Quenya-suomi sanaluettelo C

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Quenya-suomi sanaluettelo
englanninkielinen alkuteos:
Helge K. Fauskanger, Quettaparma Quenyallo

ca

  • ca, cata, cana prep. "takana, jnk paikan takaosassa" (VT 43,30).
  • ("") subst. "leuka" (GL 37; myöhemmissä lähteissä anca).

cai

  • caila ("k") adj. (ja subst.???) "vuoteessa makaava, vuoteenoma, sairaus" (KAY, VT 45,19). Mahdollisesti sanalle annettu merkitys "sairaus" liittyy ainoastaan "noldor"/sindar-kieliseen muotoon cael, joka on luettelossa ennen quenyan sanaa caila, koska cael saattaa olla sekä adjektiivi että substantiivi (arkaainen adjektiivi *kailā "vuoteenoma" on sulautuneena substantiiviin *kailē "sairaus"). Quenyassa muoto caila < *kailā olisi luultavasti vain adjektiivi.
  • caima ("k") subst. "vuode" (KAY).
  • caimasan ("k") subst. "makuuhuone" (caimasamb-, kuten monikossa caimasambi) (STAB).
  • caimassë ("k") subst. "vuoteessa makaava, sairaus" (KAY).
  • caimassëa ("k") adj. "vuoteenoma, sairas" (KAY)
  • [caina, ks. cëa, cëan]
  • cainë "makasi", menn. aikam. verbistä caita- "maata" (ks. tätä).
  • [cainen] ("k") perusluku "kymmenen" (KAYAN/KAYAR). VT 48,12 mukaan Tolkien myöhemmin hylkäsi tämän sanan (cainen oli merkitykseltään vain "makasin", eli menn. aikam. cainë sekä pääte -n "minä"). Ks. quain, quëan.
  • cairë ("k") verbi "makasi-" (verbin "maata" menn. aikam.) (MC 221; tämä on "qenyaa" – TSH:n tyylisessä quenyassa cainë menn. aikam. verbistä caita?). Sana cairë ilman selvää määritelmää esiintyy: PE 17,101; ks. cëa, cairë.
  • [caista] ("k"), murtoluku "yksi kymmenesosa" (1/10), myös cast, epätavallinen quenyan muoto, koska kielessä ei yleensä esiinny kahta konsonanttia sanan lopussa (VT 48,11). Yhdyssana caistanótië ("k") "kymmenjärjestelmä" (laskemisessa) (ibid.). Kuitenkin Tolkien hylkäsi myöhemmin juuren KAYAN "kymmenen", sen tilalle tuli KWAYA(M), jolloin perusluku "kymmenen" muuttui sanasta cainen sanaksi quain, quëan (VT 48,13). Tämän vuoksi meidän täytynee pitää sanaa *quaista uutena murtolukua "yksi kymmenesosaa" tarkoittavana sanana.
  • caita- verbi "maata, laskeutua makuulle", aoristi lauseissa sindanóriello caita mornië "harmaasta maasta leviää pimeys" (Nam, RGEO 67), caitas lá/palla i sír "se on [sananm. makaa] (kaukana) joen takana (PE 17,65); jälkimmäinen esimerkki osoittaa, että sanaa caita voi käyttää myös maantieteellisestä piirteestä joka "makaa" tietyssä paikassa. PE 17,72 ja VT 48,12-13 mukaan menn. aikam. on ennemmin cainë tai cëantë kuin **caitanë. "Qenyan" muoto kakainen, joka on käännetty "oli makaamassa" saattaa olla sukua (VT 27,7.21).
  • caivo ("k") subst. "(kuollut) ruumis" (MC 221; Tolkienin myöhemmässä quenyassa loico tai quelet).
  • caivo-calma ("k") subst. "ruumisvalo" = ruumiskynttilä (MC 214; tämä on "qenyaa"; Tolkienin myöhemmässä quenyassa on loicolícuma).

