Quenya-suomi sanaluettelo Q

Kohteesta Kontuwiki


Quenya-suomi sanaluettelo
englanninkielinen alkuteos:
Helge K. Fauskanger, Quettaparma Quenyallo

qua

quac

  • quácë ("k") subst. "sammakko"; korvasi Tolkienin hylkäämän muodon coacë ("koake") (VT 47,36).
  • quáco ("q") "varis" (WJ 395; Etym. myös corco [ks. tätä]).

quai

  • quain perusluku "kymmenen" (myös quëan); quainëa järjestysluku "kymmenes" (VT 48,6, 20; VT 42:25). Vrt. cainen.
  • quainë ("q") adj.? vai partisiippi? "valittavat, vaikeroivat (mon.)" (MC 213; tämä on "qenyaa").
  • quaican perusluku "neljätoista" (mutta *canaquë saattaa olla parempi) (VT 48,21).
  • quailepen perusluku "viisitoista" (mutta lepenquë saattaa olla parempi) (VT 48,21).
  • quainel perusluku "kolmetoista" (mutta yunquentë saattaa olla parempi) (VT 48,21).
  • quainquë perusluku "kuusitoista" (mutta enenquë saattaa olla parempi) (VT 48,21).
  • *quaista, rekonstruoitu/päivitetty murtoluku "kymmenesosa"; ks. caista.

qual

  • qualin ("q") adj. "kuollut" (KWAL, LT 1,264).
  • qualmë ("q") subst. "kärsimys, kuolema" (KWAL, LT 1,264).
  • qualumë ("q") partis.? "aaltoileva" (MC 214; tämä on "qenyaa").

quam

  • quama- ("q") verbi "oksentaa, voida pahoin", menn. aikam. quámë (QL 76).
  • quámë ("q") subst. "sairaus" (KWAM), "sairaus, pahoinvointi" (QL 76). Varhaisemmassa aineistossa quámë on myös sukulaisverbin quama- "oksentaa, voida pahoin" menn. aikam.
  • quámëa ("q") adj. "sairas" (ilmeisesti = pahoinvoiva, vrt. quámë ja verbi quama-) (QL 76).

quan

  • quanda ("q") adj.: i quanda "kaikki, koko" (ilmeisesti nominin tulee seurata). Artikkelia i ei ehkä pitäisi ottaa mukaan, jos seuraava nomini on jo määräinen siksi että se on erisnimi (*quanda Endor "koko Keski-Maa") tai persoonasuffiksi (*quanda hroanya "koko ruumiini"), vaikka tästä ei voi olla varma. (QL 70).
  • quanta (1) ("q") adj. "täysi" (KWAT, Narqelion, VT 39,8, VT 43,28), "täytetty, täysi" (PE 17,68); selitys "täytetty" viittaa siihen, että quanta voidaan katsoa verbin quat- (ks. tätä) passiivin partisiipiksi. Esiintyy näissä ilmaisuissa: quanta sarmë "täysi kirjoitus": kirjoitus, jossa on erilliset kirjaimet vokaaleja varten (VT 39,8), #quanta tengwë "täysi merkki" (vain mon. quantë tengwi tunnetaan): haltioiden varhaisessa quenyan analyysissaan käyttämä termi konsonantti + vokaali -yhtymästä (jota silloin pidettiin ennemmin yhtenä kuin kahtena foneemina); näin ollen esimerkiksi verbivartalon mata- "syödä" katsottiin käsittävän kaksi quantë tengwi eli ma + ta (VT 39,5).
  • quanta- (2) verbi "täyttää" (PE 17,68), vrt. enquantuva "täyttää (vastedes)" Namáriëssa. Tämä verbi näyttää olevan peräisin adjektiivin quanta "täysi" toissijaisesta käytöstä verbivartalona, kun taas synonyymi quat- (ks. tätä) on alkuperäinen primaariverbi, joka edustaa juurta KWAT.
  • Quantarië "Täyttymisen päivä, Vanhan vuoden päivä" (PM 127) (= quantien Etymologioissa).
  • quanta emma, quantemma subst. "faksimile", täydellinen yksityiskohtainen visuaalinen jäljennös (millä tahansa tavalla) näkyvästä asiasta” (PE 17,179), kirjaimellisesti *"täysi kuva", vrt. emma (ks. tätä).
  • quantien ("q") subst. "vuoden viimeinen päivä" (YEN) tai "täysi vuosi" (VT 46,23). Jälkimmäinen selitys myös PM:ssä: quantien "täysi vuosi" = yén, 144 aurinkovuoden kausi (PM 126; mon. quantiéni, PM 127). Koska jälkimmäinen merkitys on peräisin TSH:n liitteiden luonnoksista, jotka eivät päätyneet painettuun TSH:aan, on vaikea sanoa voiko sitä pitää kanonisena.

