Kirje 211

Kohteesta Kontuwiki
J. R. R. Tolkien, Kirjeet
← Kirje 211 →
VastaanottajaRhona Beare
Ajoitus14. lokakuuta 1958
Aihe(et)Taru Sormusten herrasta

Kirje 211[1] kokoelmassa Kirjeet on 14. lokakuuta 1958 päivätty kirje Rhona Bearelle, joka oli kirjoittanut Tolkienille ja esittänyt "joukon kysymyksiä, jotta voisi välittää tapaamisessa Tolkienin vastaukset joukolle Sormusten herran ihailijoita".[2] Kahden ensimmäisen kysymyksen jälkeen seuraa viisi numeroitua kysymystä.

Johdanto

Tolkien pahoittelee vastauksensa viipymistä: hän oli ollut vuoden vapaalla paneutuakseen tieteellisiin töihinsä. Lisäksi hänen vaimonsa oli ollut sairaana;[2] nyt hänellä kuitenkin on hetki vapaata, joten hän koettaa vastata lyhyesti kysymyksiin, vaikka hän sanookin, ettei "tiedä kaikkia vastauksia" (lainausmerkit Tolkienin) ja että suuri osa teoksesta on kirjoitettu "niin kauan (jopa 20 vuotta) sitten, että luen sitä tätä nykyä kuin jonkun toisen kirjoittamaa tekstiä".[3]

O / A Elbereth Gilthoniel

Bearen ensimmäinen kysymys koskee Samvais Gamgin haltiakielisen huudahduksen ensimmäistä säettä O Elbereth Gilthoniel[4] [teoksen ensimmäisessä laitoksessa; suomennoksen kaikissa laitoksissa on korjattu muoto A] – miksi siinä on O-kirjain, kun muualla sanat olivat muodossa A Elbereth Gilthoniel? Lisäksi hän kysyy koko lauseen käännöstä.[5]

Tolkien toteaa, että O:n käyttö on virhe: samalla sivulla esiintyvä Samin ensimmäinen huudahdus Gilthoniel O Elbereth on hänen mukaansa sitaatti Konnun takametsissä kuullun haltialaulun käännöksestä,[6] mutta seuraavat neljä säettä Sam on "innoittunut" lausumaan sanat "kielellä, jota ei osannut".[7]

Tolkien antaa myös käännöksen koko lauseelle: "Oi Elbereth Tähtien sytyttäjä, kaukaa taivahista katsova, kutsun sinua kuoleman (-pelon) varjossa. Oi, katso minuun päin, Ikivalkea!" Hän käsittelee myös tarkemmin sanaa Fanuilos, jonka käännös "ikivalkea" on epätarkka: ui- tarkoittaa "ikuisesti" ja sekä fan- että los(s) "valkoista", mutta fan "pilvien valkoisuutta" ja loss "lumen valkoisuutta". Lisäksi sana fanuilos toi haltioiden mieleen Manwën ja Vardan asunnon Oiolossën sindarinkielisen nimen Amon Uilos.[3]

Aiya Eärendil Elenion Ancalima

Bearen kysymykseen Frodon huudahduksen[8] käännöksestä[2] Tolkien vastaa vain kertomalla, että ancalima "äärimmäisen kirkas" on etuliitteellä an- muodostettu superlatiivimuoto adjektiivista kalima "kirkkaana säkenöivä" (juuresta kal) ja viittaa juureen gal "valkoinen tai hopeanvärinen valo".[9]

Kysymys 1: Asfalothin suitset ja kuolaimet

Beare kiinnittää huomiota Glorfindelin hevosen varusteisiin:[10] haltiat ratsastivat kuitenkin ilman kuolaimia suitsia tai satulaa.[2]