cal

  • #cal- verbi "loistaa, paistaa (auringosta)", futuuri caluva ("k") "loistaa (vastedes)" (KTK 36, vrt. 74). Vrt. myös varhaisen "qenyan" cala- ("k") "loistaa" (LT 1,254). Mahdollisesti verbivartalossa kuuluisi olla loppu-a myös myöhemmässä quenyassa, koska vokaali ei näkyisi futuurissa caluva (vrt. valuvar verbin vala- futuurin monikkona, WJ 404).
  • cala ("k") subst. "valo" (KAL). "Qenyan" verbistä cala, ks. #cal- yllä.
  • Calacilya ("k") paikannimi "Valon sola", johon Kôr rakennettiin (KIL, KAL). Ilmeisesti nimen Calacirya variantti.
  • Calacirya paikannimi "Valohalkeama". Calacirya, suuri rotko Valinorin vuorissa, kulkuväylä Valmarista alueelle, jossa teleri asui. Genetiivi Calaciryo runossa Namárië (Nam, RGEO 67).
  • Calaciryan ("k") paikannimi Valonhalkeama, sola Pelórissa, ilmeisesti sanan Calacirya variantti (WJ 403, SA: kal-, kir-). Calaciryan, Calaciryandë, "Eldamarin alueella (Haltiakoto) ja lähellä sisäänkäyntiä rotkoon, missä Valo oli kirkkaampi ja maa kauniimpi. (RGEO 70).
  • Calainis ("k") subst. "toukokuu" (LT 1,252.254; Tolkienin myöhemmässä quenyassa Lótessë).
  • Calamando ("k") mask. nimi "Valo-Mando" = Manwë (MBAD (KAL, MANAD), VT 45,18.33).
  • calambar ("k") adj.? *"valokohtaloinen" (VT 49,41.42).
  • Calamor ("k") (Q? – ei sindaria!) mon. subst. *"valoiset" [engl. *Light-Ones] = valohaltiat? Yks. *Calamo (KAL).
  • calassë ("k") subst. "selkeys, loisto" (GL 39).
  • Calaquendi mon. subst. "valon haltiat, valohaltiat" (SA:kal-, SA:quen-/quet-, WJ 361, WJ 373); kirjoitusasu Kalaqendi Etymologioissa (KAL). Yks. *Calaquendë.
  • calar subst. "lamppu" (VT 47,13).
  • calarus (calarust-) subst. "kiillotettu kupari" (VT 41,10).
  • Calavénë ("k") subst. "Aurinko" (kirjaimellisesti *"valovene", *"valolautanen") (LT 1,254).
  • Calaventë ("k") subst. "Aurinko" (LT 1,254).
  • calca subst. "lasi" (VT 47,35); vrt. hyellë, cilin.
  • calima adj. "kirkas" (VT 42,32); vrt. ancalima PE 17,56, arcalima toinen superlatiivi "kirkkain" (ks. ar- (2)).
  • Calimehtar mask. nimi *"kirkas miekkamies" (Liite A).
  • Calimmacil mask. nimi *"kirkas miekka" (muodosta *Calimamacil?) (Liite A).
  • calina ("k") adj. "valo" (KAL), "kirkas" (VT 42,32) "(kirjaimellisesti valaistu) aurinkoinen, valo" (PE 17,153) – mutta ilmeisesti subst. "valo" sanassa coacalina, ks. tätä.
  • Calion, Tar-Calion, mask. nimi, kuningas Ar-Pharazôn "Kultaisen" quenyankielinen nimi. Calion näyttää liittyvän verbiin cal- "loistaa" ja substantiiviin cálë "valo" (Silm).
  • Caliondo, mask. nimi, ehkä yllä olevan nimen Calion pidempi muoto (ellei Caliondo sisällä sanaa ondo "kallio") (KTK 288).
  • calliérë menn. aikam. verbi "loisti" ("k") (MC 220; tämä on "qenyaa" – TSH-tyylisessä quenyassa *callë, *caltanë).
  • callo ("k") subst. "ylväs mies, sankari" (KAL).
  • calma subst. "lamppu, valo, kirkasta valoa tuottava väline" (Liite E, KAL, PE 17,123.180), myös tengwa n:o 3:n nimi (vrt. calmatéma), joka oli myös sen nimi suurimmaksi osaksi esiklassisessa tengwar-järjestelmästä, jonka olemassaolo oletetaan Etymologioissa (VT 45,18, kirjoitusasussa "kalma"). Varhaisessa "qenyassa" kalma ("k") tarkoitti "päivänvaloa" (LT 1,254; MC 213 mukaan sana käännetään "valo"). Mon. instrumentaali calmainen ("k") "valoilla", valojen avulla (MC 216).
  • Calmacil mask. nimi, *"Valomiekka" tai mahdollisesti (jos haplologinen muoto nimestä *Calmamacil) *"Lamppumiekka" (Liite A). Vrt. cálë, cala, calma, macil.
  • calmatan subst. "lampuntekijä" (PE 17,96).
  • calmatéma subst. "k-sarja", velaarinen sarja; tengwar-järjestelmän kolmas sarake (Liite E).
  • calpa ("k") (1) subst. "vesiastia" (KALPA), "ämpäri, astia" (QL 47).
  • calpa- ("k") (2) verbi "nostaa vettä, kauhoa, äyskäröidä" (KALPA).
  • calta- ("k") verbi "loistaa" (KAL).
  • calwa ("k") adj. "kaunis" (LT 1,254).
  • calya- ("k") verbi "valaista" (KAL, VT 45,18).

cam

  • #cam- verbi "ottaa vastaan" (tunnetaan menn. aikam. #camnë persoonasuffiksin kera: camnelyes "sinä otit sen vastaan" (VT 47,21).
  • cáma subst. "syyllisyys, vastuu" (QL 43).
  • camba subst. "koko käsi, mutta taivutettuna, sormet suunnilleen yhdessä, kuppina, vastaanottavana tai pitelevänä" (VT 47,7).
  • cambë ("k") subst. "kämmen, koura" (KAB). Hakusanan KAB poistetun ensimmäisen version mukaan sanan selitys oli "suljettu käsi" (VT 45,18). Cambeya ("k") ark. quenyaa "hänen kätensä" (muod. korrekti muoto olisi *camberya) (VT 49,17).
  • camta- ("k") verbi "sovittaa, saada sopimaan, sopia, mukauttaa" (VT 44,14; konsonanttiyhtymä mt vaikuttaa epätavalliselta quenyassa, eikä lähteessä ole yksiselitteisesti todettu, että kyseessä on quenyan sana. Vrt. PE 17,91, jossa on osoitettu että mt > nt quenyan sanoissa.)

