Sauron

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sauron, "Kammottu" (engl. Abhorred), oli suurin Melkorin palvelijoista. Alkujaan hän oli Aulën maiaria ja hänen alkuperäinen nimensä oli Mairon "Ihailtava".

Esiajat

Sauron oli alun perin Aulën palvelija, jonka paha Vala Melkor sai houkuteltua palvelukseensa. Kun Melkor vangittiin, Sauron pakeni, eikä häntä löydetty. Melkorin vankeuden aikana hän oli Keski-Maan pimeydessä Melkorin ylin palvelija ja ylläpiti Angbandin kaivantoja herransa paluuta silmälläpitäen.

Melkor, joka oli saanut uuden nimen Morgoth, palasi juuri ennen kuun ja auringon ensimmäistä nousua maailman ylle. Sauron otti hänet vastaan Angbandissa ja oli siitä alkaen Melkorin ylipäällikkö, julmuudestaan ja raakuudestaan kaikkialla tunnettu. Siksi haltiat nimittivät häntä tuohon aikaan Gorthaur Julmaksi.

Dagor Bragollachin jälkeen Sauron valtasi Finrodin tornin Minas Tirithin, Sirionin ylityspaikan Beleriandissa, ja otti sen linnoituksekseen. Siitä eteenpäin Sirionissa sijainnutta linnoitussaarta sanottiin Tol-in-Gaurhothiksi, ihmissusien saareksi. Tuohon aikaan Sauron esiintyi kaiketikin ihmissuden hahmossa.

Beren ja Lúthien joutuivat Susi Sauronin kohteeksi, mutta tämä ei onnistunut estämään heidän yritystään kaapata Silmarilit Morgothin kruunusta. Tuossa tilanteessa Sauron joutui alakynteen ja haavoittuneena hän pakeni vampyyrilepakon hahmossa Taur-nu-Fuin synkkiin metsiin, kauas itään, josta hän ei ilmaantunut Valarin Vihan sotaan herransa avuksi.

Toinen aika

Yli tuhanteen vuoteen Sauronia ei nähty Keski-Maassa. Vasta toisella ajalla hän ilmaantui haltioiden keskuuteen ilmeisesti kauniissa haltiamiehen hahmossa sanoen olevansa Valarin lähettiläs. Tuolloin hän otti nimen Annatar, lahjojen herra. Tässä hahmossa Sauron pyysi Eregionin haltioita takomaan suuria sormuksia ja niiden avulla hän petti Eriadorin haltiat.

Hän perusti Mordoriin torninsa, kokosi sinne joukkonsa ja aloitti vuonna 1693 toista aikaa suuren sodan haltioita vastaan. Lännestä Númenorista tulleet Tar-Minastirin lähettämät ihmiset voittivat Sauronin joukot perinpohjin ja hän pakeni niukin naukin takaisin omaan maahansa Mordoriin.

Sauron uhkasi sodalla Keski-Maan kaikkia kansoja jälleen vuonna 3261 toista aikaa. Númenorin kuningas Ar-Pharazôn tuli Keski-Maahan hirvittävän suurella sotavoimalla ja otti Sauronin vangiksi epäilyttävän helposti. Sauron petti númenorilaiset sillä seurauksella, että nämä saivat Valarin vihan päälleen. Nämä kutsuivat epätoivoissaan Erua apuun, sillä he katsoivat, ettei ihmisten tuhoaminen ollut heidän päätettävissään. Tämä on ainoa hetki Ardan historiassa, kun Iluvatar (Eru) itse puuttui tapahtumiin. Hän käyristi maailman ja erotti kuolevaiset maat kuolemattomista. Melkein kaikki númenorilaiset kuolivat ja Sauron tuli takaisin Keski-Maahan suurena mustana tuulena. Tuon jälkeen hän ei enää koskaan voinut ottaa itselleen kaunista hahmoa.

Toisen ajan lopulla tuholta pelastuneet númenorilaiset, Elendilin johdolla, monet haltiat ja kääpiöt valtasivat Mordorin maan ja tappoivat Barad-dûrin linnoituksessa lymynneen Sauronin armeijat. Lopulta Sauronin oli tultava ulos valloittamattomasta tornistaan ja Isildur Elendilin poika onnistui isänsä miekantyngällä katkaisemaan Sauronin sormen, jossa oli hänen valmistamansa Suuri Sormus. Sormukseen hän oli vuodattanut niin paljon voimaansa, että Musta Henki erkani hänestä ja piiloutui yli tuhanneksi vuodeksi.