quap

quar

  • quárë (myös quár) subst. "nyrkki" (Elem. celeb, KWAR; Etymologioissa Tolkien kirjoitti ensin quár mon. quari; quár esiintyy myös PM 318 ja VT 47,8; jälkimmäisessä muutettuna muodosta quárë, VT 47,22. Kuten tavallista, Etymologioiden kirjoitusasussa on q eikä qu.) PM 318 ja VT 47,8 mukaan tätä sanaa "käytettiin pääasiassa viittaamassa tiukasti suljettuun käteen käsiteltäessä jotakin välinettä tai työkalua ennemmin kuin nyrkkiin lyötäessä".

quat

  • quat- verbi "täyttää" (WJ 392), fut. #quantuva "täyttää (vastedes)" (enquantuva "täyttää uudestaan (vastedes)") (Nam, RGEO 67). Ottamatta huomioon prefiksiä en- "uudestaan", muodossa enquatuva (VT 48,11) näkyy verbin quat- odotettava futuurimuoto. Namáriën muoto enquantuva näyttää sisältävän myös nasaalisen sisäliitteen, joka on mahdollisesti futuuriin kuuluva piirre. Toisaalta PE 16,68 antaa verbin muodossa quanta- eikä quat-, jolloin futuurimuoto quantuva seuraisi luonnollisesti.

que

quea

  • quëa subst. "vihannes", ilmeisesti myös variantti ceula (jälkimmäistä sanaa ei ole määritelty tarkasti) (PE 17,159).
  • quëan perusluku "kymmenen", myös quain (VT 48,6.12.20). Quain tai quëan korvasivat muodon cainen Tolkienin käsitteissä.

quel

  • #quel- ("q") verbi "kulua loppuun" [engl. to fail] (vähetä, kuihtua, haipua; vrt. sanat quelië "väheneminen" [engl. waning], quellë "marras" [engl. fading]), tunnetaan vain futuurissa (queluva, FS).
  • quelet ("q") (quelets-, kuten mon. queletsi) subst. "(kuollut) ruumis" (KWEL; Markiryassa myös loico).
  • quelië "väheneminen" [engl. waning] sanassa Narquelië, ks. tätä.
  • quellë subst. "marras" [engl. fading] Imladrisin kalenterissa tarkasti määritellystä 54 päivän kaudesta, mutta käytettynä myös ilman tarkkaa määritelmää loppusyksystä ja alkutalvesta (Liite D).