can

  • can- (1) ("k") prefiksi "neljä" (KÁNAT).
  • *can- (2) verbi "käskeä, määrätä" (antaa käsky) tai (esineobjektin kera) "vaatia" (PM 361-362; jossa useita juuren KAN- johdoksia on luetteloitu; verbiä *can- ei suoraan siteerata, mutta siihen viitataan epäsuorasti toteamuksessa "quenyassa merkitys käskeä muuttui tavalliseksi". Määrittelemätöntä verbiä canya-, joka on mainittu toisaalla [PE 17,113] voi myös pitää verbijohdoksena, johon Tolkien tässä viittaa).
  • cana, ks. ca.
  • Canafinwë mask. nimi "vahvaääninen" tai "?käskevä Finwë", hänen sindarinkielinen nimensä oli Maglor (ks. Macalaurë). Quenyankielinen lyhytmuoto Cáno (PM 352).
  • canaquë ("k, kw") perusluku "neljätoista" (VT 48,21). Kirjoitusasu "kanakwe" alkuperäislähteessä voisi viitata siihen, että kyseessä on itse asiassa alku-eldarin muoto; jos näin on, voitaisiin teoriassa sanoa, että quenyan muoto olisi *canquë (synkopee keskivokaalissa) – samassa lähteessä "minikwe" ilmoitetaan "yhtätoista" merkitseväksi sanaksi, ja quenyan muodon tiedetään olevan minquë eikä **miniquë. Toisaalta samassa lähteessä "tolokwe" "kahdeksaatoista" merkitsevänä sanana on luetteloitu yhdessä selvästi quenyankielisten muotojen kanssa; kyseessä on ilmeisesti sanan *toloquë epäortodoksinen kirjoitusasu (kuten toimittaja huomauttaa); tässä tapauksessa ei havaita synkopeeta, jonka tuloksena olisi *tolquë.
  • canasta ("k") murtoluku "yksi neljäsosa" (1/4). Myös cansat, casta (VT 48,11).
  • cánë ("k") subst. "urhoollisuus, urheus" (KAN).
  • cáno ("k") subst. "komentaja", yleensä alempiarvoisen johtajan arvonimenä, eritysiseti korkeampiarvoisen apupäällikkönä toimivan (PM 345, SA: káno – PM 362 osoittaa, että cáno tarkoitti alun perin "julkista kuuluttajaa, airutta"); "hallitsija, komentaja, päällikkö" (KTK 547), "johtaja" (PE 17, 113). Mask. nimi Cáno, ks. Canafinwë. Sana cáno ("k") esiintyi myös Etymologioissa selityksen "päällikkö" kera, mutta Tolkien muutti sen muotoon cánë "urheus" (VT 45,19).
  • cansat ("k") murtoluku "yksi neljäsosa" (1/4)l Myös canasta, casta (VT 48,11).
  • canta (1) ("k") perusluku "neljä" (KÁNAT, VT 42,24, VT 48,6). LR:ssä julkaistuissa Etymologioissa sanan perässä oli yhydsviiva (ikään kuin se olisi verbi), mutta Tolkienin käsikirjoituksessa viivaa ei ole (VT 45,19). Järjestysluku cantëa ("k") "neljäs" (VT 42,25). Vrt. cantil.
  • canta (2) ("k") subst. "muoto" (PE 17,175), käytetään myös adjektiivina "muotoiltu" sekä suffiksin kaltaisena -canta ("k") "-muotoinen" (KAT).
  • canta- (3) määrittelemätön verbi (?) joka mainitaan PE 17,113. Ks. canya (2).
  • cantëa ("k") järjestysluku "neljäs" (VT 42,25).
  • [cantil ("k") substantiivi "neljäs sormi" (VT 42,26).]
  • canuva ("k") adj. "lyijyinen" (LT 1,268; jos tätä "qenyan" sanaa käytetään TSH-tyylisen quenyan kontekstissa, sitä ei saa sekoittaa verbin can- futuuriin).
  • canwa (1) subst. "ilmoitus, määräys" (PM 362).
  • #canwa (2) subst. "kasvot", eristetty muodosta canwarya ("k") "hänen kasvonsa", ilmeisesti väliaikainen muoto, jonka Tolkien hylkäsi sanan cendelë (ks. tätä) tieltä (VT 49,21; ks. VT 49,34 käsikirjoituksen lukutavan epävarmuuksista).
  • *canwë, ks. #caw-.
  • canya (1) ("k") adj. "uskalias" (KAN).
  • canya- (2) verbi (menn. aikam. canyanë tunnetaan), määrittelemätön muoto PE 17,113 (yhdessä ilmeisesti saman verbin variantin canta- kanssa). Ks. *can- (2) verbin merkitystä koskevasta arvauksesta.

cap

  • cap- verbi "hypätä, loikata", menn. aikam. campë (QL 45, PE 16,134).
  • capta- ("k") verbi "säpsähtää" [engl. startle, itr. vai tr.?], menn. aikam. cápë (QL 45).
  • capalinda ("k") subst. "(vesi)lähde" (LT 1,257; ehtelë olisi parempi TSH-tyylisessä quenyassa).