Tolkienin mukaan "suitset" on huolimattomasti valittu sana; sen tilalla kuuluisi olla "päitset". Lisäksi "kuolaimet" on lisätty kohtaan "kauan sitten", kun Tolkien ei vielä ollut "ajatellut miten haltiat luonnostaan eläimiä käsittelivät". Sitten hän kuvailee Asfalothin koristeita: sillä oli "koristellut päitset ja niissä sulkakoriste, ja hihnat oli koristeltu jalokivin ja pienin kelloin". Hän lupaa poistaa suitset ja kuolaimet ja laittaa tilalle päitset.[11]

Kysymys 2: Ar-Pharazôn ja Sauron

Bearen kysymykseen "Miten Ar-Pharazôn saattoi päihittää Sauronin, jolla oli hallussaan Sormusten sormus?"[2] Tolkien vastaa laajasti: ensin hän käsittelee myytin filosofista taustaa: upottaessaan mahtiaan Sormukseen Sauron menetti osin mahdin hallinnastaan: "Jos ihminen haluaa käyttää 'valtaa', hänellä täytyy olla alamaisia, jotka eivät ole hän itse. Mutta silloin hän on heistä riippuvainen."[12] Sitten hän muistuttaa, että Ar-Pharazôn ei päihittänyt Sauronia, vaan tämän alamaiset: Sauronin antautuminen kuului hänen viekkaaseen suunnitelmaansa päästä Númenoriin mukanaan Sormus,[13] jonka olemassaolosta (Tolkienin arvauksen mukaan) Ar-Pharazônilla ei ollut aavistustakaan.[12]

Tämän jälkeen Tolkien käsittelee Sauronin ensimmäistä tappiota Númenorin häviössä: vaikka Sauronista tuli Erun teon ansiosta vain "vihan henki", ei pitäisi "ihmetellä tämän hengen kykyä" kantaa Sormus mukanaan Keski-Maahan. Eru ei voinut tuhota Sauronia kokonaan, koska on "väistämätöntä, ettei vapaan tahdon omistavia henkiä voi tuhota edes niiden luoja".[14] Siitä huolimatta tuho "hämmensi" Sauronia ja "vei hänen voimiaan", joita hän oli tuhlannut Númenorin turmelemiseen.[14]

Kysymys 3: Kahden nimeämättä jätetyn velhon värit

Tarussa Sormusten herrasta mainitaan vain ohimennen kaksi muuta velhoa Gandalfin, Sarumanin ja Radagastin lisäksi.[15] Bearen kysymykseen näiden velhojen väreistä[2] Tolkien toteaa, ettei ole ajatellut niitä lainkaan ja pohtii, oliko "varsinaisia erottavia värejä" lainkaan.[16] Sitten hän arvelee näiden menneen lähettiläiden tapaan "kaukaisille seuduille, itään ja etelään" ja aavistelee, että nämä epäonnistuivat Sarumanin tavoin.[14]

Kysymys 4: Vaatteet, siipikruunu, El-, Legolas, Noitakuninkaan ratsu

Varsinaisesti viisi kysymystä käsittävässä kysymyssarjassa Beare tarkentaa vielä Gondorin kruunua koskevaa kysymystään: oliko se "samanlainen kuin valkyrialla vai sellainen kuin Gauloise-savukerasiassa?"[2]

Tolkien vastaa kärsivällisesti kaikkiin kysymyksiin:

Keski-Maan kansojen vaatteet

Tolkien ei tunne vaatteiden yksityiskohtia, sillä hän näkee "erittäin selvästi ja yksityiskohtaisesti maisemia ja 'luontokappaleita'" mutta ei "ihmisten valmistamia asioita".[14] Kuitenkin hänestä Pauline Baynesin keskiaikaisista käsikirjoituksista innoitusta saaneet piirrokset Maamies ja lohikäärme -teokseen tuntuvat (liian "arturilaisia" ritareita lukuun ottamatta) tyyliltään sopivilta.[17] Hän huomauttaa kuitenkin, että erityisesti "Konnun kaltaisissa pohjoisissa paikoissa" miehet käyttivät polvihousuja "viitan tai pitkän manttelin alla tai sitten pelkästään tunikan kanssa".[18] Asut vaihtelivat hänen mukaansa "ilmaston ja perittyjen tapojen mukaan"; esimerkiksi rohirrimille Bayeux'n seinävaatteen tyyli sopii hyvin.[18]

Gondorin siipikruunun ulkomuoto

Gondorilaiset olivat Tolkienin mukaan "ylpeitä, omintakeisia ja arkaaisia" ja heitä "on paras kuvata (sanokaamme) egyptiläiseen tapaan".[18] Siipikruunukin oli egyptiläiseen tapaan "erittäin korkea" ja sen siivekkeet olivat vinossa eivätkä osoittaneet suoraan taakse.[19] Arnorissa puolestaan käytettiin vain otsapantaa.[20]

Osuus El nimissä Elrond, Elladan, Elrohir: "haltia" vai "tähti"?

Selitys alkaa "tähteä" ja "haltiaa" merkitsevien sindarin sanojen etymologian ja samankaltaisuuden esittelyllä;[20]; nimien Elrond ja Elros merkitykset (el + rond "haltia" + "luola"; el + ros "haltia" + "kaste") selitetään sillä, että Fëanorin pojat kaappasivat heidät ja jättivät heidät metsään, "luolaan jonka suulla oli vesiputous". Kun heidät löydettiin, Elrond oli luolassa ja Elros polskutteli vedessä.[21]

Elrondin poikien Elrohirin ja Elladanin nimet puolestaan tarkoittavat kumpikin "haltiaa + ihmistä", koska he olivat puolhaltioita: rohir tarkoittaa "ratsuruhtinasta" ja adan "ihmisten isien", edainin heimon jäsentä.[22]

Nimen Legolas merkitys

Tolkien ilmoittaa nimen Legolas merkitykseksi "viherlehti"; se on murteinen muoto sindarin sanasta laegolas (laeg + las[s]). Tolkien esittelee myös seikkaperäisesti sanojen etymologiaa.[22]

Oliko Noitakuninkaan ratsu lentolisko

Tolkienin mukaan Noitakuninkaan siivekäs ratsu ei ollut varsinaisesti meidän aikamme paleontologien löytämä lentolisko, mutta ilmiselvästi "lentoliskomainen" ja sen "kuvaus jopa tarjoaa eräänlaisen selityksen sille, miten se voisi olla viimeinen jäänne vanhemmilta geologisilta ajoilta".[23]

Kysymys 5: Kuka oli Esikuningas?

Beare viittaa kysymyksessään Bilbo Reppulin Rivendellissä esittämään runoon Eärendil, kyntäjä merien[24], jossa Esikuningas (engl. Elder King) mainitaan.[25] Tolkien kertoo, että hän oli Manwë: koska hänen mukaansa valarilla "ei ollut omaa kieltä",[26] heillä ei ollut "'aitoja' nimiä" ja haltiat antoivat heille heidän identiteettiensä perusteella nimet, jotka olivat "alkujaan ikään kuin 'lempinimiä'".[22] Koska Manwë[27] oli "valarin herra" hän oli myös "Ardan korkea kuningas" tai "Esikuningas".[22] Tämän jälkeen Tolkien selittää vielä nimen Arda merkitystä ja Manwën suhdetta "veljeensä" Melkoriin.[28]

Loppulause

Vastaustensa jälkeen Tolkien käsittelee vielä luomansa maailman olemusta. Hän painottaa, että kaikki on "'myyttistä' eikä minkäänlaista uutta uskontoa tai ilmestystä".[29]Hän sanoo pyrkivänsä ilmaisemaan käsityksiään maailmasta "ainoalla hallitsemallani tavalla" eli mielikuvituksensa kautta; hän erottaa tarinansa "historiasta", sillä hänen kuvailemiaan maita ja tapahtumia olisi "vaikea sovittaa saatavilla olevaan arkeologiseen ja geologiseen todistusaineistoon" Euroopasta ja muista alueista,[29] vaikka hän muistaa maininneensa teoksessaan, että Kontu sijaitsi "näillä seuduilla".[30]

