Quenya-suomi sanaluettelo H

ha

hac

• haca- "kyyhöttää, kyykkiä" (GL 47).
• hácala ("k") partisiippi "ammottava", esiintyy Markirya-runossa, ja on johdettu (todentamattomasta) verbistä #hac- "ammottaa". Vrt. yanga-.
• hacca "pakarat, kinkut" (GL 47).

hah

• hahta "kasa, kumpu" (KHAG).

hai

• haimë "tapa, tottumus" (KHIM).
• haira "kaukainen" (KHAYA).
• haiya "kaukainen" (SD 247). Myös háya.

hal

• hala (1) subst. "(pikku)kala" (KHAL¹, SKAL², VT 45,20).
• hala (2) subst. "heittynyt varjo" (PE 17,184).
• halatir (halatirn-, kuten dat. yks. halatirnen), myös halatirno, subst. "kuningaskalastaja", sananmukaisesti "kalankatsoja" (TIR, SKAL², KHAL¹).
• halcin ("k") adj. "jäätynyt" (LT 1,254).
• halda adj. "verhottu, salattu, varjostettu, varjoisa" (vastakohtana helda "paljaaksi riisuttu") (SKAL¹, VT 46,13).
• halla (1) adj. "pitkä, kookas" (Liite E, alaviite).
• [halla (2) adj. "alaston" (VT 46,14), jonka Tolkien muutti muotoon helda.]
• Hallacar mask. erisnimi, ilmeisesti "korkea kypärä": halla + car (jälkimmäinen elementti, vrt. Eldacar).
• Hallatan mask. erisnimi, ilmeisesti "kookas mies", halla + atan (KTK 288).
• [halma], ks. helma.
• haloisi subst. "meri (myrskyssä)", vrt. haloitë (LT 1,254).
• haloitë adj. "hyppäävä, loikkaava" (LT 1,254).
• halta- verbi "hypätä, loikata" (LT1, 254).
• halya- verbi "verhota, salata, varjostaa" (SKAL¹, VT 46,13). Tolkien huomautti että "√SKAL viittasi läpitunkemattomampiin asioihin, jotka leikkasivat valon ja heittivät varjoja muiden esineiden päälle" (PE 17,184), vastakohtana juureen √SPAN, verbin fanta- (ks. tätä) hylättyyn juureen.

ham

• ham- (1) verbi "istua" (KHAM).
• #ham- (2) verbi "tuomita t. arvioida jksk", tunnetaan aoristimuodosta hamil "sinä tuomitset". (VT 42,33; huom. persoonasuffiksi -l "sinä". Ks. nemë. Verbi #ham- merkityksessä "tuomita" saattaa olla Tolkienin kielten kehityksessä ohimenevä vaihe.)
• hamma subst. "tuoli" (VT 45,20).
• hampa adj. "viivytetty, pidätelty" (PE 17,68).

han

• han prep. "takana, toisella puolella" (vrt. samanmerkityksinen postpositio pella) (VT 43,14).
• [hanaco ("k") subst. "jättiläinen" (VT 45,21).]
• handa (1) adj. "ymmärtäväinen, järkevä" (KHAN).
• [?handa (2) subst. "tuoli", lukutapa on epävarma ja sana on joka tapauksessa yliviivattu (VT 45,20). Etymologioissa Tolkien hylkäsi samoin juuren KHAD, josta sana on johdettu, mutta hän on ehkä myöhemmin palauttanut juuren (ks. har-).]
• handassë subst. "järki, ymmärrys" (KHAN).
• handë subst. "tieto, ymmärrys, älykkyys" (KHAN). Huomaa: *handë on (luultavasti) myös verbin har- "istua" menneen ajan aikamuoto.
• handelë subst. "järki" (toisen glossan, "älykkyys", Tolkien muutti viittaamaan sanaan handassë) (KHAN, VT 45,21).
• [hando subst. "toimitsija" (mask.; fem. [yendi]) (VT 45,16).]
• háno subst. "veli", tuttavall. myös hanno (VT 47,12.14). Ei tiedetä varmasti, hylkäsikö Tolkien vanhemman (TOR) sanan toron (ks. tätä) esitellessään tämän uuden sanan.
• hanno subst. "veli" (tuttavallinen muoto, vrt. háno), käytetty myös lasten leikissä "keskisormesta" (VT 47,12.14; VT 48,4.6).
• hanquenta verbi?, subst.? "vastaus / vastata" (PE 17,176).
• hantalë subst. "kiittäminen", eristetty nimestä Eruhantalë (KTK 228, ks. myös VT 43,14). Verbivartalon #hanta- "kiittää" voi ilmeisesti eristää tästä sanasta.
• hantë menn. aikam. verbistä hat-, ks. tätä (SKAT).
• hanu subst. "mies" (ihmisistä tai haltioista), "uros"(3AN, VT 45,16).
• hanuvoitë adj.? "mies(puolinen)" (luultavasti ennemmin adjektiivi kuin substantiivi, sanaa ei ole selvästi selitetty, mutta se liittyy sanaan hanu "mies" (INI).
• hanwa subst. "mies" (INI).
• hanya- verbi "ymmärtää, tietää jstk., olla taitava jssk." (KHAN, VT 45,21).

har

• har, harë adj.? adv.? "läheinen / lähellä" (LT 1,253).
• har- verbi "istua, pysyä", mon. preesens hárar CO:ssa (i hárar "ne jotka istuvat / ovat istumassa". Imperatiivi hara ilmauksessa (hara) máriessë "(pysy) onnellisena" (PE 17,162). VT 45,20 mukaan har- "istua" on johdettu juuresta KHAD, jonka Tolkien hylkäsi Etymologioissa, mutta koska CO on myöhempi kuin Etym., hän on ilmeisesti palauttanut juuren KHAD. Jos tämä pitää paikkansa, verbin har- menn. aikam. olisi *handë.
• haran (#harn-, kuten mon. harni) subst. "kuningas, päällikkö" (3AR, TĀ/TA3, VT 45,17; TSH-tyylisessä quenyassa suositeltavampi "kuningasta" merkitsevä sana on aran). Etymologioiden poistetussa hakusanassa haran selitettiin "päälliköksi" (VT 45,17).
• haranyë subst., vuosisadan viimeinen vuosi númenorilaisessa kalenterissa (tai mahdollisesti "vuosisataa" tarkoittava sana; Tolkienin sanamuoto on epäselvä) (Liite D).
• harda subst. "valtakunta, alue" (VT 45,12.16.17; sana esiintyy myös ilman selitystä Etymologioiden hakusanassa EN). Muutettu myöhemmin muotoon arda?
• *harin adj. "turmeltu" (PE 17,150). Sana on annettu muodossa χarin, jossa kreikkalainen khii alkukirjaimena luultavasti edustaa äännettä [x]; myöhemmässä [MET] ääntämis- ja kirjoitusasussa sanasta tulisi *harin.
• harma (1) adj. "aarre, arvostettu asia" (3AR), myös nimi tengwalle n:o 11, jota myöhemmin (MET) kutsuttiin nimellä aha (Liite E).
• [harma (2) subst. "susi" (3ARAM). Selitys "metsästyskoira" [engl. hound] oli liitetty mukaan, mutta myöhemmin poistettu (VT 45,17).]
• [Harmen] subst. "etelä" (MEN) (muutettu muotoon hyarmen).
• harna (1) adj. "haavoitettu".
• harna- (2) verbi "haavoittaa" (SKAR).
• harna (3) subst. "kypärä" (VT 45,21).
• harpa subst. "kypärä" (VT 45,21).
• harwë (1) subst. "haava" (SKAR).
• harwë (2) subst. "aarre, aarrekammio" (3AR) (Selvyyden vuoksi: sanaa harma voi myös käyttää merkityksessä "aarre").
• harya- verbi "omistaa" (3AR).
• haryon subst. "(perillinen), prinssi" (3AR). Vaihtoehtoinen muoto aryon.

has

• #hasta- verbi "turmella" (verbivartalo eristetty passiivin partisiipista hastaina "turmeltu"). (MR 254).

hat

• hat- (1) verbi "singota" (mainitty hatin "minä sinkoan", aor. yks. 1. p.), menn. aikam. hantë (QL 39). Ilmeisesti sukulaissana hatal "keihäs", joka esiintyy myöhäisessä aineistossa (VT 49,14) viittaa siihen, että Tolkien päätti säilyttää verbin hat- "singota", vaikka sillä välin erillinen verbi hat- "hajottaa" oli esiintynyt hänen kirjoituksissaan.
• hat- (2) verbi "hajottaa", menn. aikam. hantë (SKAT). Vrt. ascat-, terhat-. Mahdollisesti Tolkien palautti lopulta verbin hat- "singota", joka esiintyy varhaisessa aineistossa (ks. yllä), ja jätti verbin hat- "hajottaa" käsitteellisen aseman epävarmaksi ("rikkoa" myöhäisessä aineistossa rac-).
• hatal subst. "keihäs" (VT 49,14.33). Toinen "keihästä" tarkoittava sana on ehtë.
• hatsë subst. "päätäpahkainen liike" (VT 49,33, QL 39).

hau

• haura adj. "suunnaton" (PE 17,115).
• hauta- verbi "lakata, levähtää, pysähtyä" (KHAW).

hay

• háya adj. "kaukainen" (KHAYA). Myös haiya.

he

• hé "hänet, häntä (jtk. muuta jne.)" lauseessa melin sé apa la hé "rakastan häntä mutta en häntä (toista)" (VT 49,15). Mahdollisesti hé kattaa molemmat suvut (mask. ja fem.) kuten sé (se).

hec

• heca! ("k") verbi imperatiivissa "mene matkoihisi! astu sivuun!", myös persoonasuffiksien kanssa hecat yks. (mtta ks. -t (3)) ja hecal mon. (WJ 364).
• Hecel ("k") (Heceld-, esim. mon. Heceldi, WJ 371), subst. jolla on sama merkitys kuin sanalla hecil, ks. tätä, mutta muotoiltu sopimaan yhteen sanan Oarel kanssa, jota käytettiin erityisesti Beleriandiin jääneestä eldarista. Hecelmar ja Heceldamar *"hylättyjen haltioiden maa", nimi jota Amanin taruntietäjät käyttivät Beleriandista (WJ 365).
• hecil ("k") (mask. hecilo, fem. hecilë) subst. "ystävien kadottama tai hylkäämä, koditon, hylkiö, lainsuojaton" (WJ 365).

heh

• hehta- (menn. aikam. hehtanë) verbi "laittaa sivuun, jättää pois, sulkea ulos, hylätä, luopua jstk." (WJ 365).

hel

• hela konj. "tai", ilmeisesti väliaikainen muoto, jonka korvasi hya (VT 49,14-15). Toimittaja spekuloi, että hela tarkoitti kirjaimellisesti "muu kuin" (VT 49,15).
• helca ("k") adj. "jäinen, jääkylmä" (painovirhe helk LR:ssä julkaistuissa Etymologioissa hakusanassa KHELEK; sekä Silmarillionin liitteessä että LT 1,254 on helka; VT 45,21 vahvisti viimein, että Tolkienin Etymologioiden käsikirjoituksessa on myös loppu-a). Nimissä Helcar, Keski-Maan koillisosan sisämeri, ja Helcaraxë, Jäärauma Aramanin ja Keski-Maan välissä (SA; kirjoitusasu "Helkarakse" Etymologioissa, juuri KARAK).
• helcë ("k") subst. "jää" (KHELEK, LT 1,254).
• helcelimbë ("k") subst. *"jääpisara"? (LIB¹, vrt. KHELEK).
• helda (1) adj. "alaston, paljaaksi riisuttu" (SKEL, SKAL¹).
• [helda (2) adj. "ystävällinen, (jtk.) rakastava" (VT 46,3).]
• [heldo, myös helmo, fem. heldë subst. "ystävä" (VT 46,3).]
• [helmë subst. "ystävyys" (VT 46,3).]
• helin subst. "orvokki" (LT 1,262).
• Helinyetillë subst. "Mielenrauhan silmät", orvokin nimi (LT 1,262) [huom. engl. heartsease, heart's ease = "keto-orvokki"].
• hellë subst. "taivas" (3EL; erillinen sana hellë "kuura" viivattu yli, ks. KHEL).
• helma subst. "nahka, talja" (SKEL), jonka Tolkien muutti muodosta halma (VT 46,14).
• helwa adj. "(vaalean) sininen" (3EL).
• helyanwë subst. "sateenkaari", kirjaimellisesti "taivaansilta" (3EL).

hen

• hen (hend- kuten mon. hendi) subst. "silmä" (KHEN-D-E), mahdollisesti duaali #hendu sanassa hendumaica, ks. tätä. Subst. henfanwa "silmänvarjo, varjo silmien yllä" (PE 17,176), adj. henulca "pahasilmäinen" (SD 68; vrt. ulca).
• hendumaica ("k") subst.? "teräväsilmä" (luettava *"teräväkatseinen"?) (WJ 337).
• henfanwa, ks. hen.
• henta- verbi "silmäillä, tarkastella (silmin), tutkailla; lukea (ääneti)" ("lukea ääneen", ks. et-henta). Tunnettuja muotoja: aoristi henta, kontinuatiivipreesens hentëa, "menn. aor." hentanë, perfekti ehentanië. Gerundi #hentië "lukeminen" eristetty sanasta parmahentië "kirjan lukeminen" (PE 17,77.156).
• hententa- verbi "havaita (silmin)" (suunnata katse jtk. kohti) (VT 49,24). Vrt. tenta-, leptenta-.
• henulca, ks. hen-.

heq

• hequa prep. "lukuun ottamatta, paitsi" (WJ 365).

her

• hér subst. "valtias, herra" [engl. lord](VT 41,9), myös heru, ks. tätä.
• héra adj. "pääasiallinen, ensisijainen" (KHER).
• hérë subst. "herruus" (LT 1,272).
• heren (1) subst. "veljeskunta"; Heren Istarion "Velhojen veljeskunta" (KTK 530).
• heren (2) subst. "omaisuus", etymologisesti "hallinnointi" ("ja niin mitä on varastossa jotakuta varten ja mitä jollakulla on varastossa") (KHER). Herendil mask. nimi *"Omaisuudenystävä" = Eadwine, Edwin, Audoin (LR 52.56, vrt. Etymologioiden juuret KHER-, NIL/NDIL).
• herenya adj. "onnekas, varakas, siunattu, rikas" (KHER).
• heri subst. "valtiatar" (KHER, LT 1,272).
• hérincë ("k") subst. *"pikku valtiatar" (KTK 266). Diminutiivipäätteestä, vrt. Atarincë, cirinci.
• heru (myös hér) subst. "valtias, isäntä" (PM 210, KHER, LT 1, 272, VT 44,12); Kirjeet 355 antaa muodot hér (heru); muoto Héru pitkällä vokaalilla viittaa Jumalaan lähteessä, jossa se esiintyy (i Héru "Herra", VT 43,29). Nimissä kuten Herumor *"Musta valtias" ja Herunúmen "Lännen valtias" (SA: heru). Muoto heruion on ilmeisesti sanan heru "valtias" mon. gen. *"valtiaitten" (SD 290); herunúmen "Lännen valtias" (LR 47), Manwësta käytetty nimitys. Mon. númeheruvi "Lännen valtiaat" SD 246, valarin nimitys; viittaako tämä muoto siihen, että #heruvi on sanan heru säännönmukainen monikko?
• heru- verbi "hallita" (LT 1,272; ennemmin tur- TSH-tyylisessä quenyassa).