Kolmas aika

Kolmannella ajalla hänen henkensä nousi kuitenkin jälleen ja Dol Guldurista hän siirtyi vaivihkaa takaisin maahansa Mordoriin. Sinne hän kokosi jälleen armeijan ja ryhtyi lopulta avoimeen sotaan, sillä hän pitkään kadoksissa ollut Sormus oli löytynyt ja hän halusi sen takaisin itselleen. Sormus kuitenkin onnistuttiin tuhoamaan, eikä Sauron sen jälkeen pystynyt ottamaan fyysistä hahmoa.

Sauronin silmä

Sauronin tahto koettiin Barad-dûrista tähyävänä luomettomana Silmänä. Tarussa Sormusten Herrasta hän esiintyy ainoastaan tämän Silmän hahmossa, mutta nähtävästi hänellä oli kolmannella ajalla edelleen ihmisruumiin kaltainen fyysinen muoto.[1]

Nimestä

Quenyankielisen nimen Sauron merkitys on Silmarillionin hakemiston mukaan 'Kammottu'[2] (engl. The Abhorred). Nimen vanhemman muodon sanotaan olleen Thauron;[3] alkuperäinen konsonantti näkyy Sauronin sindarinkielisessä nimessä Gorthaur. Haltiakielten "elementti" thaur on käännetty 'hirveä, kammottava' (engl. abominable, abhorrent).

Christopher Tolkienin käyttämä lähde ei ole tiedossa, sillä nimen käännös ei näyttäisi esiintyvän muodossa The Abhorred missään hänen isänsä julkaistussa kirjoituksessa. Julkaistut J. R. R. Tolkienin etymologiat ovat kuitenkin samansuuntaisia, vaikka yksityiskohdat muuttuivatkin toistuvasti. Tarun Sormusten herrasta ilmestymistä seuranneissa kirjoituksissa nimeä kommentoidaan näin:

  • Sauron < quenyan saura 'foul, vile' (√SAWA- 'disgusting, foul, vile') etymologisissa muistiinpanoissa, jotka on kirjoitettu luultavasti noin 1959. Tolkien kuitenkin hylkäsi tämän tulkinnan ja ilmoitti juureksi THAW- 'cruel'.[4]
  • Sauron < saura 'stinking, foul, evil' (√ÞAW- 'stink' < ÞOWO) Tarun Sormusten herrasta toiseen laitokseen liittyvissä muistiinpanoissa, jotka on päivätty maaliskuussa 1967.[5]
  • Sauron < *θaurond- (*θaurā 'detestable', √THAW) kirjeluonnoksessa elokuulta 1967.[6] Kirjeessä Tolkien myös huomautti, että nimellä ei ole tarkoitus olla mitään yhteyttä kreikan sanaan saúra 'lisko'.

Etymologisessa muistiinpanossa, johon edellä on jo viitattu, kerrotaan Sauronilla olleen ennen Melkorin palvelijaksi ryhtymistään nimi Mairon, jonka merkitys oli ilmeisesti suunnilleen 'ihailtava, erinomainen'.[7] Silmarillionin kertomuksen mukaan Sauron oli kuitenkin Melkorin palveluksessa jo haltioiden tullessa maailmaan, jolloin hänellä ei pitäisi olla haltiakielistä nimeä ennen kääntymistään.[8]

Muita nimiä ja nimityksiä

Lisänimiä:

Viitteet

  1. Steuard Jensen: The Tolkien Newsgroups FAQ: Did Sauron have a physical form during The Lord of the Rings?
  2. Silm., Hakemisto, s. 422 s.v. Sauron.
  3. Silm., Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 441 s.v. thaur.
  4. "Eldarin Roots and Stems", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 183–184, ajoituksesta ks. s. 8–9.
  5. J. R. R. Tolkien: "Words, Phrases and Passages", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 68.
  6. Kirjeet, s. 477 (kirje 297).
  7. "Eldarin Roots and Stems", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 183.
  8. Helge K. Fauskanger: A Name for the Dark Lord

Aiheesta muualla


Maiar
Eönwë | Ilmarë | Ossë | Uinen | Salmar | Sauron | Melian | Arien | Tilion | Gothmog
Curumo (Saruman) | Olórin (Gandalf) | Aiwendil (Radagast) | Alatar | Pallando | Durinin Turma