quen

  • quén (quen-, kuten mon. queni; yhdyssanojen loppuosana -quen) subst. "yksi, joku, henkilö, yksilö", mon. queni = "henkilöt, jotkut", "he" yleisimmässä merkityksessä (kuten "he [= ihmiset yleensä] sanovat että..."). Elementti voidaan yhdistää substantiivi- ja adjektiivivartaloihin vanhoissa yhdyssanoissa ilmoittamaan tavanomaista tehtävää tai toimea tai kuvailemaan niitä, joilla on jokin huomattava (pysyvä) ominaisuus; esimerkkejä: roquen, ciryaquen, arquen, ks. näitä. Myös sanoissa aiquen "kuka tahansa", ilquen "jokainen (WJ 361, vrt. 360.372).
  • quendë subst. "haltia", vähän käytetty sanan Quendi (ks. tätä) analog. yksikkömuoto (KWEN(ED), WJ 361).
  • Quendelië ("q") subst. "haltiakansa" (KWEN(ED)).
  • Quendendil (myös supist. Quendil, mon. Quendili WJ 410) mask. nimi "haltioiden ystävä, haltiamieli" (WJ 410).
  • Quenderin adj. "quendiläinen, kaikille haltioille kuuluva" (oppinut sana) (WJ 407). Ilmaus quenderinwë coar "haltiaruumiit" (PE 17,175) antaa olettaa pidemmän muodon *quenderinwa, joka tunnetaan tässä monikossa.
  • Quendi subst. "haltiat" rotuna (analog. yks. quendë jota ei paljon käytetä) (WJ 361; Elem. quen-/quet-, WJ 372, KWEN(ED)), Etymologioiden kirjoitusasu "qende, Qendi"). Mon. gen. Quendion (PM 395).
  • quendi subst. "haltianainen", mon. quendir annettu (MR 229; Tolkien muutti tämän muodosta quendë, mon. quender); yksikköä quendi ei saa sekoittaa monikkoon Quendi, ks. yllä. Vrt. mask. quendu.
  • Quendingoldo mask. nimi, ilmeisesti yhdysssana, jonka osat ovat Quendi "haltiat" ja -ngoldo "noldo". Sindariksi Pengolodh, Gondolinin taruntietäjä (PM 401.404-5, VT 48,5). Lyhyempi muoto Quengoldo (PM 404, VT 48,14).
  • quendu subst. "haltiamies", mon. quendur annettu (MR 229; Tolkien muutti tämän muodosta quendo, mon. quendor). Vrt. fem. quendi.
  • Quendya sanan Quenya alkuperäinen muoto, joka on säilynyt vanyarin murteessa (Quenya on noldorin käyttämä muoto) (WJ 361.373).
  • quent ("q") subst. "sana" (LT 2,348; Tolkienin myöhemmässä quenyassa quetta).
  • quenta ("q") subst. "tarina" (KWET), "kertomus" (VT 39,16); Quenta Silmarillion "Silmarilien tarina", myös Quenta Eldalien "Haltioiden historia (SD 303), huom "qenyan" genetiivi -n jälkimmäisessä nimessä. Quenta käännetään myös "kuvaukseksi, selvitykseksi" [engl. account] kuten nimessä Valaquenta "kuvaus valarista".
  • quentalë ("q") subst. "kuvaus, historia" (KWET) "kertomus, historia" abstraktina, mutta sanaa voi käyttää myös viittaamaan johonkin erityiseen, kuten ilmauksissa quentalë Noldoron tai quentalë Noldorinwa "noldorin historia", joka viittaa todellisiin tapahtumiin eikä niiden kuvaukseen: "se osa [yleisestä] historiasta joka liittyi noldoriin. (VT 39,16; tässä lähteessä kirjoitusasu "quentale" eikä "qentale").
  • quentaro ("q") subst. "kertoja" (KWET).
  • quentasta subst. "historiallinen selostus", "mikä tahansa (jonkun kertojan) erityinen kokoelma sarjasta asiakirjoja tai todisteita tiettyyn historialliseen selontekoon liittyen" (ei 'historia' sellaisenaan, joka on quentalë) (VT 39,16, VT 48,19). Saattaa sisältää "ryhmäsuffiksin" -asta.
  • quentelë ("q") subst. "lause" (LT 2,348).
  • quenya subst. (alk. adj.) "puhe" (PM 399); kielennimen Quenya sanotaan tarkoittavan varsinaisesti "kieltä, puhetta" (WJ 393); vrt. ilmaus coirëa quenya "elävä puhe" (PM 399). Kuitenkin Quenya (arkaainen muoto Quendya, joka on yhä käytössä vanyarin kielessä) selitetään myös "haltiakieleksi" [engl. Elvish] (Kirjeet 223 [Letters 176]) eli sanaa Quendi vastaavaksi adjektiiviksi (WJ 374), mutta sitä ei enää käytetty yleisesti adjektiivina. Quenya lambë "quenyan kieli" (WJ 407). Käskyä queta Quenya! "puhu quenyaa!" käytettiin merkityksessä "puhu tarkasti ja ymmärrettävästi, pue oikeiksi sanoiksi" (sen sijaan että käytettäisiin käsimerkkejä tai katseita); sanaa Quenya käytetään tässä adverbiaalisesti (PE 17,138). Variantissa queta quenyā (PE 17,137) käytetään ilmeisesti erillistä akkusatiivia (joka muodostetaan pidentämällä loppuvokaali) joka tunnetaan "kirjaquenyasta".

