Pengolodh

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pengolodh (usein kirjoitusasussa Pengoloð) oli noldorin taruntietäjä, joka selvisi Beleriandin sodista ja matkusti myöhemmin Tol Eressëaan. Ainakin yhden tarinan version mukaan mukaan hän oli puoliksi sinda ja syntynyt Keski-Maassa. Eräs Tolkienin harkitsemista kehyksistä Silmarillionin kertomuksille oli tarina englantilaisesta merenkävijä Ælfwinesta, joka löysi Suoran tien ja saapui Eressëaan, jossa hän sai lukea haltioiden taruja muinaisista ajoista. Useiden kirjoitusten mukaan hän sai myös henkilökohtaista opetusta Pengolodhilta. Tässä kehyksessä Pengolodh oli myös Quenta Silmarillionin kirjoittaja tai toimittaja.

Tolkien viittasi Pengolodhin kirjoituksiin myös hyvin myöhäisessä (n. 1968) esseessä, jossa Ælfwine ei enää esiinny. Esseen mukaan Pengolodhin lukusanoihin liittyvä tutkielma on välittynyt Númenorin ja Gondorin kautta.[1]

Elämä

Pengolodhia ei mainita kertovissa teksteissä, mutta hänen vaiheensa selostetaan kirjoituksessa Quendi and Eldar.[2] Pengolodh syntyi Nevrastissa; hänen syntyperästään kerrotaan vain, että hänen sukujuurissaan oli sekä noldoria että sindaria. Kun Gondolin perustettiin, Pengolodh muutti kaupunkiin muun Turgonin kansan mukana. Hän kuului Fëanorin perustamaan kielitieteilijöiden kouluun, lambengolmoriin, ja häntä pidettiin sen huomattavimpana jäsenenä Fëanorin itsensä jälkeen.

Pengolodh onnistui pakenemaan Gondolinin tuhosta ja pelastamaan joitakin kaupungissa säilytettyjä muinaisia kirjoituksia sekä omia kopioitaan, koosteitaan ja kommentaarejaan. Suuren osan Esiaikoja koskevasta tiedosta sanotaan säilyneen näiden kirjoitusten ja Pengolodhin muistin ansiosta.

Tämän jälkeen hän asui ilmeisesti sotien loppuun saakka Sirionin Suulla muiden pakolaisten keskuudessa. Tämä tarjosi hänelle tilaisuuden kerätä uutta tietoa eri kielistä ja merkkijärjestelmistä, sillä aikaisemmin Gondolinin eristyneisyys oli estänyt hänen tutkimuksiaan.

Vihan sodan jälkeen Pengolodh jäi Keski-Maahan jatkamaan tutkimuksiaan, ja asui jopa jonkin aikaa Khazad-dûmin kääpiöiden keskuudessa. Kun toisella ajalla Sauronin varjo lankesi Eriadorin ylle, Pengolodh "jätti Keski-Maan, viimeisenä lambengolmorista, ja purjehti Eressëaan, missä hän kenties yhä asuu."

Hieman toisin Pengolodhin elämää kuvataan myöhemmässä esseessä "Synopsis of Pengoloð's Eldarinwe Leperi are Notessi", jonka mukaan hän kuului noldorin Maanpakolaisiin eikä siten voinut olla puoliksi harmaahaltia.[3]

Teokset

Eri kirjoitusten viimeisiksi jääneiden versioiden perusteella Pengolodhin tuotanto näyttää seuraavalta.

Tekijä

Yksi tekijöistä

Toimittaja

Muistiin merkittyä suullista opetusta

Nimestä

Kokoelmassa enimmäkseen Silmarillionin nimiin liittyviä muistiinpanoja, joiden viimeinen sivu on päivätty 1957, sindarin sanan pengoloð sanotaan tarkoittavan 'taruntiedon opettajaa' [a teacher of lore]; goloð 'tietäjä, taruntietäjä' [any sage or lore-master], √KWEN- 'puhua merkityksellisillä sanoilla' [speak with rational words].[14] Toisessa samaan kokoelmaan kuuluvassa muistiinpanossa selitetään samantapaisesti, että pengoloð tarkoitti 'opettavaa tietäjää, tohtoria' [teaching sage, doctor] ja että sanaa käytettiin myös tittelinä tai nimenä; pen- < *kwendē̆ 'puhuja' [speaker].[15] Nämä selitykset perustuvat oletukseen, että goloð ei sindarissa tarkoittanut toisen sukukunnan haltiaa, kuten sen quenyankielinen vastine noldo, vaan ketä tahansa "tietäjää". Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa useissa muissa kirjoituksissa, kuten Quendi and Eldarissa.

Muualla nimeä ei ole käännetty. Erääseen Quendi and Eldarin kopioon Tolkien merkitsi aikovansa muuttaa sen muotoon Thingódhel.[16] Nimi liittynee Pengolodhin sukujuuriin: thin- on luultavasti 'harmaa'[17] ja viittaa harmaahaltioihin, ja gódhel on toinen noldor-haltiaa tarkoittava sana.[18] Quenyankielinen muoto Singoldo esiintyy eräässä käsikirjoituksessa.[19]

Nimen Pengolodh quenyankielisiä muotoja ovat Quendingoldo[20] ja Quengoldo.[21]

Viitteet

  1. 1,0 1,1 Vinyar Tengwar 48, s. 5.
  2. HoME XI, s. 396-397.
  3. Vinyar Tengwar 48, s. 6, 22 [viite 25].
  4. HoME X, s. 415; HoME XI, s. 393; Vinyar Tengwar 39, 1998, s. 21-22.
  5. HoME V, s. 201–203; HoME X, s. 143, 200.
  6. HoME V, s. 278.
  7. HoME XI, s. 343.
  8. 8,0 8,1 HoME XI, s. 107.
  9. HoME XII, s. 395-396.
  10. HoME XII, s. 403, 404.
  11. HoME X, s. 17, 30, 31.
  12. HoME XII, s. 143.
  13. KTK 2.III, Elrosin perilliset, s. 306.
  14. PE 17, s. 140.
  15. PE 17, s. 139.
  16. HoME XI, s. 419 [viite 25].
  17. Silm., Liite: Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 441 s.v. thin(d) / ***.
  18. HoME XI, s. 379.
  19. "From Quendi and Eldar, Appendix D", Vinyar Tengwar 39, 1998, s. 19 [viite 16].
  20. Nimi esiintyy Dangweth Pengoloðin "allekirjoituksessa": Sin Quente Quendingoldo Elendilenna (HoME XII, s. 401) sekä tekstin Eldarinwe Leperi are Notessi synopsiksessa (Vinyar Tengwar 48, 2005, s. 5). Ks. myös H. Fauskanger, Quenya-suomi sanaluettelo Q s.v. Quendingoldo.
  21. Nimi esiintyy vain tekstin Of Lembas "allekirjoituksessa": Quente Quengoldo "(näin) puhui Quengoldo" (HoME XII, s. 404, vrt. s. 405 [viite 4]). Ks. myös H. Fauskanger, Quenya-suomi sanaluettelo Q s.v. Quendingoldo.

Aiheesta muualla