Mathom:Kirje 297

Kohteesta Kontuwiki

Kirjeluonnoksessa vuodelta 1967 (kirje 297) Tolkien selostaa Tarun Sormusten herrasta nimistön taustaa ja kommentoi erityisesti sitä, millä tavoin ulkoiset lähteet ovat vaikuttaneet hänen keksimiinsä nimiin. Tässä artikkelissa pyritään tulkitsemaan Tolkienin kommentteja.

Analyysi

Tolkien kirjoittaa kirjeessä 297, että monet Tarun Sormusten herrasta tulkitsijat ovat sekoittaneet keskenään kaksi asiaa: 1) nimien merkityksen tarinan sisällä ja 2) ne ulkoiset lähteet, jotka ovat vaikuttaneet häneen, kun hän on keksinyt näiden nimien äänneasuja.[1] Kirjeen kommentit koskevat erityisesti ensimmäistä kohtaa. Tolkien korostaa, että haltiakielisillä nimillä todella on merkitykset kyseisissä kielissä, eikä millään muilla tulkinnoilla ole merkitystä ainakaan tarinan sisällä. Siten Legolas tarkoittaa 'viherlehteä' (haltiakielinen etymologia) eikä Rangin ehdottaman muinaisenglantilaisen etymologian mukaan 'tulisia kiharoita'.[2] Tämä lienee useimmille nykylukijoille melko selvää. Lisäksi kirjeessä kerrotaan, että nimiin ei ole pyritty kätkemään vihjeitä, jotka auttaisivat teoksen tulkinnassa. Vaikka Tolkien olikin tietoinen, että Rohan on bretagnelaisen suvun nimi, Bretagnen historia ei kerro mitään rohirrimista.[3] Myös tältä osin Tolkienin tarkoitus on jokseenkin selvä. (Tämäntapaiset tulkinnat ovat silti edelleen yleisiä. Carl F. Hostetter käyttää tästä tulkitsijoiden koulukunnasta nimeä "decoders" artikkelissaan Tolkienian Linguistics: The First Fifty Years.)

Jälkimmäisestä kohdasta eli nimien keksimisprosessista Tolkien toteaa, ettei pidä sitä olennaisena eikä niin mielenkiintoisena, että sitä kannattaisi selostaa pitkään.[4] Koska tämä aihe ei ole kirjeessä keskeisin, on vaikea sanoa, miten kirjaimellisesti esim. seuraavat kohdat tulisi ottaa (korostukset Tolkienin):

"'Lähde', jos sellaista oli, tarjosi vain äänteen (tai arvion sen alkuperästä) [engl. the sound-sequence (or suggestions for its stimulus)], ja sen merkitys lähteessä on täysin merkityksetön, lukuun ottamatta Earendilin tapausta"[5]
"Kun lainaamista tapahtuu (siis harvoin), lainaan pelkästään äänteitä, jotka yhdistetään sitten uuteen rakennelmaan"[6]

On selvää, että "lainattujen" nimien alkuperäisiä merkityksiä ei ole kirjeen mukaan siirretty tarinan maailmaan. Vähemmän varmaa on, sulkeeko Tolkien pois myös epäsuoremmat vaikutteet, esimerkiksi tapaukset, joissa alkuperäinen merkitys kommentoisi jotenkin nimettyä kohdetta (alla käsitellään yhtä tällaista tulkintaa nimelle Mordor). Voidaan myös huomata, että Tolkien ei kiellä ottaneensa ainakin joskus vaikutteita sekä muodon että merkityksen suhteen yksittäisiin keksittyjen kielten sanoihin ja juuriin. Samassa kirjeessä hän kertoo, että sana nazg 'sormus' nimessä nazgûl on luultavasti lainattu tällä tavoin, joskin kirjailijan itse sitä tiedostamatta. Eräs hänen toisaalla mainitsemansa tapaus on 'kiveä' tarkoittavien sanojen gond, ondo alkuperä. Sanat saivat alkunsa oletetusta esikelttiläisestä sanasta ond 'kivi'.[7]