quer

  • #quer- verbi "kääntää" (transit.) tunnetaan menn. aikam. quernë (VT 49,6). Vrt. kuere (kwere) "kääntämistä" tarkoittavan juuren eräänä varianttina (PE 14,65). Intransit. "kääntyä" tarvitsee quenyassa refleksiivipronominin: mo quernë immo *"joku käänsi itsensä / kääntyi" (VT 49,6), nanquernë *"kääntyi(vät) takaisin", mon. muoto verbistä *nanquerna (VT 49,17-18.20).
  • #queren subst. "sarana" (PE 17,65), mainittu vain vartalo querend- (vrt. peltas). Ei ole varmaa, hylkäsikö Tolkien tämän sanan vai ei.
  • querna subst. "kääntöpyörä" (QL 82, PE 17,65). Ei ole varmaa, hylkäsikö Tolkien tämän sanan vai ei.

ques

quet

  • quet- verbi "sanoa, puhua" (Elem. quen-/quet-, LT 2,348), yks. aor. quetë VT 41,11 ja VT 49,19 (kirjoitusasu "qete" jälkimmäisessä lähteessä), ei saa sekoittaa infinitiiviseen aoristivartaloon esimerkissä polin quetë "osaan puhua" (VT 41,6); mon. aor. quetir VT 49,10-11; preesens quéta VT 41,14; menn. aikam. quentë PM 401,404; ilmeisesti gerundi quetië VT 49,28 (Tolkienin käännös "sanat", mutta ilmeisesti kirjaimellisemmin *"puhuminen"); imperatiivi käskyssä queta Quenya! "puhu quenyaa!" PE 17,138, ks. Quenya koskien ilmaisun merkitystä. Verbi on käännetty "kertoa" lauseessa órenya quetë nin "sydämeni kertoo minulle" (VT 41,15). Vrt. myös #maquet-.
  • quetil ("q") subst. "kieli" (KWET).
  • quetta subst. "sana" (Elem. quen-/quet-, GL 28), mon. quettar (WJ 391). An quetta "sana lisää" (ilmaus jota käytetään "lisättäessä jotakin jo sanottuun") (PE 17,91).

qui

  • qui konj. "jos" (VT 49,19).

quie

  • quië adv. "aina kun, milloin vain". Myös quiquië (VT 49,23.35).

quil

  • quilda adj. "hiljainen" (QL 78).
  • quildë, quillë subst. "väri" (QL 77).
  • quilta subst. "vyö" (QL 78); sama lähde mainitsee myös verbin qilti- (sic!) "vyöttää", joka pitäisi ehkä lukea *quilta-, jos sen haluaisi omaksua Tolkienin myöhempään quenyaan.

quim

  • químari ("q") subst. mon. "haamut" (MC 213; TSH:n tyylisessä quenyassa ennemmin fairi, yks. fairë).
  • quimellë subst. "rouva" (GL 45).

quin

  • quín, quínë subst. "harja, harjanne" (PE 17,24.173).
  • quindë menn. aikam. verbistä quir-, ks. tätä.
  • quinga ("q) subst. "jousi" (ampumiseen) (KWIG, LT 1,256).
  • quingi ("q") subst. "helähdys (kielen, harpun)" (LT 1,256; mieluummin tingë, tango TSH:n tyylisessä quenyassa).

quiq

  • quiquië adv. "aina kun, milloin vain". Myös quië (VT 49,23.35.36).

quir

  • #quir- verbi "hämmentää" tai "saada kieppumaan" (esiintyy itse asiassa muodossa quiri-, ehkä aoristiin kuuluva vokaali on myös mukana); menn. aikam. quindë (QL 77).

quo

quor

  • quorin ("q") adj. "hukkunut, tukehtunut" (LT 1,264). Joidenkin mielestä tämä ei ole validi muoto TSH:n tyylisessä quenyassa, koska quo- ei ehkä ole mahdollinen yhdistelmä tässä suurhaltiakielen myöhemmässä versiossa.
  • quoro- ("q") verbi "tukehduttaa" (LT 1,264; o-päätteisiä verbivartaloita ei tunneta Tolkienin myöhemmässä quenyassa). Ks. quorin.

(valmis – tarkastettava mahd. virheet ja puutteet!)

Tämä artikkeli ei ole käytettävissä GFDL-lisenssillä.