Kirje 297

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kirje 297[1] kokoelmassa Kirjeet on elokuussa 1967 kirjoitettu luonnos vastaukseksi "herra Rangille", jonka kirje oli käsitellyt Tarussa Sormusten herrasta esiintyvää nimistöä. Luonnos sisältää useita yksityiskohtaisia kommentteja siitä, millä tavoin ulkoiset innoituksen lähteet olivat – ja eivät olleet – vaikuttaneet nimien syntyyn.

Kirjeen sisältö

Luonnoksen alkuun Tolkien on merkinnyt lähettäneensä lopulta vain lyhyen ("ja siis varsin karun") vastauksen, mutta säilyttävänsä kirjoittamansa pohdinnat. Itse tekstin alku käsittelee yleisesti Tarussa Sormusten herrasta esiintyvien nimien taustaa ja niistä esitettyjä tulkintoja. Tämän jälkeen seuraa pitempi osuus, jossa Tolkien kommentoi tarkemmin eräitä Rangin esille ottamia nimiä. Teksti loppuu yhteenvetoon ja muutamiin lisähuomautuksiin.

Nimien keksimisen yleisistä periaatteista

Tolkien kertoo olevansa tyytyväinen, että TSH:n nimistö, jonka eteen hän oli nähnyt paljon vaivaa, on herättänyt mielenkiintoa. Toisaalta hän sanoo ihmettelevänsä yrityksiä etsiä nimien lähteitä tai löytää niistä piilomerkityksiä. Hänen mukaansa monet kirjoitushetkeen mennessä esitetyistä tulkintayrityksestä ovat jättäneet huomiotta teoksessa esiintyvät vihjeet siitä, että nimistön pohjana on kaksi pitkälle kehitettyä keksittyä kieltä. Tolkien korostaa, että TSH:ssa esiintyvä nimistö on suurimmaksi osaksi rakennettu näiden jo paljon aikaisemmin syntyneiden kielten pohjalta. Hän esittää lisäksi melko täsmällisen lausunnon nimistössä esiintyvistä vaikutteista: niissä tapauksissa, joissa jollakin nimellä on ollut ulkoinen "lähde", se on toiminut ainoastaan äänneasun innoittajana. Nimen merkityksellä alkuperäisessä lähteessä ei ole merkitystä tarinan kannalta. Tästä säännöstä on Tolkienin mukaan vain yksi poikkeus, nimi Eärendil.

Tolkien korostaa lisäksi, että koska quenyan ja sindarin sisäinen rakenne sekä näiden kielten keskinäinen suhde on pitkälle kehitetty, näennäiset samankaltaisuuden todellisten kielten sanoihin ovat usein sattumaa, eikä niiden etsiminen siksi auta nimistön ymmärtämisessä. Esimerkkinä "yleisestä tapauksesta" hän mainitsee käsityksen, jonka mukaan nimi Sauron liittyisi kreikan liskoa tarkoittavaan sanaan, ja esittää nimelle haltiakielisen etymologian.

Kuulemme lisäksi Tolkienin suunnitelmista julkaista lisätietoja haltiakielistä. Hän mainitsee koostaneensa ohjeita kääntäjille (Nomenclature of The Lord of the Rings), mutta sen lisäksi tarvittaisiin hänen mukaansa nimiluettelo (onomasticon), jossa kerrottaisiin, miten kukin nimi on muodostettu ja mitä kieltä se on. Lisäksi joitakin lukijoita kiinnostaisi quenyan ja sindarin historiallinen kielioppi ja etymologinen sanasto, joka ei rajoittuisi vain nimissä esiintyviin sanoihin. Tolkien kertoo, että hän olisi valmis kirjoittamaan tällaiset selvitykset, mutta ei aio ryhtyä työhön ennen kuin on saanut "mytologiansa ja tarunsa" valmiiksi.