car

  • cár (cas-) ("k") subst. "pää" (KAS). Annettu vartalo vaikuttaa epäilyttävältä TSH-tyylisen quenyan kehyksessä. Luultavasti olisi luettava cas ja taivutusvartalo car- (PE 14,69 jopa ilmoittaa "kas 'pää', mon. kari" ja VT 49,17 siteeraa yks. "kas" TSH:n jälkeisestä lähteestä). Vrt. muita muotoja myöhäisissä lähteissä: hlas "korva", vartalo hlar- (PE 17,62) ja olos "uni", mon. olori (KTK 542). Tolkienin varhaisessa "qenyassa" vokaalin jälkeinen -s muuttui sananloppuisena -r:ksi, mutta säilyi toisen vokaalin seuratessa. Hänen myöhemmissä kaavailuissaan joko -r saattoi esiintyä molemmissa asemissa tai tilanne muuttui päinvastaiseksi (näin ollen olos, olor-). Näyttää siltä, että muodot cár, cas- joutuivat epähuomiossa Etymologioihin Qenya Lexiconista (kar, kas-, QL 45) vaikka ne viittaavatkin fonologian aiempaan versioon. Ilmeinen varianttimuoto myöhäisestä aineistosta, cára aiemmasta muodosta cáza ("k") kuitenkin sopii myöhempään fonologiaan, koska vokaalien välisestä s:stä tuli z > r (PE 17,188).
  • car- (1) verbi "tehdä, rakentaa, muodostaa" (aor. 1. p. carin "teen, rakennan"; aoristi on luetteloitu kaikkien persoonasuffiksien kera VT 49,16, myös monikon ja duaalin muodot carir, carit). Muodosta carize- (PE 17,128) ks. -s (1). Menn. aikam. camë (KAR, PE 17,74.144). Infinitiivinen aoristivartalo carë ("k") (Patrick Wynnen mukaan "yleinen aoristin infinitiivi", VT 49,34) esiintyy ilmaisussa ecë nin carë sa "Osaan tehdä sen" (VT 49,34), myös áva carë "älä tee sitä" (WJ 371) ja uin carë (PE 17,68); viimeisessä esimerkissä Tolkien sanoo, että carë on esimerkki "yksinkertaisimmasta aoristin infinitiivistä"; samassa lähteessä sanotaan, että carië on saman verbin "yleinen infinitiivi". Mon. aor. carir "muodostaa" ilmaisussa i carir quettar ("k") "ne jotka muodostavat sanoja" (WJ 391, vrt. VT 49,16), kontinuatiivi cára, futuuri caruva (PE 17,144), carita ("k"), infinitiivi/gerundi "tehdä" tai "tekeminen" (VT 42,33) suffiksien kera caritas "tehdä se" tai "sen tekeminen", caritalya(s) "sinun (sen) tekemisesi" VT41,13.17, VT 42,33. Menn. aikam. partisiippi #carna, ks. tätä; VT 43,15 antaa myös pitkän muodon carina ("k"), luettava ehkä *cárina. (Carima passiivin partisiippina saattaa olla virhe, VT 43,15.) PE 17,68 viittaa muodon carinwa ("kari-nwa") yhteydessä "yksinkertaiseen menn. aikam. passiivin partisiippin". "Harvinainen" menn. aikam. aktiivin partisiippi (?) cárienwa ("k") *"tehnyt" (PE 17,68), ellei tämäkin ole eräänlainen passiivin partisiippi (lähteen sanamuoto on epäselvä). Joitakin vaihtoehtoisia muotoja Fírielin laulussa: menn. aikam. cárë ("káre") "teki"; tämäkin voi olla vaihtoehto paremmin tunnetulle muodolle carnë (LR 362) myös TSH-tyylisessä quenyassa. Vrt. ohtacárë "kävi sotaa" (ks. #ohtacar-). Myös *cárië eri suffiksien kera: cárier ("kárier") on käännetty "he tekivät"; TSH-tyylisessä quenyassa tätä voisi pitää augmentittomana perfektinä, näin ollen *"he ovat tehneet", jossa "he" on vain monikon pääte -r. Muodon cárielto ("k") kirjaimellinen merkitys täytyy olla myös *"he tekivät" (vrt. -lto). – Johdettuja adjektiiveja: urcárima ja urcarnë "vaikea tehdä", urucarin "vaivoin tehty" (PE 17,154), saucarya "pahanteko" (PE 17,68).
  • #car- (2) prep. "kanssa" (carelyë "kanssasi"), prepositioelementti (ilmeisesti väliaikainen muoto, jonka Tolkien hylkäsi) (VT 43,29).
  • car (card-) (3) ("k") subst. "teko" (korjattu >) "rakennus, talo" (KAR). Vrt. carda.
  • carampë, verbin carpa- (ks. tätä) menn. aikam.
  • carassë subst. "suojavallien ympäröimä rakennettu linnoitus tai asumus" (PE 17,84).
  • carasta- verbi "rakentaa" (PE 17,84).
  • cari mon. subst. "päät"; ks. cár.
  • caraxë ("k, ks") subst. "rosoinen piikkiaita", vrt. Helcaraxë (KARAK).
  • carca subst. "hammas" (KARAK) tai "torahammas" (Elem. carak-). Kyseisen hakusanan poistetussa versiossa selitykset olivat "hammas, piikki, kärki" (VT 45,19). Kun viitataan tavalliseen hampaaseen, joka ei välttämättä ole terävä, on luultavasti parempi käyttää sanaa nelet. – Vrt. myös mon. carcar ("karkar") Markirya jossa käännös "kalliot", viitaten ilmeisesti teräviin kallioihin. Jo varhaisessa "Qenya Lexiconissa" on carca ("k") "torahammas, hammas, syöksyhammas" (LT 2,344). Kollekt. carcanë, ks. tätä.
  • carcanë ("k") subst. "hammasrivi" (KARAK; voi olla väärin luettu *carcarë). Varhaisessa "qenyassa" carcanë tarkoitti "ärisevää", adj. (MC 213).
  • carcaras, carcassë) ("k") subst. "hammas- tai piikkirivi" (LT 2,344 – Tolkienin myöhemmässä quenyassa on carcanë [luettava ?carcarë], mutta nämä sanat, erityisesti carcassë, voivat yhä olla valideja).
  • [carco ("k") subst. "varis" (KARKA)] (Tolkien muutti sanan muotoon corco).
  • carda subst. "teko" (PE 17,51). Vrt. car (3). Sanassa voi olla pääte -da (ks. tätä) joka viittaa vastaavan verbin ilmaiseman toiminnan tulokseen.
  • carma (1) subst. "työkalu, ase" (PE 17,114).
  • carma (2) subst. "kypärä" sanassa Carma-cundo ("k") "Kypärävartija" (PM 260). Huomaa, että PE 17,114 Tolkien ilmoitti haluavansa sanan carma tarkoittavan ennemmin "työkalua" tai "asetta" ja jätti sanan carma "kypärä" aseman epävarmaksi. Mahdollisesti lyhytmuotona -car nimissä Eldacar (Elfhelm?), Hallacar (Korkeakypärä?). Vrt. myös cassa Etymologioissa.
  • Carmë ("k") subst. "taito" (KTK 542); käytetty merkityksessä "rakenne" sanassa sundocarmë ("k") "perusrakenne", ks. tätä, hakusana sundo.
  • carna pass. partis. *"rakennettu, tehty" nimessä Vincarna "vasta tehty" (MR 408), myös yli viivattu alacarna "hyvin tehty, hyvin valmistettu" (PE 17,172). Carna vaikuttaa verbin car- pass. partisiipilta, vaikka pidempi muoto carina (luettava *cárina?) tunnetaan myös (VT 43,15).
  • carnë adj. "punainen", "helakanpunainen, punainen" (Elem. caran, PE 17,154, MC 214, KARÁN – kirjoitettu k:lla kahdessa jälkimmäisessä lähteessä), ei saa sekoittaa verbin car- "tehdä, valmistaa" menn. aikamuotoon. Vartalo carni- kuten nimissä Carnimírië, Carnistir.
  • carneambarai ("k") "puna-???" (Narqelion; hyvin varhaista "qenyaa").
  • carnevaitë ("k") subst. "punainen taivas" (MC 221; tämä on "qenyaa").
  • carnevalinar ("k") "puna-???" (Narqelion; hyvin varhaista "qenyaa").
  • Carnil ("k") tähden (tai planeetan) nimi, yhdistetty Marsiin (MR 435).
  • carni-mírëa adj. "punajalokivinen" (PE 17,83), josta tulee nimi Carnimírië "Se jolla on punaisia jalokiviä, Punajalokivinen", Äkkipään laulun pihlaja (TSH II/3.4., Elem. caran, PE 17,83), käännetty myös "punaisten jalokivien koristelema" (Kirjeet 282, jossa kirjoitusasu "carnemírie").
  • Carnistir mask. nimi "punanaama", Morifinwën = Caranthirin äidinnimi (jota ei kertaakaan käytetä kertomuksissa) (PM 353).
  • [cáro] ("k") subst. "tekijä" (KAR; sanan korvasi muoto tyaro). LR:ssä julkaistuissa Etymologioissa akuutti aksentti sanassa cáro on jätetty pois (VT 45,19).
  • carpa ("k") (1) subst. "suu" mukaan lukien huulet, hampaat, kieli jne. (PE 17,126); käytetään "kielestä" tietyssä foneettisessa järjestelmässä. Vrt. náva ja páva.
  • carpa- ("k") (2) itr. verbi "puhua, käyttää kieltä" (menn. aikam. carampë annettu). (PE 17,126).
  • carpassë ("k") subst. "suujärjestelmä" eli "täysin organisoitu kieli mukaan lukien järjestelmä, sanasto, runomitta jne." (PE 17,126); luultavasti sanan pahta (2) (ks. tätä) korvaama.
  • carrëa (< cas-raya) subst. "hiusverkko" (VT 42,12).
  • #carva subst. "kohtu" (eristetty taivutusmuodosta carvalyo "kohtusi" (VT 43,31; ilmeisesti Tolkien hylkäsi tämän muodon ja korvasi sen sanalla #móna, ks. tätä).