Kirjettä 297 tulkitessa lienee myös syytä muistaa, että kyseessä on pelkkä kirjeen luonnos, jota Tolkien ei syystä tai toisesta koskaan lähettänyt. Lisäksi kirjeen kommentit koskevat vain Tarussa Sormusten herrasta julkaistua nimistöä. Ne eivät välttämättä päde Silmarillionissa esiintyviin nimiin eivätkä varsinkaan taruston varhaisempien vaiheiden nimistöön.

Esimerkki: Mordor

Usein esitetyn tulkinnan mukaan nimi Mordor perustuu muinaisenglannin sanaan, joka tarkoittaa mm. 'murhaa'.[1][2][3][4] Esim. Bosworthin ja Tollerin An Anglo-Saxon Dictionaryssa (1898) kyseisen hakusanan kirjoitusasu on morþor ja sen merkityksiksi ilmoitetaan 1) "murder", 2) "mortal sin, great wickedness" ja 3) "torment, deadly injury, great misery". Sana ääntynee suunnilleen [morðor].

Tässä tulkinnassa on selvästi ajatuksena, että Tolkien on valinnut nimen Mordor, koska sanan morþor merkitys sopii kuvaamaan Sauronin valtakuntaa. Mordor toki tarkoittaa myös 'mustaa maata' haltiakielellä (molemmat elementit olivat olemassa jo ennen tätä nimeä), ja joissain tämän teorian versioissa korostetaankin sitä, että luultavasti juuri tämä kaksoismerkitys viehätti Tolkienia. Kyseessä olisi siten samantapainen nimi kuin Orthanc, kuitenkin sillä erotuksella, että Orthancin kaksoismerkitys on olemassa myös tarinan sisällä.

Teorian mukaan sana morþor on siis lainattu merkityksensä vuoksi, minkä voitaisiin ainakin yhden lukutavan mukaan katsoa olevan ristiriidassa kirjeen 297 kanssa. Kirjeessä myös erikseen torjutaan yritykset tulkita esim. haltiakielisiä nimiä muinaisenglannin avulla. Rohanin kieltä edustaa aina anglosaksi, ja toisaalta "a-s ei myöskään ole sanojen ja nimien lähde missään muussa kielessä".[8] Nimeä Mordor ei erikseen kommentoida kirjeessä, mutta Tolkien korostaa, että nimessä Moria esiintyy selvästi juuri MOR, joka nähdään myös nimissä Mordor, Morgoth, Morannon, Morgul jne. Nimen haltiakielisen etymologian lisäksi ei ole syytä etsiä muita merkityksiä: "Morian merkitys kerrotaan [engl. As to Moria you are told what it means] III osan sivulla 1176".[9] Tämän voidaan kuitenkin katsoa kirjeen pääajatuksen mukaisesti tarkoittavan nimien merkityksiä teoksen sisällä.

Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että kirje 297 ei ainakaan tue ajatusta Mordorin ja morþorin yhteydestä. Lienee kuitenkin tulkinnanvaraista, sulkeeko Tolkien kirjeessä kokonaan pois tämäntyyppiset vaikutteet.

Viitteet

  1. J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 477 (kirje 297).
  2. s. 479.
  3. s. 480–481.
  4. s. 480.
  5. s. 476–477.
  6. s. 485.
  7. J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 513 (kirje 324).
  8. s. 478, Tolkien jatkaa mainitsemalla tiettyjä täsmennyksiä tähän sääntöön.
  9. s. 479.

Tietoja

  • Tekijä: Harri Perälä
  • Joitain muokkauksia myös muilta Kontuwikin käyttäjiltä
  • Julkaistu alun perin Kontuwikissä osana artikkelia Kirje 297
  • Lisenssi: GFDL

Mathomin etusivulle