Kurjenmiekkakentät

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
  Kurjenmiekka puron rannalla

Kurjenmiekkakenttien (engl. Gladden Fields) kohdalla Anduin laski suureen, leveään painanteeseen ja sen kulku hidastui kun se mutkitteli lukuisien saarekkeiden ja lampareiden välissä. Paikalla oli ammoin ollut järvi, mutta se oli sittemmin kasvanut umpeen kaislaa, ruokoa ja erityisesti paikalle nimensä antanutta, jopa miehenkorkuista kurjenmiekkaa. Anduinin itäranta oli jyrkempi ja siksi kuivempi, mutta länsirannalla suoalue levittäytyi laajalle, sillä siellä sitä ruokki lisäksi Sumuvuorilta Anduiniin virrannut Kurjenmiekkajoki. Joen alajuoksulla kurjenmiekat kasvoivat kaikkein rehevimpinä.

Kurjenmiekkakentät saivat nimensä Keski-Maan historian lehdille toimittuaan tapahtumapaikkana "Kurjenmiekkakenttien murhenäytelmälle", kun örkit väijyttivät Kolmannen Ajan toisena vuonna Isildurin joukon kenttien tuntumassa. Isildur sai tällöin surmansa ja Sauronin Sormus joutui hukkaan. Kaksi ja puoli tuhatta vuotta myöhemmin Sormuksen löysivät Anduinin pohjasta kalassa olleet hobittiystävykset Sméagol ja Déagol - he kuuluivat väkeviin lukeutuvaan kansaan, joka oli vuosituhatta aiemmin jättänyt Nokan ja palannut asumaan Erämaahan, Kurjenmiekkajoen varteen. Muutamaa vuosisataa myöhemmin hobitit olivat kuitenkin kadonneet noilta seuduilta; Mustat Ratsastajat löysivät vuonna 3018 Sormusta jäljittäessään sieltä vain kauan sitten hylättyjä kyliä.

Kurjenmiekkakenttien sindarinkielinen nimi oli Loeg Ningloron, "kultaisten vesikukkien altaat".


Huom! Tarun Sormusten Herrasta suomennoksessa käytetään Kurjenmiekkakentistä satunnaisesti useita rinnakkaisia muotoja tai kirjoitusasuja: Kurjenmiekkojen Kenttä, Kurjenmiekkojen Kentät, Kurjenmiekkakenttä. Koska englanniksi käytössä on koko ajan sama termi Gladden Fields, lienee syytä suomeksikin pyrkiä käyttämään vain tätä yleisintä muotoa. Keskeneräisten tarujen kirjassa sitä käytetään johdonmukaisesti.