Sindar (kieli)

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä artikkeli kertoo haltiakielestä nimeltään sindar. Lukeaksesi muista asioista, joihin nimi 'sindar' viittaa, katso täsmennyssivu Sindar.

Laajempia artikkeleita samasta aiheesta

Sindar (engl. Sindarin) eli harmaahaltiakieli oli läntisen Keski-Maan haltioiden kieli kolmannella ajalla. Noldorilaista ja sindarilaista alkuperää olevien haltioiden lisäksi sen olivat omaksuneet Lórienin ja mahdollisesti myös Synkmetsän salohaltiat.[1] Ihmisistä sindaria käyttivät dúnedain, joille se oli merkki númenorilaisesta syntyperästä.[2] Toisaalta sindar oli heidän keskuudessaan menettämässä asemaansa yhteiskielelle. Sormuksen sodan aikaan sindaria osasi vain pieni osa Gondorin väestöstä, ja vielä harvemmat käyttivät sitä päivittäin.[3]

Kielen nimi Sindarin, josta suomennoksissa käytetään muotoa "sindar", on peräisin quenyasta.

Lyhyt historia

Harmaahaltiakieli syntyi Beleriandin sindar-haltioiden keskuudessa heidän jouduttuaan eroon muusta teleristä. Koska kielet muuttuivat Keski-Maassa paljon nopeammin kuin Kuolemattomilla mailla, sindarista kehittyi selvästi Amanin haltiakielistä poikkeava kieli. Oli silti mahdollista nähdä, että se oli läheisempää sukua Amanin telerille kuin quenyalle. Esimerkiksi kummassakin teleriläisessä kielessä quenyan qu:ta vastasi p (esim. quenyan quen 'eräs, joku', telerin ja sindarin pen).[4]

Kun noldor ja sindar kohtasivat uudelleen noldorin Maanpakolaisten palatessa Keski-Maahan, he huomasivat kieltensä kasvaneen siinä määrin erilleen, etteivät he ymmärtäneet toisiaan. Noldor-haltiat omaksuivat sindarin kansojen yhteiseksi kieleksi.[5] Kuultuaan Alqualondën sukusurmasta ja laivojen polttamisesta harmaahaltioiden kuningas Thingol kielsi quenyan käytön valtakunnassaan, jolloin noldor hylkäsivät kokonaan quenyan puhekielenä ja puhuivat siitä lähtien sindaria.[6] Heidän ruhtinaidensa sanotaan kuitenkin yhä käyttäneen quenyaa keskenään.

Kun edain saapuivat hieman myöhemmin Beleriandiin, myös suurin osa heistä oppi harmaahaltiakielen. Ainakin Hadorin suku[7] ja joidenkin lähteiden mukaan myös Bëorin kansa[8] lakkasi kokonaan puhumasta omaa kieltään. Edain toivat sindarin mukanaan Númenoriin, jossa sitä puhuttiin varsinkin ylhäisissä kodeissa.[8] Useimpien númenorilaisten äidinkieli oli kuitenkin adûnaic. Eldarille vihamielisten hallitsijoiden aikana haltiakielet olivat uhattuina, mutta Númenorin tuhosta selvinneet Uskolliset pitivät niitä suuressa arvossa ja jatkoivat sindarin käyttöä Maanpaon valtakunnissa.

Murteet

Noldorin saapuessa Keski-Maahan sindar ei enää ollut täysin yhtenäinen kieli. Tuolloinen sindar voidaan jakaa pohjoismurteeseen (pohjoissindar) ja eteläisiin murteisiin.[9] Eteläisestä ryhmästä voidaan edelleen erottaa ainakin lännessä Falasissa ja sen lähialueilla puhuttu murre sekä Doriathin sindar.[10] Beleriandin sotien aikana kehittyi "yhteissindar", joka lienee ollut pohjana myöhempien aikojen sindarille. Ainakin yhden tarinan version mukaan se perustui länsimurteeseen, ja noldorilla oli sen kehityksessä merkittävä rooli.[11]

Kolmannella ajalla Lórienin salohaltioiden sindarissa oli lännen haltioiden näkökulmasta vieras korostus,[12] ja paikallisessa nimistössä näkyi aiemman salohaltiakielen vaikutus.[13] Myös Gondorissa käytetyssä gondorinsindariksi (engl. Gondor Sindarin)[14] tai númenorinsindariksi (engl. Númenórean Sindarin)[15] kutsutussa kielimuodossa oli omat erikoispiirteensä.[16]

Ääntäminen

Seuraavat perustiedot sindarin ääntämisestä perustuvat suurimmaksi osaksi Tarun Sormusten herrasta liitteeseen E (I), ennen kaikkea sen alkukieliseen tekstiin. Ääntämisohjeita yksittäisille sindarin sanoille on esitetty Hiswelókën sanakirjassa. Äänityksiä sindarinkielisistä teksteistä Tolkienin ja harrastajien lukemina on kuultavissa esimerkiksi Glǽmscrafu-sivustolla.

Sindarin vokaalit ovat a, e, i, o, u, y, jotka ääntyvät suunnilleen kuten suomessa. Lisäksi joissain sanoissa ja nimissä esiintyy vokaali œ (kuten suomen ö); se on kuitenkin usein kirjoitettu oe, jolloin se ei erotu sindarin diftongista oe.

Pitkät vokaalit kirjoitetaan á, é, í, ó, ú, ý. Painollisissa yksitavuisissa sanoissa, joissa pitkät vokaalit ääntyvät erityisen pitkinä, käytetään sirkumfleksiä: â, ê, î, ô, û, ŷ. Sirkumfleksillä kirjoitetaan myös sanat Annûn 'auringonlasku' ja Amrûn 'auringonnousu', joihin ovat vaikuttaneet niille sukua olevat sanat dûn 'länsi' ja rhûn 'itä'.

Sindarin diftongit ovat ae, ai, ei, oe, ui, au (sanan lopussa au kirjoitetaan aw), joista ae ja oe eivät esiinny suomen yleiskielessä. Kaikkien diftongien voidaan ajatella koostuvan kahdesta yksittäisvokaalista, siis a+e, a+i jne.[17]

Seuraavassa taulukossa on esitetty joitain tietoja konsonanttien oikeinkirjoituksesta.

Kirjoitusasu Esimerkki Ääntämys
c Celeborn Äännetään aina k:na.
ch Dagor Bragollach Kuten ch saksalaisessa nimessä Bach.
dh galadhrim Kuten th englannin sanassa this. Tolkien käytti toisinaan myös kirjainta ð.
f Nindalf Tarkoittaa sanan lopussa v:tä, muualla f:ää. (Sanan lopussa f kirjoitetaan ph.)
i Ioreth Äännetään j:nä sanan alussa vokaalin edellä, muualla vokaalina i.
lh Lhûn "Soinniton l", luultavasti suunnilleen kuten kymrin ll (Wikipedian mukaan /ɬ/[18]).
ng Gurthang Äännetään sanan lopussa "äng-äänteenä" ([ŋ]) kuten englannin sanassa sing. Tolkienin yleisohje on, että sanan sisällä ng ääntyy kuten englannin sanassa finger ([ŋɡ]). Hän ei kommentoi yhdyssanoja kuten Fang-orn, Ang-band.
ph Nîn-in-Eilph Käytetään f:n tilalla silloin, kun f-äänne esiintyy sanan lopussa (eilph 'joutsenet') tai on peräisin p-äänteestä[19] (i-Pheriannath, määräisen artikkelin sisältävä monikkomuoto sanasta perian 'puolituinen'). Lisäksi ph voi edustaa pitkää f-äännettä sanan sisällä, kuten sanassa ephel nimessä Ephel Dúath.
rh Rhûn "Soinniton r"; luultavasti suunnilleen kuten kymrin rh (Wikipedian mukaan /r̥/[18]).
th Thorongil Kuten th englannin sanassa thin.

Sanan painollinen tavu määräytyy sindarissa samalla tavoin kuin quenyassa (katso Quenyan lyhyt kielioppi), esimerkiksi Periannath, Ecthelion.

Kielioppi

Tässä osiossa käsitellään toistaiseksi sellaisia uudemmissa lähteissä esiintyviä tietoja, joita artikkelissa Sindar – jalo kieli ei ole huomioitu.

Verbien persoonataivutus

Seuraavat taivutusmallit (verbit *car- *'tehdä' ja *gala- *'kasvaa', gerundit cared ja galod mainitaan persoonamuotojen lisäksi) on kirjoitettu arkille, jota Tolkien käytti myös 13.12.1962 päivättyihin muistiinpanoihin.[20] Tolkien teki toistuvasti muutoksia quenyan pronominijärjestelmän yksityiskohtiin, ja myös sindarin persoonataivutus vaihtelee ainakin jossain määrin eri lähteissä.[21]

Yksikkö Monikko Duaali
1. cerin eksklusiivinen cerim eksklusiivinen cerim, cerim(m)id
inklusiivinen cerinc inklusiivinen cerinc, ceringid
2. tuttavallinen cerig [cerig,] gerigir cerich
kohtelias ceridh [ceridh,] geridhir ceridh(id)
3. câr cerir cerist
Yksikkö Monikko Duaali
1. galon eksklusiivinen galam eksklusiivinen galammid
inklusiivinen galanc inklusiivinen galangid
2. tuttavallinen galog [galog,] galagir galach
kohtelias galodh [galodh,] galadhir galast [= galadh(id)?]
3. gala galar galast

Alkuperäisiin taivutusmalleihin on tehty seuraavia muutoksia:

  • Eksklusiivinen/inklusiivinen ja tuttavallinen/kohtelias muoto on merkitty lähteessä ainoastaan kirjaimin a, b. Muodot on tunnistettu käyttäen lähteenä Pedin Edhellen -kurssia (joka kuitenkin käyttää kohteliaita 2. persoonan muotoja -l, -lir).[22]
  • Tolkienin mukaan monikon 2. persoona on sama kuin yksikkö, mutta vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös -ir-päätteisiä muotoja. Yllä tämä on ilmaistu merkitsemällä molemmat muodot näkyviin.
  • Duaali ceridh(id) on muutettu muodosta cerist, mutta vastaava muoto galast on jätetty ennalleen. Toimittaja huomauttaa, että sekin tulisi luultavasti korjata muotoon galadh(id).

Inklusiivisessa monikon 1. persoonassa puhuteltava henkilö lasketaan kuuluvaksi "meihin" (duaalissa merkitys on ilmeisesti "me kaksi, sinä ja minä"), eksklusiivista muotoa käytettäessä näin ei ole.[22]

Viitteet

  1. Sindarin käytöstä Synkmetsässä tarkemmin artikkelissa salohaltiakieli.
  2. HoME XII, s. 315.
  3. TSH, liite F I, "Kolmannen ajan kielet ja kansat".
  4. HoME XI, s. 361–362, 372.
  5. Silm. 13, Noldorin paluu, s. 139 / ***.
  6. Silm. 15, Noldor Beleriandissa, s. 159 / ***.
  7. Silm. 17, Ihmisten tulo länteen, s. 182–183 / ***.
  8. 8,0 8,1 KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. 295–296 [viite 19].
  9. "The Rivers and Beacon-hills of Gondor", Vinyar Tengwar 42, 2001, s. 27.
  10. J. R. R. Tolkien: "Words, Phrases and Passages", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 134.
  11. J. R. R. Tolkien: "Words, Phrases and Passages", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 133.
  12. Katso artikkeli Salohaltiakieli.
  13. Katso esimerkiksi artikkelit Lothlórien, Nimrodel (haltia), Amroth.
  14. J. R. R. Tolkien: "Words, Phrases and Passages", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 100.
  15. KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 349 [viite 16].
  16. Katso esimerkiksi artikkelit Rohan, Rath Dínen, Galenas.
  17. Appendix F (I): "All these diphthongs were – – composed of the simple vowels run together."
  18. 18,0 18,1 Welsh orthography englanninkielisessä Wikipediassa, luettu 15.6.2011.
  19. Appendix F (I): "is related to or derived from a p".
  20. J. R. R. Tolkien: "Words, Phrases and Passages", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 131–132.
  21. "The 'Túrin Wrapper'", Vinyar Tengwar 50, 2013, s. 21–22.
  22. 22,0 22,1 Thorsten Renk: Pedin Edhellen – a Sindarin-Course. Parma Tyelpelassiva. Version 3.05 (July 21, 2010). S. 22–23.

Aiheesta muualla