cas

  • cas ("k") "pää" (VT 49,17), vrt. myös poistettu [cas] ("k") subst. "huippu, kärki" (VT 45,19). Tällä substantiivilla pitäisi ilmeisesti olla taivutusvartalo car-. Ks. cár.
  • Casar ("k") subst. "kääpiö", mon. Casari tai Casári, partit. mon. Casalli. Omaksuttu kääpiökielen sanasta Khazâd. Casarrondo paikannimi "Khazad-dûm", Moria (WJ 388.389; mon. Casári myös WJ 402).
  • cassa ("k") subst. "kypärä" (KAS, vaikka onkin kirjoitusasussa cassa myös LR:ssä julkaistuissa Etymologioissa, VT 45,19 osoittaa, että Tolkienin oma kirjoitusasu oli kassa). Vrt. carma myöhemmässä lähteessä.
  • [cast] ("k") "yksi kymmenesosa", mutta muoto on ilmeisesti jäänyt pois käytöstä; ks. caista (VT 48,11).
  • casta (1) ("k") murtoluku "yksi neljäsosa" (1/4). Myös canasta, cansat (VT 48,11).,
  • casta (2) subst. "syy" (QL 43).
  • Castamir mask. erisnimi, "casta[?]-jalokivi" (Liite A).
  • castol subst. "kypärä", synonyymejä tholon (ks. tätä), sól (ks. tätä), myös variantti castolo ("k") (PE 17,186.188).

cat

cau

  • cauca adj. "käyrä" (LT 1,257; vertaa #caw-).
  • cauco subst. "kyttyräselkä" (LT 1,257).
  • cauma ("k") subst. "luonnollinen tai muunlainen suoja, esim. aurinkoa, tuulta tai sadetta – tai nuolia vastaan; kilpi" (PE 17,108).
  • caurë subst. "pelko" (LT 1,257).
  • caurëa adj. "ujo" (LT 1,257).

cav

caw

  • #caw-, verbi "kumartaa" ("k") (1. p. aor. cawin "minä kumarran") (LT 1,257; vertaa cauca, cauco). Tolkienin myöhemmässä quenyassa verbivartalo, jossa on w tässä asemassa, ei sovi hyvin kielen äännejärjestelmään; vokaalien välinen w muuttuisi v:ksi. Meidän olisi ehkä luettava *cav- aina kun juuren toinen konsonantti seuraa vokaalia, mutta menneen aikamuodon nasaali-infiksillä varustettu muoto voisi olla *canwë, jossa konsonantin alkuperäinen laatu on säilynyt. (Vertaa menn. aikam. muotoa anwë, ks. tätä). Tolkienin myöhäisempi verbi luhta- voisi kuitenkin olla parempi vastine intransitiiviselle verbille "kumartaa".

cc

cca

  • [-cca ("k") ?"sinun", ilmeisesti hylätty 2. p. monikon tai duaalin possessiivi (VT 49,49). Vrt. -lca.]

ce

  • ("k"), myös ce ("k") "ehkä" [engl. may be] (VT 49,19.27), epävarmuutta ilmaiseva partikkeli (VT 42,34; ce Bill Weldenin huomautuksessa on kirjoitusvirhe, VT 44,38, mutta lyhytmuoto ce esiintyy muissa teksteissä, vrt. VT 49,18-19). VT 42:ssa Welden kirjoitti, että Tolkien muutti > kwí (tai kwíta, ks. tätä), mutta Welden huomautti myöhemmin, että "siitä, että muoto muutettiin toisessa lauseessa, ei välttämättä seuraa, että se olisi korjattu siteeratuissa esimerkeissä" (VT 44,38). Näin ollen cé/ké saattaa yhä olla käsitteeellisesti validi muoto. (Kirjoitusasussa kw- eikä qu- esiintyvät muodot vaikuttavat epänormaaleilta quenyassa ainakin mitä tulee kirjoitusasuun.) Toisessa konseptuaalisessa vaiheessa tarkoitti myös "jos" (VT 49,19), mutta tämä konjunktio on muualla muodossa qui. Esimerkit, joissa cé, ce merkitsee "jos" (sitä sanotaan käytettävän "yleensä aoristin kera") sisältävät lauseet cé mo quetë ulca ("k, q") *"jos joku puhuu pahaa", cé tulis, nauvan tanomë ("k") *"jos hän tulee, olen siellä" (VT 49,19), cé mo... *"jos joku...", ce formenna *"jos pohjoiseen" (VT 49,26).

cea

  • [cëa, cëan ("k") perusluku "kymmenen"; Tolkien hylkäsi myöhemmin nämä muodot ja otti tilalle quain tai quëan. Adjektivaalinen muoto caina ("k") mainittiin myös, mutta sitä täytyy samoin pitää vanhentuneena. (VT 48,12-13, VT 49,54).]
  • cëa ("k"), cairë subst. ?"aita" (PE 17,101) vai lukusana "kymmenen"? Lähde on hämärä; vrt. cëa yllä.

cec

  • cectelë ("k") subst. "suihkulähde" (LT 1,257, LT 2,338. TSH-tyylisessä quenyassa mieluummin ehtelë.)

cel

  • Celec-orna subst. "Nopea-pitkä", nimen Celegorm quenyankielinen muoto (PE 17,112).
  • celma ("k") subst. "kanaali" (KEL).
  • celu ("k") subst. "virta" (LT 1,257; mieluummin celumë TSH-tyylisessä quenyassa).
  • celumë ("k") subst. "virta, virtaus" (KEL, LT 1,257); lokatiivin mon. celumessen ("k") Markiryassa (ëar-celumessen on käännetty "virtaavassa meressä", kirjaimellisesti *"meri-virroissa").
  • celusindi ("k") subst. "joki" (LT 1,257; tuskin validi sana Tolkienin myöhemmässä quenyassa, jossa esiintyvät termit sírë ja sirya).
  • celussë ("k") subst. "tulvavesi, kalliolähteestä nopeasti putoava vesi" (UT 426 [selitys jäänyt pois suomennoksesta, vrt. KTK 575 s.v. Celos], VT 49,30).
  • celvar (yks. #celva) ("k") subst. "eläimet, liikkuvat elolliset" (Silm).