Yksittäisiä tapauksia

Seuraavaksi Tolkien kommentoi tarkemmin yksittäisiä Rangin esille ottamia nimiä. Kommenteista päätellen Rang oli pyrkinyt tulkitsemaan nimiä enimmäkseen muinaisenglannin avulla. Tolkien vastaa, että muinaisenglantia on käytetty ainoastaan rohirrimin kielen kääntämiseen liitteessä F kuvatulla tavalla sekä muutamissa yksittäisissä tapauksissa, eikä siihen ole löydettävissä viittauksia tämän rajatun alueen ulkopuolelta. Nimelle Moria Rang oli nähtävästi esittänyt raamatullista symboliikkaa, minkä Tolkien painokkaasti torjuu. Hän mainitsee myös eräiden nimien todellisen lähteen tai vaikutteen havainnollistaakseen väitettään, jonka mukaan vaikutteet koskevat ainoastaan äänneasua. Samalla Tolkien viittaa useisiin muihin nimiin, niin että kaikkiaan luonnoksessa kommentoidaan seuraavia nimiä ja sanoja (lisätietoa artikkeleissa, joiden linkki on lihavoitu):

Lopetus

Lopuksi Tolkien toivoo osoittaneensa, miten läheisessä suhteessa kielten ja tarinoiden keksiminen on, sekä todistaneensa, että samankaltaisuuksien etsiminen todellisista kielistä paljastaa vain harvoin nimien äänneasun lähteen eikä paljasta mitään merkityksistä tarinan sisällä. Hän toistaa, että lainaaminen, jota hän sanoo tehneensä vain harvoin, koskee (nimeä Eärendil lukuun ottamatta) vain nimen muotoa, jotka hän on sitten sovittanut keksityn maailman sisällä puhuttuihin kieliin.

Luonnoksen loppua toimittaja on lyhentänyt jättämällä pois "númenorilaisen uskonnon lyhyen esittelyn".

Tulkintaa

Tolkien kirjoittaa, että monet Tarun Sormusten herrasta tulkitsijat ovat sekoittaneet keskenään kaksi asiaa: 1) nimien merkityksen tarinan sisällä ja 2) ne ulkoiset lähteet, jotka ovat vaikuttaneet häneen, kun hän on keksinyt näiden nimien äänneasuja.[2] Kirjeen kommentit koskevat erityisesti ensimmäistä kohtaa. Tolkien korostaa, että haltiakielisillä nimillä todella on merkitykset kyseisissä kielissä, eikä millään muilla tulkinnoilla ole merkitystä ainakaan tarinan sisällä. Siten Legolas tarkoittaa 'viherlehteä' (haltiakielinen etymologia) eikä Rangin ehdottaman muinaisenglantilaisen etymologian mukaan 'tulisia kiharoita'.[3] Tämä lienee useimmille nykylukijoille melko selvää. Lisäksi kirjeessä kerrotaan, että nimiin ei ole pyritty kätkemään vihjeitä, jotka auttaisivat teoksen tulkinnassa. Vaikka Tolkien olikin tietoinen, että Rohan on bretagnelaisen suvun nimi, Bretagnen historia ei kerro mitään rohirrimista.[4] Myös tältä osin Tolkienin tarkoitus on jokseenkin selvä. (Tämäntapaiset tulkinnat ovat silti edelleen yleisiä. Carl F. Hostetter käyttää tästä tulkitsijoiden koulukunnasta nimeä "decoders" artikkelissaan Tolkienian Linguistics: The First Fifty Years.)

Jälkimmäisestä kohdasta eli nimien keksimisprosessista Tolkien toteaa, ettei pidä sitä olennaisena eikä niin mielenkiintoisena, että sitä kannattaisi selostaa pitkään.[5] Koska tämä aihe ei ole kirjeessä keskeisin, on vaikea sanoa, miten kirjaimellisesti esim. seuraavat kohdat tulisi ottaa (korostukset Tolkienin):

"'Lähde', jos sellaista oli, tarjosi vain äänteen (tai arvion sen alkuperästä) [engl. the sound-sequence (or suggestions for its stimulus)], ja sen merkitys lähteessä on täysin merkityksetön, lukuun ottamatta Earendilin tapausta"[6]
"Kun lainaamista tapahtuu (siis harvoin), lainaan pelkästään äänteitä, jotka yhdistetään sitten uuteen rakennelmaan"[7]

