Kirje 25

J. R. R. Tolkien, Kirjeet
← Kirje 25 →
Vastaanottaja	Observer-lehden päätoimittaja
Ajoitus	julkaistu 20.2.1938
Aihe(et)	Hobitti eli Sinne ja takaisin

Kirje 25 kokoelmassa Kirjeet on Observer-lehdessä 20. helmikuuta 1938 julkaistu Tolkienin vastaus (jota ei ollut tarkoitettu julkaistavaksi) lehdessä 16. tammikuuta julkaistuun nimimerkki "Habitin" kirjeeseen, jossa tämä kysyi, oliko Tolkien saanut innoituksensa Hobitti-teokseensa eräästä Julian Huxleyn kertomuksesta, jossa seikkaili Afrikan alkuasukkaiden näkemiä pieniä karvaisia miehiä. Kirjoittaja kertoi myös nähneensä noin vuonna 1904 "Hobitti"-nimisen sadun, jonka nimihenkilö oli "ilman muuta pelottava". Nimimerkki "Habit" halusi tietää myös lisää Tolkienin kirjan sankarin nimestä ja synnystä ja kertomuksen yhteyksistä Beowulfiin.

Tolkien vastaa, ettei muista "sankarin nimestä ja synnystä yhtikäs mitään". Hänellä ei myöskään ole muistikuvia "Habitin" mainitsemista kertomuksista. Päälle päätteeksi hän toteaa, ettei hänen hobittinsa "asunut Afrikassa eikä ollut karvainen, paitsi jaloista. Hän ei myöskään ollut jäniksen kaltainen..."

Tarinan loppuosasta hän toteaa, että se perustuu niin kuin "Habit" oli otaksunut, "epiikkaan, mytologiaan ja satutraditioon" ja että Beowulf on hänen arvokkaimpia lähteitään. Se ei kuitenkaan perustu hänen mukaansa tietoisesti mihinkään muuhun teokseen kuin hänen omaan, toistaiseksi julkaisemattomaan Silmarillioniinsa, johon Hobitissa viitataan usein.

Seuraavaksi Tolkien alkaa selvittää hobittien ja kääpiöiden nimikysymystä. Hän toteaa, että kääpiöiden ja velhon nimi ovat peräisin vanhemmasta Eddasta, hobittien nimet "heille soveliaista itsestäänselvistä lähteistä", ja esittää sitten luettelon varakkaimmista hobittisuvuista, jotka ovat Reppuli, Boffin, Bolger, Piukkapaula, Rankkibuk, Onkaloinen, Pönkeli, Tonkeli, Piipari, Jalojalka, Säkinheimo ja Tuk.

Smaug-lohikäärmeen nimen Tolkien kertoo olevan "matalamielinen filologinen hupi", sillä se perustuu kantagermaaniseen verbiin smugan 'ahtautua reiän läpi'.

Kirjeen loppuosa käsittelee kääpiöitä: Tolkien puolustaa käyttämäänsä monikkomuotoa dwarves tavallisemman muodon dwarfs asemesta: hänen mukaansa se sopii paremmin yhteen sanan elves 'haltiat' kanssa. Kaiken kaikkiaan hän pitää sanoja "haltia, maahinen, hiisi, kääpiö" epätäsmällisinä käännöksinä "muinaishaltiakielen sanoista olennoille, jotka eivät ole luonteeltaan ja toiminnaltaan aivan samanlaisia".

Seuraavaksi hän sanoo, että kääpiöiden skandinaaviset nimet ovat "pelkkä toimituksellinen myönnytys", sillä "liian suuri määrä nimiä aikakaudelle ominaisella kielellä olisi voinut ahdistaa lukijaa". Kääpiöiden riimut puolestaan on käännetty alkuperäisestä "kolmenkymmenenkahden kirjaimen aakkostosta", jonka hän lupaa toimittaa pyynnöstä. Lisäksi Tolkien huomauttaa, että Smaugin pesää esittävässä kuvassa on kultasammion reunassa kirjoitusta Fëanorin aakkostolla, "jota siihen aikaan yleisesti käytettiin". Tolkien lupaa myös toimittaa pyynnöstä kopion alkuperäisestä takanreunukselle jätetystä kirjeestä.

Ikään kuin jälkihuomautuksena Tolkien sanoo, että Klonkun ja Bilbon arvoitusten "lähteissä ja yhteyksissä riittää työsarkaa" ja etteivät he luultavasti keksineet niistä itse ainuttakaan. Tolkien päättää kirjeensä esittämällä arvoituksen: "Tarinan kerronta pysähtyi kahdessa kohdassa melkein vuodeksi: mitkä kohdat ne ovat?"