cem

  • cemen (cén) (osassa lähteitä kirjoitusasu "kemen", osassa "kemen") subst. "maa" (VT 44,34), Cemenyë ("k") "ja maa" (VT 47,11). Cemen viittaa maahan tasaisena lattiana menelin, taivaiden, alla (elem. kemen), "maa(perä), maa" (KEM, LT 1,257). Eräässä vaiheessa Tolkien aikoi, että cemen olisi sanan cén genetiivi; myöhemmin cemen muuttui nominatiiviksi ja sanan cén asema jäi epävarmaksi. Katso Kementári. Lokatiivi cemessë, cemenzë (kirjoitusasu todella c- eikä k- eräässä versiossa, mutta myös kemenzë) qeuenyankielisessä Isä meidän -rukouksessa, muuutettu myöhemmin muotoon kemendë, cemendë (VT 43,17).
  • [cemenáro, katso cemnaro.]
  • Cemendur mask. nimi "Maan palvelija" (eli maanviljelijä?) (Liite A, KTK 288).
  • cemi subst. "maa, maaperä, maa[-alue]", Cémi ("k") "Maaäiti" (LT 1,257; "qenyan" sanaa cemi vastaisi TSH-tyylisessä quenyassa cemen).
  • **cemina ("k"), katso cemna.
  • cemna ("k") adj. "maa-, maasta peräisin oleva" (Etymologioissa LR 363 s.v. KEM, sana on annettu muodossa cemina, mutta VT 45,19 mukaan Tolkienin käsikirjoituksessa lukee cemna).
  • cemnaro ("k") subst. "savenvalaja" (TAN). Kirjoitettu aluksi cemenáro (VT 45,19).

cen

  • cén (cem-) ("k") subst. "maa, maaperä", katso cemen (KEM).
  • cen- ("k") verbi "katsoa", fut. cenuva "katsoo (vastedes) Markiryassa, imperat. cena ("k") VT 47,31. Myös #cen = subst. "näkö, näkeminen" eräiden substantiivien (*apacen, tercen, ks. näitä) loppuelementtinä. Vrt. juuri KHEN-, KEN-, KYEN- "katsoa jtk., tarkkailla, suunnata katseensa" (VT 45,21).
  • cenai ("k") konj. "jos on niin että" (VT 49,19). Tämän sanan perusteella on oletettava sanan ce = "*jos" olemassaolo; toisissa lähteissä ennemmin qui = "jos", kun taas ce tai = "ehkä".
  • cenasit, cenasta ("k") adv. "jos on niin, ehkä, kenties" (VT 49,19). Vrt. cenai.
  • cenda- verbi "katsoa" (tarkkailla tietojen saamiseksi), käytetään myös merkityksessä "lukea". Cenda = myös subst. "lukeminen", kuten sanassa sanwecenda "ajatusten tutkiminen, ajatusten lukeminen". (VT 41,5, PE 17,156).
  • cendë subst. "kärki[?]" [engl. point] (PE 16,96)
  • cendelë subst. "kasvot" (VT 49,21).
  • cenima ("k") adj. "näkyvä" (PE 17,175); vrt. cen- "nähdä". Luettava ehkä *cénima; ks. -ima ja vrt. hraicénima "tuskin näkyvä" (PE 17,154).
  • centa subst. "tutkimus, *essee"; Ósanwë-centa ("k") "Tutkimus ajatusten välittämisestä", liite Pengolodhin Lammasiin eli "Selontekoon kielistä" (VT 39,23, MR 415); vrt. myös essecenta (ks. tätä).
  • centano ("k") subst. "savenvalaja" (TAN, VT 45,19)

cer

  • Cermië subst. vuoden seitsemäs kuukausi, "heinäkuu" (Liite D).
  • certa subst. "riimu" (mon. certar tunnetaan), omaksuttu sindarin sanasta certh (quenyan "oikea" tai kantakielen muodosta ¤kirtē periytnynyt muoto olisi ollut *cirtë, mutta tätä sanaa ei tunnettu.) (WJ 396).

ces

  • ces- (Þ) ("k"), "etsiä (jtk), tutkia (jtk) löytääkseen (jtk)"; juuren merkitykseksi annetaan "tiedustella, kysyä, tutkia" (jtk). Cesë parma "katsoa kirjasta" (tarvittua kohtaa tai tietoa); tässä aoristivartaloa cesë käytetään infinitiivinä. Huomaa että ces- saa yksinkertaisen suoran objektin parma (ei lokatiivia *parmassë huolimatta käännöksestä [engl. to look in a book]). Menn. aikam. cense (Þ) tunnetaan, se korvaaa fonologisesti odotetun muodon centë (jota myös siteerataan). (PE 17,156).
  • cesta- ("k") verbi "etsiä hakea" (PE 17,156).

ceu

  • ceula, katso quëa.
  • ceulë ("k"), luultavasti subst. *"uudistuminen" (VT 48,8).
  • ceura ("k"), luultavasti adj. "uudistunut" (VT 48,8). Myös muodossa ceurë (VT 48,7), mutta ceura näyttää olevan muoto joka sopisi parhaiten Tolkienin yleisiin periaatteisiin; monia ra-päätteisiä adjektiiveja tunnetaan, mutta -päätteisiä muotoja pidetään yleensä sellaisten adjektiivien monikkoina.
  • ceuran- ("k") subst. "uusi kuu" (vrt. Rána "kuu"). Sanan lopussa on sitaatissa heittomerkki ikään kuin jokin loppuosan elementti puuttuisi, mutta Rána voitaisiin hyvin supistaa muotoon -ran yhdyssanan lopussa (VT 48,7).
  • ceuranar ("k") subst. "uusi aurinko päivänseisauksen jälkeen" (VT 48,7), ilmeisesti yhdyssana ceura tai ceurë + anar (ks. tätä).
  • ceurë ("k") adj. "uudistunut" (korjattu substantiivista ceura "uudistuminen" (VT 48,7). Ks. ceura ja vrt. ceuranar.
  • ceuta- ("k") verbi "uudistaa, virkistää" (VT 48,7.8).