On selvää, että "lainattujen" nimien alkuperäisiä merkityksiä ei ole kirjeen mukaan siirretty tarinan maailmaan. Vähemmän varmaa on, sulkeeko Tolkien pois myös epäsuoremmat vaikutteet, esimerkiksi tapaukset, joissa alkuperäinen merkitys kommentoisi jotenkin nimettyä kohdetta (alla käsitellään yhtä tällaista tulkintaa nimelle Mordor). Voidaan myös huomata, että Tolkien ei kiellä ottaneensa ainakin joskus vaikutteita sekä muodon että merkityksen suhteen yksittäisiin keksittyjen kielten sanoihin ja juuriin. Samassa kirjeessä hän kertoo, että sana nazg 'sormus' nimessä nazgûl on luultavasti lainattu tällä tavoin, joskin kirjailijan itse sitä tiedostamatta. Eräs hänen toisaalla mainitsemansa tapaus on 'kiveä' tarkoittavien sanojen gond, ondo alkuperä. Sanat saivat alkunsa oletetusta esikelttiläisestä sanasta ond 'kivi'.[8]

Kirjettä 297 tulkitessa lienee myös syytä muistaa, että kyseessä on pelkkä kirjeen luonnos, jota Tolkien ei syystä tai toisesta koskaan lähettänyt. Lisäksi kirjeen kommentit koskevat vain Tarussa Sormusten herrasta julkaistua nimistöä. Ne eivät välttämättä päde Silmarillionissa esiintyviin nimiin eivätkä varsinkaan taruston varhaisempien vaiheiden nimistöön.

Esimerkki: Mordor

Usein esitetyn tulkinnan mukaan nimi Mordor perustuu muinaisenglannin sanaan, joka tarkoittaa mm. 'murhaa'.[1][2][3][4] Esim. Bosworthin ja Tollerin An Anglo-Saxon Dictionaryssa (1898) kyseisen hakusanan kirjoitusasu on morþor ja sen merkityksiksi ilmoitetaan 1) "murder", 2) "mortal sin, great wickedness" ja 3) "torment, deadly injury, great misery". Sana ääntynee suunnilleen [morðor].

Tässä tulkinnassa on selvästi ajatuksena, että Tolkien on valinnut nimen Mordor, koska sanan morþor merkitys sopii kuvaamaan Sauronin valtakuntaa. Mordor toki tarkoittaa myös 'mustaa maata' haltiakielellä (molemmat elementit olivat olemassa jo ennen tätä nimeä), ja joissain tämän teorian versioissa korostetaankin sitä, että luultavasti juuri tämä kaksoismerkitys viehätti Tolkienia. Kyseessä olisi siten samantapainen nimi kuin Orthanc, kuitenkin sillä erotuksella, että Orthancin kaksoismerkitys on olemassa myös tarinan sisällä.

Teorian mukaan sana morþor on siis lainattu merkityksensä vuoksi, minkä voitaisiin ainakin yhden lukutavan mukaan katsoa olevan ristiriidassa kirjeen 297 kanssa. Kirjeessä myös erikseen torjutaan yritykset tulkita esim. haltiakielisiä nimiä muinaisenglannin avulla. Rohanin kieltä edustaa aina anglosaksi, ja toisaalta "a-s ei myöskään ole sanojen ja nimien lähde missään muussa kielessä".[9] Nimeä Mordor ei erikseen kommentoida kirjeessä, mutta Tolkien korostaa, että nimessä Moria esiintyy selvästi juuri MOR, joka nähdään myös nimissä Mordor, Morgoth, Morannon, Morgul jne. Nimen haltiakielisen etymologian lisäksi ei ole syytä etsiä muita merkityksiä: "Morian merkitys kerrotaan [engl. As to Moria you are told what it means] III osan sivulla 1176".[10] Tämän voidaan kuitenkin katsoa kirjeen pääajatuksen mukaisesti tarkoittavan nimien merkityksiä teoksen sisällä.

Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että kirje 297 ei ainakaan tue ajatusta Mordorin ja morþorin yhteydestä. Lienee kuitenkin tulkinnanvaraista, sulkeeko Tolkien kirjeessä kokonaan pois tämäntyyppiset vaikutteet.