hes

• Hescin ("k") subst. "talvinen" (???) [engl. winter one] (LT 1,255).
• Hesin subst. "talvi" (LT 1,255; TSH-tyylisessä quenyassa hrívë).
• hessa adj. "kuollut, kuihtunut" (LT 1,255).
• hesta verbi "kuihtua" (LT 1,255).
• hesto subst. "kapteeni" (VT 45,22; sanaa ei nimenomaisesti ilmoiteta quenyankieliseksi, mutta se tuskin kuuluu mihinkään muuhun kieleen).

hi

• hí adv. "täällä" (VT 49,34).

hil

• hilcin ("k") verbi, selitys "se jäätyy" (LT 1,254; jos tämä sana omaksuttaisiin TSH-tyyliseen quenyaan, sen täytyisi tarkoittaa "minä jäädyn", mutta sanan muoto vaikuttaa jotenkin vieraalta Tolkienin quenyan myöhemmille muodoille (aoristin 1. p. verbeissä päätteellä -in ei koskaan ole konsonanttiyhtymää välittömästi tämän päätteen edellä).
• hildi, -hildi subst. "seuraajat" (= kuolevaiset ihmiset, Ilúvatarin toissyntyiset) (KHIL) (myös Hildor, ks. tätä). Mon. dat. hildin "ihmisille" esiintyy Fírielin laulussa. Vrt. hildinyar "perilliseni", ilmeisesti *hildë, hildo "seuraaja, perillinen" + inya "minun" + monikon pääte -r (EV).
• Hildor mon. subst. "Seuraajat", haltioiden käyttämä nimitys kuolevaisista ihmisistä Ilúvatarin toissyntyisinä lapsina (WJ 387); yks. #Hildo. Hildórien paikannimi: maa, jossa ensimmäiset ihmiset heräsivät kuten haltiat Cuiviénenillä (Silm, KHIL, PHIR).
• hilya- verbi "seurata" (KHIL).

him

• himba adj. "kiinnittyvä, tarttuva" (KHIM).
• himya- verbi "tarttua, kiinnittyä jhk., olla uskollinen jllk., pitää kiinni jstk., noudattaa jtk." (KHIM, VT 45,22).

hin

• hína subst. "lapsi", myös hina vokatiivina (nuorelle) lapselle (myös hinya "lapseni" pidemmästä muodosta hinanya) (WJ 403). Mon. híni (eikä odotettavasti **hínar) ilmaisussa Híni Ilúvataro "Ilúvatarin lapset" (Silmarillionin hakemisto); dat. hínin VT 44,35. Yhdyssanoissa -hín, mon. -híni (kuten Eruhíni "Erun lapset"; SA: híni). Erään lähteen mukaan sana on hín(i) ja pelkästään monikollinen (PE 17,157), mutta osa yllä lainatuista lähteissä on ilmiselvästi ristiriidassa tämän kanssa.

hir

• hir- verbi "löytää", fut. hiruva Namáriëssa (hiruvalyë "sinä löydät (vastedes)" (Nam, RGEO 67, VT 49,39); Hirilondë "Satamanlöytäjä", laivan nimi (KTK 263).
• hir (hird-), mon. hirdi subst. "sisälmykset" (PE 13,161).

his

• hísë (þ) (vartalo #hísi-, kantakielen muodon ¤khīthi vuoksi, vrt. hísilanya, Hísilómë) (1) subst. "utu, sumu" (KHIS/KHITH). VT 45,22 mukaan hísë on myös tengwa nro 11:n nimi esiklassisessa tengwar-järjestelmässä, jonka olemassaolo oletetaan Etymologioissa, mutta Tolkien antoi nro 11:lle myöhemmin nimen harma/aha.
• hísë (2) subst. "hämy" (LT 1,255). "Qenyan" muoto, joka jäi ilmeisesti pois käytöstä yllä olevan (1) tieltä.
• hísë (3) adj.? "vilkkuva" (?) [engl. blinking?] (MC 214). "Qenyan" muoto, joka jäi ilmeisesti pois käytöstä yllä olevan (1) tieltä.
• hísen (þ) subst. esiklassisessa genetiivissä? "sumun" (MC 221; tämä on "qenyaa", mutta liittyy sanaan hísë (1)).
• hísië (þ) subst. "sumu, sumuisuus" (Nam, SA:híth, PE 17,73), myös hísë.
• hísilanya (þ) subst. "sumusäie", lanka (sindarin hithlain). Vrt. hísë. – PE 17,60.
• Hísilómë (þ) paikannimi "Hithlum", "Sumun maa", kirjaimellisemmin "Sumu-yö" (SA:híth, LUM, [VT 45,28]).
• Hísilumbë (þ) paikannimi, Hísilómën variantti (LUM).
• Hísimë (þ) subst., vuoden yhdestoista kuukausi, "marraskuu" (Liite D, SA:híth). Tämä quenyan sana tarkoittaa ilmeisesti "sumuista (kuukautta)".
• histanë esiklassinen partisiippi? "häipyvä" (MC 213; tämä on "qenyaa").
• histë subst. "hämärä" (LT 1,255).
• hiswa (þ) adj. "harmaa" (KHIS/KHITH, Narqelion).
• hiswë (þ) subst. "sumu" (KHIS/KHITH).

hiu

• hiuta- verbi "iskeä silmää, vihjata" (VT 46,6).

hl

hla

• hlaiwa, ks. laiwa.
• hlapu- verbi "puhaltaa (tuulesta), lentää tai kulkeutua tuulessa", partisiippi hlápula "puhaltava" Markiryassa.
• hlar- verbi "kuulla", fut. hlaruva "kuulee (vastedes)" Markiryassa.
• hlas subst. "korva", vartalo hlar- kuten duaalissa hlaru (PE 17,62). Vrt. lár (2).

hli

• hlínë, ks. línë.
• hlívë, ks. lívë.

hlo

• hloa ("hloä") subst. joka "olisi ollut" kantakielen sanan ¤sloga (sindarin lhô) tuotos, käytetty joista, jotka olivat "muuttuvaisia ja tapasivat levittäytyä äyräidensä yli kaikkina vuodenaikoina". Kuitenkin sanamuoto "olisivat olleet" saattaa viitata siihen, että tämä sana ei todellisuudessa esiinny quenyassa (VT 42,9).
• hlócë ("k") subst. "käärme", myöhemmin lócë ("k") (Elem. lok-).
• hloima subst. "myrkky", "myrkyllinen aine" (PE 17,185).
• hloirë subst. "myrkky, myrkyllisyys" (PE 17,185).
• hloirëa adj. "myrkyllinen" (PE 17,185).
• hloita- verbi "myrkyttää, täyttää myrkyllä" (PE 17,185).
• hlón subst. "ääni", "melu" (VT 48,29). Myös hlóna. Sanan hlón vartalo on ilmeisesti hlon- jos hloni "äänet" WJ 394 on monikossa.
• hlóna (1) subst. "melu" (VT 48,29, PE 17,138). Myös hlón.
• [hlóna (2) subst. "joki, erityisesti sellainen, joka on kaikkina vuodenaikoina täynnä vuorilta virtaavaa vettä" (VT 48,27; sana on varustettu kysymysmerkillä ja sen sisältävä huomautus on hylätty; ilmeisesti korvaava muoto on lón, ks. tätä).]
• hlonitë adj. "foneettinen", ilmeisesti alla olevan hlonítë läheinen variantti (VT 48,29, PE 17,138).
• #hlonítë adj. "foneettinen", tunnetaan vain monikossa ilmauksessa hloníti tengwi "foneettiset merkit" (yks. #hlonítë tengwë) (WJ 395). Yks. hlonitë lyhyellä i:llä esiintyy VT 48,29 ja PE 17,138. Tolkien muutti muodon #hlonítë muodosta hlonaitë, esim. hlonaitë tengwesta "tengwesta [ks. tätä], jossa on foneettisia merkkejä" (VT 39,4), hlonaiti tengwi "foneettiset merkit" (VT 39,4).

hlu

• hlussa-, hlussë; ks. lussa-, lustë.

ho

• ho prep. "-sta, -stä" (3O); vrt. hó-.
• hó (1) verbiprefiksi "pois, -sta/-stä, jnk. parista", näkökulman ollessa kyseisen asian, paikan tai ryhmän ulkopuolella (WJ 368).
• hó (2) subst. "henki, varjo" (PE 17,86).

hoa

• hoa ("höa") adj. "iso, suuri" (PE 17,115).

hoc

• hóciri- verbi "leikata pois" (leikata vaadittu määrä saadakseen sen tai käyttääkseen sitä) (WJ 366.368) (tavallinen aoristi luultavasti *hócirë, preesens/kontinuatiivi *hócira, menn. aikam. *hócirnë).

hol

• [holmë] subst. "tuoksu" (ÑOL; VT 46,6 mukaan Tolkien viivasi yli alku-h:n ja muutti siten sanan muotoon olmë).
• holya, myös holta- verbi "sulkea" (PE 17,98).
• holwë subst. "löyhkä, lemu" [engl. "stink" (or *"stench"], *holwëa adj. "löyhkäävä". PE 13,162 holwë "löyhkä" johdettuna muodosta 3olwē; PM 13,145 mukaan quenyan sana on kuitenkin olwë ja adj. "löyhkäävä" olwëa, vaikka kantakielen muodot joissa on sananalkuinen 3- (spirantti gh) on myös oletettu siinä. Tolkien käytti myöhemmin järjestelmää, jossa kantakielen 3-alkuiset sanat muuttuvat quenyassa h-alkuisiksi, mikä näkyy myös Etymologioiden esimerkeistä; näin ollen holwë on parempi kuin olwë (joka sekoittuisi myös myöhempään henkilönnimeen Olwë, joka tuskin tarkoittaa "löyhkää"), ja samoin ennemmin *holwëa kuin olwëa "löyhkäävää" tarkoittavana adjektiivina. – Etymologioiden juuri ÑOL näyttää edustavan myöhempää kokeilua samanlaisilla hajuun liittyvillä sanoilla, ja jälleen kerran tulevat esiin vaihtuvat käsitykset siitä, tulisiko quenyassa olla h-alkuisia sanoja vai ei; tämän käsityksen mukaan alkuhaltiakielen alkukonsonantti oli ennemmin ñ- kuin 3-.

hon

• hón subst. "sydän" (fyysinen) (KHŌ-N); hon-maren "talon sydän", tuli(sija) (LR 63.73; tämä on "qenyaa", jossa genetiivi on -en eikä -o kuten TSH-tyylisessä quenyassa – luettava *hon-maro?).
• hondo-ninya subst. "sydämeni", muutettu muotoon indo-ninya (FS, varhaisempi versio).

hop

• hópa subst. "valkama, satama, pieni maan saartama lahti" (KHOP).
• hopan, ks hopassë.
• hopassë subst. "satama" [engl. harbourage], Tolkien muutti tämän muodosta hopan (KHOP, VT 45,22).