cev

  • céva ("k") adj. "tuore, uusi" (VT 48,.7.8)

ci

cil

  • cildë ("k") verbi, menn. aikam.? *"näki" (???) Lause úri kilde hísen níe nienaite on käännetty "Kosteasilmäinen Aurinko valutti sumun kyyneleitä", kirjaimellisesti ehkä suunnilleen *"Aurinko näki (läpi) sumuisten kyynelien kyyneleisesti [engl. tearfully]"??? (MC 221; tämä on "qenyaa"; vrt. cildo)
  • cildo ("k") verbi "(joku) näki" (MC 220; tämä on "qenyaa"; vrt. cildë, ciluva).
  • cilin subst. "lasi" ("käytetään usein kuten englannissa mistä tahansa lasista valmistetusta asiasta tai esineestä") (PE 17,37). Vrt. calca, hyellë.
  • cilintilla tai cilintír subst. "katsomis-lasi" [engl. looking-glass] (eli peili?) (PE 17,37)
  • cilinyul subst. "juoma-astia" (lasinen) (PE 17,37).
  • #cilmë subst. "valitseminen" (eristetty sanasta Essecilmë, "nimen valitseminen", ks. tätä) (MR 214); myös sanassa #cilmessë, mon. cilmessi ("k") "omat nimet" [engl. self-names]; varsinaisesti itse valitut nimet (PM 339) (cilmë + essi, näin ollen *"valintanimet".
  • ciluva ("k") verbi [fut.] "näkee (vastedes)" (MC 213, 214; tämä on "qenyaa").
  • cilya subst. "kuilu", allatiivi cilyanna ("k") "kuiluun" (LR 47, 56). MR 471 cilya on määritelty "halkeama, rotko". Kirjoitusasu kilya Etym., jossa määritelty "halkeama, kukkuloiden välinen sola, rotko".

cim

  • cim- verbi "kiinnittää huomiota" (GL 39).

cin

  • cinta adj. "pieni" (PE 17,157).

cir

  • #cir-, katso círa.
  • círa ("k") verbi "purjehtii (parhaillaan)" (ilmeisesti verbin #cir- kontinuatiivivartalo) (Markirya).
  • circa ("k") subst. "sirppi" (KIRIK).
  • círier ("k") verbi, menn. aikam. "halkaista" (MC 216; tämä on "qenyaa").
  • cirinci ("k"), yks. *cirincë, subst., eräs lintulaji, "pikkuruisia peukaloisen kokoisia lintuja, kauttaaltaan kirkkaanpunaisia, ja niiden piipittävä ääni oli hädin tuskin ihmiskorvin kuultavissa" (KTK 232). Sanassa on ilmeisesti diminutiivipääte -incë.
  • ciris ("k") subst. "rotko, halkeama" (LT 2,337 – jäi pois käytöstä muodon cirissë tieltä?).
  • cirissë ("k") subst. "isku, viilto" (KIRIS; selitykset "rotko" [engl. cleft] ja ehkä ?"railo" [engl. crevasse] poistettua aineistoa, VT 45,23).
  • *cirtë, katso certa.
  • cirya ("k") subst. "laiva" (MC 213, 214, 220, 221), "(teräväkeulainen) laiva" (Elem. s.v. kir-, jossa sana on kirjoitettu väärin círya pitkällä í:llä; Christopher Tolkien luultavasti sekoitti sen sindarinkielisen nimen Círdan alkuosan elemantin kanssa. Vaikuttaa siltä, että Círyon, Isildurin pojan nimi, on samoin kirjoittettu väärin; luettava Ciryon kuten Silmarillionin hakemistossa ja tekstissä. Vrt. myös kirya Etym., juuri KIR.) Myös Markiryassa. Plotz-kirjeessä cirya on taivutettu kaikissa sijamuodoissa paitsi monikon possessiivissa (*ciryaiva). Erikoinen duaalimuoto ciriat esiintyy Kirjeet 535, kun taas Plotzissa odotettu muoto ciryat. Lokatiivi ciryasse "laivalla" (MC 216). Yhdyssanassa ciryaquen "laivamies, merimies" (WJ 372), myös ciryando (PE 17,58), vrt. myös ciryamo "merimies" (KTK 16 ["k"]). Miehennimissä Ciryaher *"Laivavaltias" (Liite A), Ciryandil *"Laivojen ystävä" (Liite A), Ciryatan *"Laivanrakentaja" (Liite A), myös Tar-Ciryatan, Númenorin kuninkaan nimi "kuningas laivanrakentaja" (Elem. s.v. kir-).
  • ciryamo subst. "merenkävijä" [engl. mariner], nom. ja gen. ovat keskenään samanmuotoiset, koska sana päättyy -o, vrt. Indis i-Ciryamo "Merenkävijän vaimo" (KTK 16 ["k"]).
  • ciryando ("k") subst. "merimies" [engl. sailor] (PE 17,58).
  • ciryaquen ("k") subst. "laivamies, merimies" [engl. shipman, sailor] (PE 17,58).

cit

  • #cíta- ("k") verbi "otaksua" , esiintyy aoristin yks. 1. p:ssa: cítan "otaksun" (VT 49,19)

co

coa

  • coa ("köa") subst. "talo" (VT 47,35, etymologian kera); coarya "hänen talonsa" (WJ 369), allatiivi coaryanna ("k") "hänen talolleen" (VT 49,23.35), quenderinwë coar ("koar") "haltioiden ruumiit" (PE 17,175). Huomaa miten sanaa coa "talo" käytetäään tässä metaforisesti = "(elävä) ruumis", samoin kuin yhdyssanassa coacalina "talon valo" (ruumiissa [hroa] asuvaa sielua [fëa] tarkoittava metafora) (MR 250).
  • [coacë, ks. quácë]

