Liite F

Taru Sormusten herrasta

Sisältö

Sormuksen ritarit

Kaksi tornia

Kuninkaan paluu

• (Esiö)
• Viides kirja
  • 1. Minas Tirith
  • 2. Harmaa komppania
  • 3. Rohanin kutsunta
  • 4. Gondorin piiritys
  • 5. Rohirrimin ratsastus
  • 6. Taistelu Pelennorin pelloilla
  • 7. Denethorin rovio
  • 8. Parannuksen tarha
  • 9. Viimeinen neuvottelu
  • 10. Musta portti aukeaa
• Kuudes kirja
  • 1. Cirith Ungolin torni
  • 2. Varjojen maa
  • 3. Tuomiovuori
  • 4. Cormallenin kenttä
  • 5. Käskynhaltija ja kuningas
  • 6. Jäähyväisiä
  • 7. Kotiinpäin
  • 8. Konnun puhdistus
  • 9. Harmaat satamat
• Liitteet
  • Liite A: Annaalit kuninkaista ja hallitsijoista
  • Liite B: Vuosien kirja (Läntisten maiden aikakirjat)
  • Liite C: Sukupuita (hobittien)
  • Liite D: Kalenterit
  • Liite E: Lukeminen ja kirjoittaminen
  • Liite F: I. Kolmannen ajan kielet ja kansat. II. Käännöksestä
• Viitteet (vuoden 2007 laitoksiin saakka)
• Suomentajan jälkisanat (2023)
• Hakemistot (2023)
  • Runot ja laulut
  • Runot ja lauseet muilla kielillä kuin yhteiskielellä
  • Henkilöt, paikat ja muut asiat

• Rohanin, Gondorin ja Mordorin kartta

Sisällys

Liite F (engl. Appendix F) on Tarun Sormusten herrasta viimeinen liite, jonka osat ovat:

I Kolmannen ajan kielet ja kansat

Yleiskatsaus Keski-Maan läntisissä osissa puhuttuihin kieliin ja sitä asuttaviin kansoihin ja westronin asemaan yhteiskielenä.

Haltioista

Haltioiden jakautuminen länsi- ja itähaltioihin ja heidän puhumansa kielet, joista tärkeimpiä ovat quenya ja sindar.

Ihmisistä

Lähinnä eri heimojen puhumista kielistä: westron, dúnedainin käyttämä sindar ja heidän äidinkielensä adûnaic, muiden heimojen kielet.

Hobiteista

Hobittien tavasta omaksua asuinseutujensa ihmisten kieli ja jäänteet heidän vanhasta kielestään.

Muista kansoista

Enttien kieli, Örkit ja musta kieli, peikot ja kääpiöt.

II Käännöksestä

Tämä luku on kirjoitettu lähes kokonaan uudestaan, sillä J. R. R. Tolkienin kuvaus westroninkielisten nimien ja termien englannintamisesta ei suomennoksessa tietenkään ole tarkoituksenmukainen kuin soveltuvin osin.

Osuuden alussa esitetään käännöksen perusperiaattet: kirjassa westronin kieli on käännetty englanniksi ja englanti suomeksi; teoksessa esiintyvät westronille vieraat kielet on jätetty kääntämättä. Niitä esiintyy erityisesti nimissä. Toisaalta Tolkien kertoo kääntäneensä erisnimiä westronista englanniksi; nämä nimet on mahdollisuuksien mukaan käännetty edelleen suomeksi.

Tämän jälkeen esitellään yksityiskohtaisemmin eri nimityyppejä, erityisesti hobittien henkilön- ja paikannimiä sekä rohirrimin nimistöä, jonka Tolkien on kääntänyt muinaisenglantiin (osittain nykyaikaistetussa muodossa), koska hänen mukaansa westronin ja rohirrimin kielen suhde vastaa lähinnä englannin ja muinaisenglannin suhdetta. Suomennoksessa osa muinaisenglantilaisista nimistä on säilytetty, osa suomennettu; lisäksi osa Tolkienin nykyaikaistamista nimistä on palautettu muinaisenglantilaiseen muotoon, kuten Dunharrow > Dunharg.

Viimeiseksi käsitellään sanaa haltiat (engl. elves) ja sen käyttöä haltioiden omakielisen nimen quendi vastineena.

(Mittajärjestelmä)

Luvun loppuun on liitetty huomautus TSH:ssa käytetyistä mitoista, jotka on suomennoksessa muutettu englantilaisista vanhoiksi suomalaisiksi mitoiksi.

Kirjallisuutta

• HoMe XII, s. 19-84.

Aiheesta muualla

• Keskustelu TSH #82: Liite F I: Kielet (Vihreän Lohikäärmeen Lukutupa, alk. 15.5.2007).
• Keskustelu TSH #83: Liite F II: Käännöksestä (Vihreän Lohikäärmeen Lukutupa, alk. 21.5.2007).
• Keskustelu Vko 48: Liitteet E ja F sekä viitteet (Vihreän Lohikäärmeen Lukutupa, alk. 24.11.2015).

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia