Lammas

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lammas eli Selostus kielistä (engl. Account of Tongues)[1] on noldorin taruntietäjä Pengolodhin laatima kirjoitus Ardan kielistä. Lammasiin sisältyy myös Pengolodhin tutkielma Ósanwe-kenta,[2] joka käsittelee suoraa ajatuksen välittämistä (telepatiaa) ja sen suhdetta kielelliseen viestintään.

Pengolodh kirjoitti Lammasin asuessaan toisella ajalla Eriadorissa. Hänen tuolloin käytettävissään olevat tietolähteet olivat rajalliset, minkä vuoksi hän saattoi raportoida valarin kielestä ainoastaan joitain sanoja ja erisnimiä.[3]

Ulkoinen historia

Tolkien kirjoitti 1930-luvulla Keski-Maan ja Valinorin kielten historiaa käsittelevän esseen Lhammas, josta oli määrä tulla osa Silmarillionia. Nimiösivulla esitetyn kuvitteellisen syntyhistorian mukaan sen oli kirjoittanut "Gondolinin Pengolod myöhemmin Tol-eressëassa", ja siinä oli hyödynnetty myös Rúmilin työtä.[4] Tekstin ensimmäisen version otsikkona on "The Lammas" ja toisen "The 'Lhammas'". Näitä seurasi huomattavasti tiivistetty kolmas versio nimeltä Lammasethen. Kaksi viimeistä versiota on julkaistu kokonaisuudessaan teoksessa The Lost Road yhdessä niihin liittyvien Tree of Tongues -kaavioiden kanssa.[5]

Tolkienin myöhäisen käsityksen mukaista Lammasia, jonka Pengolodh kirjoitti Keski-Maassa, ei luultavasti ole olemassa kokonaisena tekstinä. Sen sijaan esseessä Quendi and Eldar kirjoittaja viittaa Lammasiin lähteenään ja lainaa otteita Pengolodhin tekstistä.[6] Lammasiin viitataan myös Quenta Silmarillionin 1950-luvun käsikirjoituksessa, jossa Ælfwinen huomautukset katkelmaan "Nämä ovat Pengolodin sanat koskien naugrimia" nimeävät Lammasin yhdeksi tiedon lähteistä.[7]

Nimestä

Hiswelókën sanakirjan mukaan Lammas tai Lhammas on abstrakti johdos 'kieltä' tarkoittavasta sanasta.[8] 1930-luvun noldorin kielen lham(b) mainitaan Etymologioissa, mutta ainoastaan merkityksessä 'kieli (elimenä)'.[9] Sindarin sanan lam tiedetään tarkoittavan sekä puhuttua kieltä että elintä.[10] Lyhyen version nimi Lammasethen saattaa liittyä sanaan thent 'lyhyt'.[11]

Viitteet

  1. HoME XI, s. 393.
  2. HoME X, s. 415.
  3. HoME XI, s. 397–398, 416 [viite 35].
  4. HoME V, s. 167.
  5. HoME V, s. 167–198
  6. Esim. HoME XI, s. 396–397.
  7. HoME XI, s. 205–206.
  8. Hiswelókë's Sindarin dictionary s.v. lammas.
  9. HoME V, s. 367; "Addenda and Corrigenda to the Etymologies – Part One", Vinyar Tengwar 45, 2003, s. 25.
  10. HoME XI, s. 394.
  11. Etymologies s.v. STINTĀ- (HoME V, s. 388).