coi

  • coi ("k") "elämä" (LT 1,257; Tolkienin myöhemmässä quenyassa cuilë).
  • coimas subst. "elämänleipä" = sindarin lembas (Elem. cuivië, PM 395); coimas Eldaron "eldarin coimas" (PM 395).
  • coina ("k") adj. "elävä" [engl. alive] (LT 1,257; Tolkienin myöhemmässä quenyassa on myös cuina, vaikka coina voi kuitenkin olla käypä sana: varsinaisesti "elämää" merkitsevien sanojen juuri on ennemmin coi- kuin cui-, jälkimmäinen viittaa "heräämiseen").
  • coirë subst. "koitto" [engl. stirring], Imladrisin kalenterissa tarkoin määritelty 54 päivän kausi (Liite D), mutta Silmarillionin liitteessä käännetty "kevään ensimmäinen päivä" (Elem. cuivië). Varhaisessa "qenyassa" on coirë ("k") "elämä" (LT 1,257; Tolkienin myöhemmässä quenyassa "elämää" tarkoittava sana on cuilë tai coivië; vrt. kuitenkin adj. coirëa myöhäisemmässä lähteessä).
  • coirëa adj. "elävä" [engl. living] (LT 1,257 selitys "alive"); coirëa quenya "elävä kieli" (PM 399, VT 49,42).
  • coitë ("k") subst. "elollinen olento" (LT 1,257)
  • coiva ("k") adj. "hereillä oleva" (LT 1,257 – luettava *cuiva TSH:n tyylisessä quenyassa? Vrt. coivië, josta tulee cuivië. Toisaalta elämään ja heräämiseen liittyviä elementtejä cui- ja coi- ei voi täysin erottaa toisistaan).
  • coivië ("k") subst. "elämä" (coivierya, *"hänen elämänsä", VT 49,41.42). Varhaisessa aineistossa sana on selitetty "herääminen" (LT 1,257; TSH:n tyylisessä quenyassa cuivië kuten nimessä Cuiviénen).
  • #Coivienéni ("k") paikannimi, "qenyan" muoto nimestä Cuiviénen, Heräämisen vesi (VT 14,5).

col

  • #col- verbi "kantaa", ei esiinny sellaisenaan, mutta johdettavissa sanoista colindo ja colla, katso nämä; vrt. myös Tancol.
  • colca ("k") subst. "laatikko" (QL 47).
  • colindo subst. "kantaja", mon. #colindor sanassa cormacolindor "sormuksenkantajat" (ks. tätä).
  • colla pass. partis. "kannettu, yllä pidetty (vaatteesta)" (vrt. #col- "kantaa"); käytetään myös substantiivina = "vaate, viitta [engl. cloak]" (MR 385). Muodon collo "viitta" variantti (Elem. thin(d)) nimessä Sindicollo (ks. tätä), toisin sanoen colla mask. päätteellä varustettuna.
  • cólo ("k") subst. "taakka" (VT 39,10).

com

  • combë ("k") subst. "kokoelma, valikoima". Myös ocombë (PE 17,158).
  • comya- ("k") valikoida, koota (PE 17,158).

con

  • condo ("k") subst. "ruhtinas, johtaja; valtias" (PE 17,113. 117); mahdollisesti korvasi sanan cundu (ks. tätä).

cop

  • [cópa] ("k") subsst. "satama, lahti" (KOP; muutettu muotoon hópa, KHOP). Varhaisessa "qenyassa" on myös cópa (myös cópas) ("k") "satama" (LT 1,257).

cor

  • coranar subs. "auringonkierto", aurinkovuosi (Liite D; mon. coranári PM 126).
  • corco ("k") subst. "varis" (KORKA, katso KARKA).
  • corda ("k") subst. "temppeli" (LT 1,257).
  • cordon ("k") subst. "jumalankuva" [engl. idol] (LT 1,257).
  • corima ("k") adj. "pyöreä" (LT 1,257; ennemmin corma Tolkienin myöhemmässä quenyassa).
  • corin ("k") subst. "pyöreä aitaus" (KOR). Varhaisessa "Qenya Lexiconissa" sanan määritelmänä oli "pyöreä aitaus, erityisesti kukkulan laella" (LT 1,257). (Con-)alcorin ("k") *"siunattu piha (keskellä)" (VT 27,20. 23. 24).
  • Corlairë ("k") paikannimi, ilmeisesti lyhytmuoto nimistä Corollairë, Coron Oiolairë (MR 107).
  • #corma subst. "sormus", eristetty sanasta #cormacolindo "sormuksenviejä", mon. cormacolindor (TSH III/6.4., käännös Kirjeet 387); Cormarë "sormuspäivä", yavanniën 30. päivänä Frodo Reppulin kunniaksi vietetty juhla (Liite D).
  • cormë ("k") subst. *"pyöreä aitaus, piha", tai mahdollisesti *"kumpu" (VT 27,20. 24. 25).
  • cormen ("k") subst. sananmukaisesti "pyöreä/pyöristetty paikka" = "pyöreä aitaus" tai *"kumpu" (VT 27,20. 24. 25).
  • corna ("k") subst. "pyöreä, pallomainen" (KOR).
  • cornë ("k") subst. "viipale" (LT 1,257).
  • [Coroloisi] ("k") subst., mahdollisesti vähän aikaa käytössä ollut "ei-kôrilaista" haltiaa Siunatussa valtakunnasssa tarkoittava sana. Tolkien muutti tämän monikkomuodon muodosta Coroloiti (VT 45,29). Ei ole täysin selvää, mikä olisi yksikkömuoto.
  • Corollairë ("Korollairë") paikannimi; katso Coron Oiolairë.
  • [Corolóra] ("k"), mahdollisesti nimen Ilcorin (ks. tätä) synonyymi (VT 45,29).
  • coromindo ("k") subst. "kupu, kupoli" (KOR).
  • coron (1) subst. "kumpu" (Elem.); Coron Oiolairë ("Koron"), paikannimi: "Ikikesän kumpu", jossa Kaksi puuta kasvoi. Myös kontrahoituna Corollairë (WJ 401) ja Corlairë (MR 107); molemmat on kirjoitettu läheissä k-alkukirjaimella .
  • coron (2) ("k") (corn-, esim. yks. dat. cornen) subst. "pallo" (KOR).

cos

cot

  • #cotto ("k") subst. "vihollinen", eristetty nimestä Moricotto "Musta vihollinen", nimen Morgoth quenyankielinen muoto (VT 49,25). Vrt. cotumo, *notto.
  • cotumo ("k") subst. "vihollinen" (KOT > KOTH).
  • cotya ("k") adj. "vihamielinen" (KOT > KOTH).

(puuttuu 37 hakusanaa)

Tämä artikkeli ei ole käytettävissä GFDL-lisenssillä.

  • [[]] ' "" (')