hor

• hórë subst. "yllyke, impulssi" (KHOR), hórëa "impulsiivinen" (KHOR; VT 45,22 vahvistaa, että "impulsive" on oikea selitys, LR:ssä julkaistuissa Etymologioissa väärä lukutapa "impulsion").
• horma subst. "joukkio, sotajoukko" (LT 2,341).
• hormë subst. "hätätilanne, pakkotilanne, paine" (sekoittunut sanan ormë "ryntäily" kanssa (KHOR; alkuperäinen selitys "rohkaisu, rauhoittelu", VT 45,22).
• horro (myös orro) huudahdus "voih! ah ja voi! auh!" (sanotaan "kauhua, kipua, inhoa" ilmaisevaksi huudahdukseksi) (VT 45,17).
• horta- verbi "lähettää lentoon, jouduttaa, kannustaa" (KHOR; alkuperäinen selitys "rohkaisu, lohdutus", VT 45,22).
• hortalë subst. "joudutus, hoputus" (KHOR).
• horya- verbi "olla kiihkon vallassa, olla pakotettu tekemään jtk., ryhtyä tarmokkaasti jhk." (VT 45,22).

hos

• hos subst. "kansa, väki" (LT 2,340).
• hossë subst. "armeija, joukko, osasto" (LT 2,340).
• hosta- verbi "kerätä, koota" (Markirya), "kerätä kiireesti kokoon, kasata" (PE 17,39), hostainiéva "kerätään (vastedes), statiiviverbin *hostainië futuuri, johdettu muodosta *hostaina "kerätty", verbin hosta- "kerätä" menn. aikam. partisiipista. Tällaiset statiiviverbit eivät luultavasti ole käsitteellisesti valideja Tolkienin myöhemmässä quenyassa; katso -ië (FS).
• hosta subst. "suuri määrä", verbi hosta- "koota" (KHOTH).
• hostar subst. "heimo" (LT 2,340).

hr

hra

• hrá, ks. rá.
• hrai- prefiksi joka ilmaisee hankaluutta (PE 17,154.185), vrt. ur(u)-.
• hraia adj. "epämukava, hankala" (PE 17,154), tarkoitti ohimenevästi "helppoa" (PE 17,172).
• hraicénima adj. "tuskin näkyvä, vaikea nähdä" (PE 17,154). Myös hraicenë.
• hranga- (1) verbi "lannistaa" (sanotaan olevan heikko verbi) (PE 17,154).
• hranga (2) adj. "hankala, vaikea" (PE 17,154), "jäykkä, hankala, vaikea" (PE 17,185).
• hráva adj. "villi" (PE 17,78); katso ráva (1).
• hravan subst. "villipeto"; mon. Hravani "villit", käytetään edainiin kuulumattomista ihmisistä (PE 17,78, WJ 219). PE 17,18: Hrávani pitkällä á:lla, selitys "villi-ihmiset, raakalaiset".
• hrávë subst. "liha" (MR 349).

hre

• hresta subst. "ranta", ablatiivi hrestallo *"rannalta" (Markirya).

hri

• *hrir- verbi todennäköisesti kolmannen ajan muoto verbistä hriz-, ks. tätä.
• hrissë subst. "lumisade" (PE 17,168), mahdollisesti myös verbin #hriz- (ks. tätä) menn. aikam.
• hristil subst. "lumi[?huippu]" (PE 17,168).
• Hristo subst. "Kristus", Tolkien fonologinen mukaelma nimestä quenyaan (VT 44,18; myös Hrísto pitkällä vokaalilla, VT 44,15-16).
• [hrisya- < hriþya verbi "sataa lunta", menn. aikam. hrintë tai hrisinyë (PE 17,168). Tolkien korvasi tämän verbin muodolla #hriz-, ks. tätä.]
• hrívë subst. "talvi", Imladrisin kalenterissa tarkasti määritelty 72 päivän jakso, mutta käytetään myös ilman tarkkaa määritelmää (Liite D). Yá hrívë tenë, ringa ná "kun talvi tulee (saapuu, on luonamme), on kylmää" (VT 49,23; Tolkien muutti sanan tenë muotoon menë, s. 24). – Runon The Trees of Kortirion erään osan otsikkona oleva sana Hrívion, joka liittyy "haipumisen aikaan", on ilmeisesti samaa perua (LT 1,42).
• #hriz- verbi "sataa lunta", persoonaton, muoto hríza "sataa lunta" tunnetaan (z olisi muuttunut r:ksi maanpakolaisten quenyassa: *hríra). Menn. aikam. hrinsë (s alkuperäisestä juuresta SRIS) ja toinen muoto, jonka toimittaja on alustavasti lukenut hrissë (muutos ns > ss on säännönmukainen).