Kuudes ja seitsemäs aika

Tolkien esittää myös arvionsa siitä, miten pitkä ajanjakso Barad-dûrin tuhosta meidän aikaamme – "kirjallisen uskottavuuden" kannalta riittävä – on kulunut: noin 6000 vuotta, ja nyt olisi menossa kuudennen ajan loppu tai seitsemännen alku.[31]

Ardan ja meidän maailmamme suhteesta hän toteaa mielenkiintoisesti: "Olen kaiketi rakentanut kuvitteellisen ajan mutta pitänyt paikan suhteen jalat omassa äiti maassani", mikä on hänen mielestään kiinnostavampaa kuin kaukaisten maiden etsiminen "avaruudesta".[29]

Keski-Maa

Tolkien selittää vielä nimen Keski-Maa (engl. Middle-earth) taustaa. Se ei ole hänen oma keksintönsä, vaan "nykyaikaistettu tai muutettu" muoto "ihmisten asuttamaa maailmaa" tarkoittavasta [kreikan] sanasta oikoumenē, joka oli muinaisenglannissa middan-geard, keskiajan englannissa midden-erd, middle-erd;[32] keski- tulee nimeen siitä, että asuttavan maailman ajateltiin sijaitsevan "merien keskellä ja (pohjoisen mielen kuvitelmissa) pohjoisen jään ja etelän tulen välissä".[32]

Ei allegoriaa!

Aivan lopuksi Tolkien muistuttaa vielä kerran, että vaikka tarina pohjautuu tiettyihin "uskonnollisiin" ajatuksiin, se ei kuitenkaan ole niiden ("tai minkään muunkaan") allegoria; siinä ei mainita uskonnollisia elementtejä suoraan eikä se missään nimessä halua saarnata niistä.[33]

Tarinansa motiiveista Tolkien toteaa, että se ei käsittele "valtaa", sillä vallanhalu on vain liikkeellepaneva motiivi, "lähinnä siinä on kysymys kuolemasta ja kuolemattomuudesta sekä tavoista 'paeta' näitä; sarjasta pitkiä elinikiä ja säilyttävästä muistista".[34]

Lähettämättä jäänyt jatko-osa

Tolkien kirjoitti kirjeeseensä Rhona Bearelle myös jatkoa, mutta ei koskaan lähettänyt sitä. Luonnos on julkaistu teoksessa Kirjeet.[35]

Viitteet

  1. ↑ J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 349-357 (kirje 211). Otsikko: Rhona Bearelle. Päiväys: 14. lokakuuta 1958 Merton College, Oxford.
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 2,6 J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 349 (kirje 211) (johdanto).
  3. ↑ 3,0 3,1 J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 350 (kirje 211).
  4. ↑ Tämän jälkeen Samin sindarinkielinen huuto jatkuu: o menel palan-díriel, le nallon si di'nguruthos! A tiro nin, Fanuilos! (TSH II/4.10., Mestari Samvaisin valinnat, s. 461 / 636 / 433 / 529 / 755 / ***).
  5. ↑ J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 349 (kirje 211).
  6. ↑ TSH I/1.3., Kolme kumppanusta, s. *** / *** / *** / *** / 91 / ***: suom. Oi Gilthoniel! Oi Elbereth! (engl. Gilthoniel! O Elbereth!).
  7. ↑ Myös ensimmäinen huudahdus muutettiin muotoon Gilthoniel A Elbereth vuonna 1965 ilmestyneessä toisessa laitoksessa, ks. RC, s. 495. Ilmeisesti Tolkien katsoi, että tämäkin huudahdus oli kokonaan haltiakielinen.
  8. ↑ TSH II/4.9., Lukitarin luola, s. *** / *** / *** / *** / 745 / ***.
  9. ↑ J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 350-351, toinen alaviite s. 350 (kirje 211).
  10. ↑ Asfalothin kuvaus: TSH I/1.12., Pako kahlaamolle, s. *** / *** / *** / *** / 221 / ***.
  11. ↑ J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 351 (kirje 211). – Myöhemmissä laitoksissa korjaus tehtiin (J. R. R. Tolkien, Kirjeet, Viitteet, s. 554 [viite 1], Muutoksista, ks. myös RC, s. 191 ja artikkeli Asfaloth.
  12. ↑ 12,0 12,1 J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 351 (kirje 211).
  13. ↑ Sauronin vangitsemisesta, ks. esim. Silm., Akallabêth, s. 338 / 278-279; TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1069 / ***; TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1120 / ***
  14. ↑ 14,0 14,1 14,2 14,3 J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 352 (kirje 211).
  15. ↑ TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1122 / ***: velhojen lukumäärä on viisi; TSH II/3.10., Sarumanin ääni, s. *** / *** / *** / *** / 603 / ***: Saruman puhuu Gandalfille "viiden velhon sauvoista".
  16. ↑ "Siniset velhot", Ithryn Luin mainitaan ja nimetään Alatariksi ja Pallandoksi vasta myöhemmissä teksteissä, jotka on julkaistu Keskeneräisten tarujen kirjassa (KTK 4.II, Istari, s. 537-538 / 450-451). Ks. myös artikkeli Ithryn Luin.
  17. ↑ J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 352-353 (kirje 211).
  18. ↑ 18,0 18,1 18,2 J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 353 (kirje 211).
  19. ↑ J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 353 (kirje 211); Tolkienin piirros siipikruunusta s. 354.
  20. ↑ 20,0 20,1 J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 354 (kirje 211).
  21. ↑ J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 354 (kirje 211). – Nimien myöhemmistä tulkinnoista "Tähtikupoli" ja "Tähtivaahto", ks. esim. Silm., Liite: Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 440 / 384 (s.v. rond); HoMe XI, s. 414; essee The Problem of Ros (HoMe XII, s. 367-376).
  22. ↑ 22,0 22,1 22,2 22,3 J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 355 (kirje 211).
  23. ↑ J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 355 (kirje 211). – Lentoliskoa käsittelevä Kirjeet-teoksessa julkaistu kappale on peräisin kirjeen toisesta luonnoksesta; lähetetty kirje oli lyhytsanaisempi (J. R. R. Tolkien, Kirjeet, Viitteet, s. 554 [viite 5].
  24. ↑ TSH I/2.1., Kohtaamisia, s. 331-335 / 209-211 / 310-314 / 383-388 / 246-249 / ***.
  25. ↑ Laulun kuudennessa "säkeistössä" kerotaan, miten Eärendil matkasi ajattomiin saleihin | missä Esikuningas vain | iäti istuimellaan on | Ilmarinissa vuorellaan... (TSH I/2.1., Kohtaamisia, s. *** / *** / *** / *** / 248 / ***.
  26. ↑ Katso kuitenkin artikkeli: Valarin kieli.
  27. ↑ Nimen Manwë merkitys Tolkienin mukaan "Siunattu olento".
  28. ↑ J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 355-356 (kirje 211).
  29. ↑ 29,0 29,1 29,2 J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 356 (kirje 211).
  30. ↑ Ks. TSH, Prologi hobiteista ja muustakin, s. *** / *** / *** / *** / 14 / ***.
  31. ↑ J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 356 ja alaviite (kirje 211).
  32. ↑ 32,0 32,1 J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 356-357 (kirje 211).
  33. ↑ J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 357 (kirje 211).
  34. ↑ J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 357 (kirje 211). Tolkien esitti saman ajatuksen muissakin kirjeissään, ks. esim. J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 330 (kirje 203).
  35. ↑ J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 357-362 (kirje 212).


J. R. R. Tolkien, Kirjeet
1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9 · 10 · 11 · 12 · 13 · 14 · 15 · 16 · 17 · 18 · 19 · 20 · 21 · 22 · 23 · 24 · 25 · 26 · 27 · 28 · 29 · 30 · 31 · 32 · 33 · 34 · 35 · 36 · 37 · 38 · 39 · 40 · 41 · 42 · 43 · 44 · 45 · 46 · 47 · 48 · 49 · 50 · 51 · 52 · 53 · 54 · 55 · 56 · 57 · 58 · 59 · 60 · 61 · 62 · 63 · 64 · 65 · 66 · 67 · 68 · 69 · 70 · 71 · 72 · 73 · 74 · 75 · 76 · 77 · 78 · 79 · 80 · 81 · 82 · 83 · 84 · 85 · 86 · 87 · 88 · 89 · 90 · 91 · 92 · 93 · 94 · 95 · 96 · 97 · 98 · 99 · 100 · 101 · 102 · 103 · 104 · 105 · 106 · 107 · 108 · 109 · 110 · 111 · 112 · 113 · 114 · 115 · 116 · 117 · 118 · 119 · 120 · 121 · 122 · 123 · 124 · 125 · 126 · 127 · 128 · 129 · 130 · 131 · 132 · 133 · 134 · 135 · 136 · 137 · 138 · 139 · 140 · 141 · 142 · 143 · 144 · 145 · 146 · 147 · 148 · 149 · 150 · 151 · 152 · 153 · 154 · 155 · 156 · 157 · 158 · 159 · 160 · 161 · 162 · 163 · 164 · 165 · 166 · 167 · 168 · 169 · 170 · 171 · 172 · 173 · 174 · 175 · 176 · 177 · 178 · 179 · 180 · 181 · 182 · 183 · 184 · 185 · 186 · 187 · 188 · 189 · 190 · 191 · 192 · 193 · 194 · 195 · 196 · 197 · 198 · 199 · 200 · 201 · 202 · 203 · 204 · 205 · 206 · 207 · 208 · 209 · 210 · 211 · 212 · 213 · 214 · 215 · 216 · 217 · 218 · 219 · 220 · 221 · 222 · 223 · 224 · 225 · 226 · 227 · 228 · 229 · 230 · 231 · 232 · 233 · 234 · 235 · 236 · 237 · 238 · 239 · 240 · 241 · 242 · 243 · 244 · 245 · 246 · 247 · 248 · 249 · 250 · 251 · 252 · 253 · 254 · 255 · 256 · 257 · 258 · 259 · 260 · 261 · 262 · 263 · 264 · 265 · 266 · 267 · 268 · 269 · 270 · 271 · 272 · 273 · 274 · 275 · 276 · 277 · 278 · 279 · 280 · 281 · 282 · 283 · 284 · 285 · 286 · 287 · 288 · 289 · 290 · 291 · 292 · 293 · 294 · 295 · 296 · 297 · 298 · 299 · 300 · 301 · 302 · 303 · 304 · 305 · 306 · 307 · 308 · 309 · 310 · 311 · 312 · 313 · 314 · 315 · 316 · 317 · 318 · 319 · 320 · 321 · 322 · 323 · 324 · 325 · 326 · 327 · 328 · 329 · 330 · 331 · 332 · 333 · 334 · 335 · 336 · 337 · 338 · 339 · 340 · 341 · 342 · 343 · 344 · 345 · 346 · 347 · 348 · 349 · 350 · 351 · 352 · 353 · 354

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia

Noudettu kohteesta ”https://kontu.wiki/w/index.php?title=Kirje_211&oldid=82963”