Viitteet

  1. Kirjeet, s. 476-485 (kirje 297). Otsikko: 297 Luonnoksia "herra Rangille" kirjoitettavaan kirjeeseen. Päiväys: ei päiväystä, mutta Tolkien on lisännyt muistiinpanojen yläreunaan merkinnän "elok. 1967".
  2. s. 477.
  3. s. 479.
  4. s. 480–481.
  5. s. 480.
  6. s. 476–477.
  7. s. 485.
  8. Kirjeet, s. 513 (kirje 324).
  9. s. 478, Tolkien jatkaa mainitsemalla tiettyjä täsmennyksiä tähän sääntöön.
  10. s. 479.

Aiheesta muualla


J. R. R. Tolkien, Kirjeet
1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9 · 10 · 11 · 12 · 13 · 14 · 15 · 16 · 17 · 18 · 19 · 20 · 21 · 22 · 23 · 24 · 25 · 26 · 27 · 28 · 29 · 30 · 31 · 32 · 33 · 34 · 35 · 36 · 37 · 38 · 39 · 40 · 41 · 42 · 43 · 44 · 45 · 46 · 47 · 48 · 49 · 50 · 51 · 52 · 53 · 54 · 55 · 56 · 57 · 58 · 59 · 60 · 61 · 62 · 63 · 64 · 65 · 66 · 67 · 68 · 69 · 70 · 71 · 72 · 73 · 74 · 75 · 76 · 77 · 78 · 79 · 80 · 81 · 82 · 83 · 84 · 85 · 86 · 87 · 88 · 89 · 90 · 91 · 92 · 93 · 94 · 95 · 96 · 97 · 98 · 99 · 100 · 101 · 102 · 103 · 104 · 105 · 106 · 107 · 108 · 109 · 110 · 111 · 112 · 113 · 114 · 115 · 116 · 117 · 118 · 119 · 120 · 121 · 122 · 123 · 124 · 125 · 126 · 127 · 128 · 129 · 130 · 131 · 132 · 133 · 134 · 135 · 136 · 137 · 138 · 139 · 140 · 141 · 142 · 143 · 144 · 145 · 146 · 147 · 148 · 149 · 150 · 151 · 152 · 153 · 154 · 155 · 156 · 157 · 158 · 159 · 160 · 161 · 162 · 163 · 164 · 165 · 166 · 167 · 168 · 169 · 170 · 171 · 172 · 173 · 174 · 175 · 176 · 177 · 178 · 179 · 180 · 181 · 182 · 183 · 184 · 185 · 186 · 187 · 188 · 189 · 190 · 191 · 192 · 193 · 194 · 195 · 196 · 197 · 198 · 199 · 200 · 201 · 202 · 203 · 204 · 205 · 206 · 207 · 208 · 209 · 210 · 211 · 212 · 213 · 214 · 215 · 216 · 217 · 218 · 219 · 220 · 221 · 222 · 223 · 224 · 225 · 226 · 227 · 228 · 229 · 230 · 231 · 232 · 233 · 234 · 235 · 236 · 237 · 238 · 239 · 240 · 241 · 242 · 243 · 244 · 245 · 246 · 247 · 248 · 249 · 250 · 251 · 252 · 253 · 254 · 255 · 256 · 257 · 258 · 259 · 260 · 261 · 262 · 263 · 264 · 265 · 266 · 267 · 268 · 269 · 270 · 271 · 272 · 273 · 274 · 275 · 276 · 277 · 278 · 279 · 280 · 281 · 282 · 283 · 284 · 285 · 286 · 287 · 288 · 289 · 290 · 291 · 292 · 293 · 294 · 295 · 296 · 297 · 298 · 299 · 300 · 301 · 302 · 303 · 304 · 305 · 306 · 307 · 308 · 309 · 310 · 311 · 312 · 313 · 314 · 315 · 316 · 317 · 318 · 319 · 320 · 321 · 322 · 323 · 324 · 325 · 326 · 327 · 328 · 329 · 330 · 331 · 332 · 333 · 334 · 335 · 336 · 337 · 338 · 339 · 340 · 341 · 342 · 343 · 344 · 345 · 346 · 347 · 348 · 349 · 350 · 351 · 352 · 353 · 354

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia