Rohirrim
Rohirrim, "hevosruhtinaat", olivat pohjalaisista polveutuva ihmiskansa, joka kolmannen ajan 2500-luvulta lähtien asutti Rohanin maata Valkoisten vuorten pohjoispuolella liitossa Gondorin kanssa.
Alkuperä
Rohirrim polveutuivat éothéodista, pohjalaiskansasta, joka ammoin asusti Anduinin ylälaaksoissa hevosia paimentaen.[1] Kolmannen ajan vuonna 2510 heidät kuitenkin saavutti itäläisten hyökkäyksen alla olevan Gondorin käskynhaltijan Cirionin avunpyyntö, ja heidän silloinen herransa Eorl Nuori johdatti éoredinsa etelään.[2] Gondorin kenties täydeltä tuholta pelastaneista uroteoistaan Celebrantin kentän taistelussa éothéod saivat Cirionilta palkinnoksi ikiajoiksi omakseen Gondorin pohjoisen maakunnan Calenardhonin, joka oli jo pitkään ollut miltei autio. Amon Anwarin kukkulalla Eorl ja Cirion vannoivat juhlallisen valan ystävyydestä ja avunannosta.[3] Eorlista tuli siten Calenardhonin ensimmäinen kuningas, josta Rohanin kuninkaat polveutuivat. Éothéod omaksuivat Eorlin kunniaksi uuden nimen: Eorlin pojat. Yleisimmin heidät kuitenkin tunnettiin sindarinkielisellä nimellä rohirrim, "hevosruhtinaat" tai "hevosruhtinaiden kansa". Tämän nimen heille kehitti Gondorin käskynhaltija Hallas, Cirionin poika. Calenardhon taas tunnettiin sittemmin Rohanina, rohirrimin itsensä keskuudessa Markina tai pidemmin Riddermarkina.[4] Usein käytetty nimi rohirrimista on myös Rohanin ratsastajat, mutta tämä viittaa lähinnä maan sotajoukkoihin, jotka koostuivat suurimmaksi osaksi ratsumiehistä.
Kansa ja kulttuuri
Rohanin ruohotasangoilla rohirrim jatkoivat elämäänsä paljolti esivanhempiensa tapaan, kasvattaen hevosia ja asuen pääosin pienissä kylissä. Sota-aikoina he pakenivat linnakkeisiin ja piilopaikkoihin Valkoisten vuorten laaksoissa, näistä tunnetuimpina Helmin syvänne ja Dunharg. Heidän huomionarvoisimmat vihollisensa olivat mustainmaalaiset, jotka olivat seutujen alkuperäisiä asukkaita ajoilta ennen Maanpaon valtakuntia ja jotka rohirrim olivat tullessaan ajaneet Rohanin aukon länsipuolelle.
Rohirrim eivät olleet kirjaviisasta kansaa, tarunsa ja muistitietonsa he säilyttivät yhä laulukronikoissa muinaisten ihmisten tapaan. He olivat ylpeitä ja urheita, ulkonäöltään pitkiä, vaaleatukkaisia ja useimmiten sinisilmäisiä. Muiden hyvien kansojen tapaan he ainakin jollakin tasolla tiesivät valarista ja Ilúvatarista; kenties eniten he arvostivat vala Oromëa, jota kutsuivat nimellä Béma.
Rohirrimin kieli oli sukua yhteiskielelle, muttei niin läheistä kuin muinaisenglanti, joka Tarussa Sormusten herrasta edustaa rohirrimin kieltä, on nykyenglannille (joka edustaa westronia): yhteiskieli ei ollut kehittynyt rohirrimin kielestä vaan ne molemmat pohjasivat osin ensimmäisten ihmisten puhumiin kantakieliin. Rohirrimin kielen lähimpiä sukukieliä olivat muiden pohjalaiskansojen, kuten laaksolaisten ja Esgarothin ihmisten, kielet.
Viitteet
- ↑ Ks. artikkeli Éothéod.
- ↑ KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 341-342 / 405-407.
- ↑ KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 410-411, 413 / 344-345, 347; TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1099-1100 / ***.
- ↑ KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 418 / 351.
Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia
