Legolas

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Legolas oli Synkmetsän haltioiden kuninkaan Thranduilin poika. Hän oli yksi Sormuksen saattueen jäsenistä. Nimi tarkoittaa Viherlehteä (eng. Greenleaf).

Taustaa

Vaikka Legolas ja hänen isänsä, Synkmetsän kuningas Thranduil, hallitsivat salohaltioita, olivat he itse sindarilaista sukua. Synkmetsän haltiavaltakunta on tässä mielessä yhteneväinen Lórienin valtakuntaan, jossa samalla tavoin sindar-haltiat johtivat salohaltioita.

Legolasin syntymäaikaa ei tiedetä. Hänen voi kuitenkin päätellä syntyneen ennen sekä Aragornia että Gimliä ja täten olleen elossa Hobitin tapahtumien aikoihin: hän on mahdollisesti ottanut osaa Viiden armeijan taisteluun. Sormuksen sodan aikoihin Aragorn ja Gimli olivat 87- ja 139-vuotiaat, ja Legolas viittaa heidän olevan (paljon) nuorempia mainitessaan heidän olevan "lapsia" kun hän pohtii Fangornin metsän ikää:

Se on vanha, hyvin vanha. Niin vanha, että minä melkein tunnen itseni taas nuoreksi, eikä minusta ole tuntunut siltä sen jälkeen kun matkani teidän lasten kanssa alkoi.[1]

Sormuksen sota

Syksyllä 3019 ka. Legolas oli saapunut Rivendelliin isänsä sanansaattajana kertomaan Sméagolin eli Klonkun paosta: tästä hän pääsi kertomaan Elrondin neuvonpidossa. Hänet valittiin Sormuksen saattueeseen ja hän seurasi Sormuksen viejää Frodo Reppulia Parth Galenille saakka.

Kun Frodo ja hänen palvelijansa Samvais Gamgi lähtivät kahdestaan kohti Mordoria ja kun Saattueen leiriin hyökänneet örkit olivat ryöstäneet mukaansa kaksi muuta hobittia, Peregrin Tukin ja Meriadoc Rankkibukin, Legolas lähti ajamaan näitä takaa yhdessä Aragornin ja Gimlin kanssa. Nämä Kolme ajomiestä eivät saaneet örkkejä kiinni ennen kuin Éomerin johtamat Rohanin Ratsastajat olivat surmanneet ne kaikki Fangornin metsän reunassa.

Tavattuaan uudestisyntyneen Gandalfin metsässä lähti uusi nelikko Edorasiin tapaamaan kuningas Théodenia. Lopulta heidän tiensä Rohanissa johti Ämyrilinnan taisteluun, jossa Legolas ja Gimli kilpailivat keskenään siitä, kumpi surmaa enemmän örkkejä: Gimli voitti tämän kisailun luvuin 42–41.

Helmin syvänteestä Legolas jatkoi matkaansa Aragornia seuraten ensin Orthanciin seuraamaan, miten Gandalf teki lopun Sarumanin mahdista ja sitten Kuolleiden kulkuteiden ja merirosvojen kukistamisen kautta Pelennorin kenttien taisteluun. Tästä edelleen hän seurasi Aragornia Minas Tirithistä viimeiseen katkeraan taisteluun Mordorin Mustan portin edustalle. Tämän taistelun aikana Sormuksen viejä sai Klonkun avustuksella päätökseen tehtävänsä tuhota Mahtisormus; Sauron oli kukistettu ja Barad-dûrin muurit sortuivat.

Sodan jälkeen

Sodan päätyttyä hän saattoi lähteä ystävänsä Gimlin kanssa matkalle, josta he olivat aiemmin sodan aikana sopineet: Gimli esitteli Legolasille Aglarondin kimaltelevat luolat ja Legolas vei Gimlin Fangornin metsään. Myöhemmin Legolas toi isänsä valtakunnasta haltioita työskentelemään Minas Tirithin uudelleenrakentamisen parissa sekä asumaan Ithilieniin. Mutta kun Aragorn väsyi elämäänsä vuonna 120 na., päätti Legolas lähteä Suoraa tietä pitkin Ammoiseen Länteen. Hänen kerrotaan rakentaneen itselleen harmaan laivan ja poistuneen Keski-Maasta viimeisenä Sormuksen ritareista. Yksi Länsikairan Punaisen kirjan viimeisistä merkinnöistä kertoo, että hän otti ystävänsä Gimlin mukaansa.[2] Merkinnän myöhäisyyden huomioon ottaen Legolas on myös viimeinen haltia, jonka lähtöajankohta Keski-Maasta tunnetaan.[3]

Nimi

Legolasin nimi yhdistetään useissa etymologisissa selityksissä (kirjoitettu n. 1957–1967) sindarin sanoihin laeg 'vihreä' ja golas(s) 'lehvistö' (joka saa tässä muodon -olas[4]). Muoto Legolas joko selitetään murteelliseksi salohaltianimeksi (jolloin nimi olisi puhtaaksi sindariksi Laegolas)[5] tai se vain mainitaan ilman selitystä.[6] Jälkimmäisessä tapauksessa ajatuksena saattaa olla, että laeg lyhenee yhdyssanoissa muotoon leg- (kuten nähtävästi sanoissa athelas < athae ja niphred 'kalpeus' < ni(m)phraed[7]). Lisäksi on olemassa edellisistä poikkeava etymologia vuodelta 1955. Sen mukaan nimen rakenne on Lego-las ja se on peräisin "ossiriandin kielestä" (engl. Ossiriandish).[8]

Nimeä taivutetaan Tarun Sormusten herrasta suomennoksessa "Legolasin", "Legolasille" jne.

Viitteet

  1. TSH II/3.5., Valkoinen ratsastaja, s. 123 / *** / 112 / *** / ***.
  2. TSH, liite A III, "Durinin heimo", s. *** / *** / *** / *** / 1117.
  3. Keski-Maan historiaa ei juuri tunneta myöhäisemmiltä ajoilta. Ainoastaan Tolkienin keskeneräinen kertomus The New Shadow (HoME XII, s. 409-421) sijoittuu Eldarionin hallitusajalle.
  4. Kirjeet, s. 355 (kirje 211). Vrt. Sindar – jalo kieli: Pehmeä mutaatio.
  5. Kirjeet, s. 355 (kirje 211).
  6. J. R. R. Tolkien: "Words, Phrases and Passages", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 84; "Eldarin Roots and Stems", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 159; Kirjeet, s. 478 (kirje 297).
  7. J. R. R. Tolkien: "Words, Phrases and Passages", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 55.
  8. "Eldarin Roots and Stems", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 153.