hro

• hroa (toisinaan kirjoitusasussa "hröa") subst. "ruumis" (Tolkien muutti sanan muodosta hrondo jota edeltävä muoto oli hrón). Sana hroa on peräisin varhaisemmasta muodosta ¤srawa (VT 47,35). Mon. hroar tunnetaan (MR 304, VT 39,30). Tolkien huomauttaa (MR 330) että hroa on "summittainen mutta ei tarkka vastine käsitteelle 'ruumis'" ('sielun' vastakohtana). Ruumiillisten olentojen on välttämättä elettävä hroan (ruumiin) ja fëan (sielun) yhteydessä (WJ 405). Hroafelmë "ruumiin impulssi" (ruumiin tuottamat impulssit kuten fyysinen pelko, nälkä, jano, seksuaalinen kaipuu) (VT 41,19 vrt. 13).
• hrómen subst. "itä", yleisemmän sanan Rómen (ks. tätä) variantti (PE 17,18).
• hrón subst. "liha/Ardan aine", "aine" (PE 17,183), myös eräässä vaiheessa = hroa "ruumis", ks. tätä.
• Hrónatani subst. *"Idän ihmiset, itäläiset" (PE 17,18) vastakohtana núnatani (dúnedain, lännen ihmiset).
• hrondo subst. "ruumiillinen muoto tai ruumis (erit. haltioiden)" (PE 17,183). Tolkien korvasi sanan muodolla hroa, ks. tätä.
• hróna adj. "itäinen" (PE 17,18), ilmeisesti sanan róna (ks. tätä) variantti, kuitenkin ilman selkeää selitystä.
• hróta subst. "maanalainen asumus, keinotekoinen luola tai kiveen louhittu sali" (PM 365).
• hróva adj. "tumma, tummanruskea", käytetään hiuksista (PE 17,154).

hru

• hru-, hrú, ru- etuliite joka viittaa pahuuteen, käytetään vain satunnaisesti, esim. hrúcarë, ks. tätä.
• hrúcarë, myös rúcarë, subst. "pahan tekeminen" (PE 17,170).
• hruo subst. "peikko" (PE 17,115).

hu

• hú subst. "ajokoira" (PE 17,86), vrt. huan, huo.
• [hu- tai hú- kieltoprefiksi (VT 45,17). Tolkien päätyi kuitenkin muotoon ú-.]

hua

• huan (hún-, kuten yks. dat. húnen) subst. "ajokoira" (KHUGAN, KHUG). Vrt. hú, huo.

hue

• huë "qenyan" perusluku "yhdeksän" (Tolkienin myöhemmässä quenyassa nertë) (VT 49,54).

hui

• Hui subst. "Yö" (PHUY), varhaisemmassa "qenyassa" "ilta" (MC 214) tai "sumu, pimeys, hämärä, yö" (LT 1,253).
• huinë subst. "syvä varjo" (PHUY) "synkeys, pimeys" (Elem. fuin), käytetään myös merkityksessä "varjo" = Sauron (LR 56). Possessiivinen (adjektiivinen) muoto huinéva nimessä Taure Huinéva, ks. tätä. Varhaisemmissa lähteissä huinë katsotaan sanan fuinë variantiksi, mutta VT 41,8 mukaan huinë on varsinainen quenyan muoto ja fuinë on teleriä. Etuliitteen nu- "alla" ja allatiivin päätteen -nna kera muodossa nuhuinenna (SD 246); myös unuhuinë "varjonalainen" (LR 47).
• huiva adj. "samea, hämärä" [engl. murky] (LT 1,253).

hum

• [#hum- verbi "ei tehdä jotakin" (aor. 1. p. humin "minä en tee"; menn. aikam. húmë [VT 45,17]). Ks. #um-.]
• húmë (1) lukusana "tuhat" (PE 13,50). Mon. húmi tunnetaan (käytetään yhdessä muiden numeroiden kanssa kuten lukuilmaisussa "kaksi tuhatta", joka on quenyassa kirjaimellisesti "kaksi tuhannet").
• *húmë (2), ks. fúmë.

hun

• húna (1) adj. "kirottu". Vrt. húta- (PE 17,149).
• [húna- (2) verbi "ulvoa" (VT 46,6).]
• *hund- (*hunda-, *hundië jne.) ks. fund-.
• húnen sanan huan (ks. tätä) yks. dat. (KHUGAN, KHUG).
• huntë, huntanë verbi, sanan húta (ks. tätä) menn. aikam.

huo

• huo subst. "koira" (KHUG, ks. KHUGAN; vrt. hú, huan). Myös roa.
• Huorë mask. nimi "Sydämen voima, rohkeus" (KHŌ-N).

hur

• *hur-, ks. fur-.
• hurin adj. "kätketty, salattu" (myös furin) (LT 2,340).
• húro subst. "myrsky" (MC 214; tämä on "qenyaa").
• huru, ks. furu.

hut

• húta- verbi "kirota", menn. aikam. huntë tai huntanë. On epäselvää pitäisikö sanaa húna "kirottu" pitää tämän verbin passiivin partisiippina vai itsenäisenä (vaikka ilmiselvästi sukua olevana) adjektiivina (PE 17,149).

huv

• [húvanimor, ks. úvanimo.]

hw

hwa

• hwan (hwand-, esim. mon. hwandi) subst. "sieni" (SWAD).
• hwarin adj. "kiero" (SKWAR).
• hwarma subst. "poikkipuu" (SKWAR).

hwe

• hwermë subst. "elekieli" (WJ 395, VT 39,5).
• hwesta (1) subst. "tuulenviri, henkäys, ilmanvire" (SWES), myös tengwa n:o 12:n nimi (Liite E, VT 46,17); hwesta sindarinwa "harmaahaltioiden hw", tengwa n:o 34:n nimi (Liite E).
• hwesta- (2) verbi "puhaltaa, pölläyttää" (SWES).

hwi

• hwindë (1) subst. "koivu" (PE 17,23).
• hwindë (2) subst. "pyörre, vesipyörre" (SWIN). Etymologioissa oletetussa esiklassisessa tengwar-järjestelmässä hwindë oli myös tengwa n:o 34:n merkki. Myöhemmin Tolkien antoi sille nimen hwesta sindarinwa.
• hwinya- verbi "pyörteillä, kiertää kehää" (SWIN).

hy

hya

• hya konj. "tai" tai subst. "toinen (muu) asia" (VT 49,14).
• hyá adv.? "täällä luonamme" [engl. here by us] (Narqelion, QL xiv).
• hyalin subst. "paperi" (PE 16,133).
• Hyallondië, katso Hyaralondië.
• hyalma subst. "simpukka, näkinkenkä, Ulmon torvi" (SYAL). Etymologioissa oletetussa esiklassisessa tengwar-järjestelmässä hyalma oli myös tengwa n:o 33:n nimi (VT 46,16). Myöhemmin Tolkien antoi sille nimen hyarmen.
• #hyam- verbi "rukoilla" (aoristi hyamë tunnetaan, VT 43,34).
• hyan- verbi "loukata, vahingoittaa" (PE 16,145).
• hyana adj. "muu, toinen", vrt. hya (VT 49,14).
• hyanda subst. "(auran) terä, vannas" (LT 2,342).
• *hyandë, ks. hyar-.
• hyapat subst. "kenkä" (SKYAP; LR:ssä julkaistuissa Etymologioissa selitys on "rannikko" [engl. shore], mutta Vinyar Tengwarin korjausluettelon mukaan kyseessä oli Tolkienin käsikirjoituksen väärintulkinta).
• hyar subst. "aura" (LT 2,342).
• #hyar- verbi "halkaista" (aor. yks. 1. p. hyarin "halkaisen") (SYAD). Menn. aikam. luultavasti *hyandë, sillä R vartalossa hyar- oli alun perin D; vrt. rer- "kylvää", menn. aikam. rendë juuresta RED.
• Hyaralondië (myös lyhennettynä ja assimiloituneena Hyallondië) paikannimi "Etelä-satama", Gondorin vanha nimi, kokonaisuudessaan Turmen Hyallondiéva "Etelä-sataman valtakunta" (PE 17,28). Vrt. Forolondië.
• Hyarastorni paikannimi, alue Númenorissa, sisältää ilmeisesti elementin hyar- "etelä" ja ehkä sanan orni "puut" (KTK 271.287).
• hyárë adverbinä käytetty subst. (varhaisempi muoto hyázë) "tämä päivä", muoto jonka Tolkien ilmeisesti hylkäsi muodon síra (ks. tätä) tieltä (VT 49,22), mutta i hyarma esiintyy saman tekstin muissa versioissa.
• hyarma subst. "vasen käsi" (VT 47,6; VT 49,12). Vrt. hyarmaitë, hyarya. Esiintyy kerran määräinen artikkeli prefiksiksi liitettynä (ihyarma, VT 49,22), mutta saman tekstin muissa versioissa on i hyarma.
• hyarmaitë adj. "vasenkätinen" (KHYAR).
• hyarmen, Hyarmen subst. "etelä" (Elem.; Elem. men; KHYAR), kirjaimellisesti "vasemman käden puoli" (VT 49,12), sillä haltiat nimesivät suunnat ajatellen katsovansa kohti Lännen Siunattua valtakuntaa. Myös tengwa n:o 33:n nimi (Liite E). Miehennimessä Hyarmendacil "Etelänvoittaja" (Liite A), ilmeisesti myös paikannimissä Hyarmentir (vuoren nimi, elementin tir merkitys on *"vartio(paikka)") (Elem.); Hyarnustar Númenorin "Lounaismaa(t)"; Hyarrostar "Kaakkoismaa(t)" (KTK 228).
• hyarmenya adj. "eteläinen, etelä-" (KHYAR).
• hyarna adj. "eteläinen, etelä-" (PE 17,18).
• hyarya adj. "vasen, vasemmanpuoleinen" (oikean vastakohtana) (KHYAR). Vrt. hyarma.
• hyatsë subst. "rotko, halkeama" (SYAD), ilmeisesti muoto jonka Tolkien vaihtoi muodon hyassë tilalle (VT 46,16).

hye

• hye subst. "toinen, muu (henkilö)", käytetään myös pronominina "puheeksi tulevasta henkilöstä 3. persoonassa, [joka] ei [ole] alkuperäisen verbin subjekti" (VT 49,15). Sanaa hye voi siten käyttää seuraavan lauseen subjektina kuten Tolkienin esimerkissä "hän [se] iski häntä [hye] ja hän [hye] pakeni" (VT 49,15).
• hyellë subst. "lasi" (KHYEL(ES); VT 45,23; jälkimmäisessä lähteessä on myös ilman selitystä muoto hyelma, joka saattaa olla sanan hyellë synonyymi; toisaalta hyellë voi tarkoittaa "lasia" aineena kun taas hyelma viittaa ennemmin "lasiin" juoma-astiana). Myöhemmissä lähteissä "lasia" tarkoittavaksi sanaksi annetaan cilin tai calca.
• hyelma, ks. hyellë.

hyo

• hyóla subst. "torvi, pasuuna" [engl. trump] (SD 419).

Tämä artikkeli ei ole käytettävissä GFDL-lisenssillä.