Quenya-suomi sanaluettelo I

i

• i (1) taipumaton määräinen artikkeli (I, Nam., RGEO 67, Markirya, WJ 369, WJ 398, MC 215, 216, 221). Tunnetaan myös variantti in (ks. tätä). Yhdysviivan kera i- sanoissa i-mar "(tietty) maa" [FS], i-Ciryamo "(tietyn) merimiehen" (KTK 16 / 22), i-aldar *"(tietyt) puut" (Narqelion); yhdistettynä pisteellä sanoissa i·yulmar *"(tietyt) maljat" (VT 48,11), i·Eldanyárë "Haltioiden historia" (LR 199), i·arya *"paras" (PE 17,57), prefiksinä ilman yhdysviivaa tai pistettä sanassa icilyanna = i cilyanna (SD 247), myös ihyarma "vasen käsi" (VT 49,22), mutta i hyarma saman tekstin muissa versioissa.
• i (2) relatiivipronomini "se joka/ne jotka; tuo joka" (sekä artikkeli että relat. pron. CO:ssa: i Eru i or ilyë mahalmar ëa: "se Yksi joka on kaikkien valtaistuinten yläpuolella", i hárar "(ne) jotka ovat istumassa") vrt. myös lausetta i hamil mára "(tuo) jonka sinä katsot hyväksi" (VT 42,33). Huomaa että ennen verbiä i merkitsee "se joka" tai monikollisen verbin edellä "ne jotka"; esim. i carir quettar ómainen "ne jotka muodostavat sanoja äänillä" (WJ 391). VT 47,21 mukaan i relatiivipronominina on persoonallinen monikkomuoto (joka vastaa persoonallista yksikköä ye ja persoonatonta yksikköä ya). Tämä sopii yhteen esimerkin i carir... kanssa, mutta kuten käy ilmi muista edellä esitetyistä esimerkeistä, tietyissä teksteissä Tolkien käytti i-muotoa myös yksiköllisenä relatiivipronominina, sekä persoonallisena (Eru i...) että persoonattomana (i hamil). Persoonallisen relatiivipronominin monikkomuotona i esiintyy myös genetiivissä (ion) ja ablatiivissa (illon), mikä osoittaa että toisin kuin taipumaton artikkeli i, relatiivipronomini i saattaa saada sijapäätteitä. Molemmat on käännetty "joilta" [engl. from whom]: ion / illon camnelyes "joilta sinä sait sen" (viitaten useampiin henkilöihin) (VT 47,21).
• i (3) konj., "että". Savin Elessar ar i nánë aran Ondórëo "uskon, että Elessar oli todella olemassa ja että [hän] oli Gondorin kuningas" (VT 49,27), savin ... i E[lesarno] quetië naitë *"Uskon että Elessarin puhe [on] totta" (VT 49,28). Vrt. myös nai, nái "olkoon [niin] että" (ks. nai (1)), joka saattaa sisältää tämän konjunktion.
• -i nominatiivin monikon pääte, jota käytetään säännöllisesti konsonanttiloppuisissa ja ë-loppuisissa nomineissa, jälkimmäisessä tapauksessa -ë katoaa (esim. Quendë, mon. Quendi).

ia

• [ia adv. "koskaan" (GEY, EY), korvattu muodolla oia.]

ial

• [ialë subst. "ikuisesti kestävä aika" (GEY; sana "aika" jäi pois LR:ssä painetuista Etymologioista, ks. VT 45,14. Korvattu muodolla oialë.]

ie

• -ië (1) infinitiivin (tai gerundin) pääte, "yleinen infinitiivi" (PE 17,68), esiintyy muodoissa carië (ks. car-), enyalië, ks. tätä (CO).
• -ië (2) abstraktipääte, käytetään usein johdettaessa abstraktisanoja adjektiiveista, esim. látië "avoimuus" vrt. láta "avoin", mornië "pimeys" vrt. morna "musta, pimeä", vanië (< *vanyië) "kauneus" vrt. vanya "kaunis".
• ië (3) "on", -ier "ovat", statiivinen verbisuffiksi joka esiintyy Fírielin laulussa: númessier "he ovat lännessä", meldielto "he ovat ... rakastettuja", talantië "hän on kaatunut", márië "se on hyvä" (< *númessë "lännessä, melda "rakastettu", *talanta "kaatunut / suistunut / langennut"); futuuri -iéva muodossa hostainiéva "kootaan (vastedes)" (< *hostaina "koottu"). Vrt. ye "on", yéva "on (vastedes)", verbit jotka esiintyvät myös Fírielin laulussa. Tämä suffiksi ei luultavasti ole validi TSH:n tyylisessä quenyassa: -ië on infinitiivi- tai gerundipääte CO:ssa, muodon yë "on" asemesta Namáriëssa on ná, ja ilmaus "kadonnut on" on siinä vanwa ná, ei *vanwië.

iel

• -iel patronyymi-/matronyymipääte "jnk. tytär" (YEL, VT 46, 22-23). Etymologioissa Tolkien viivasi yli tämän päätteen ja vastaavan itsenäisen sanan yeldë "tytär" ja muutti ne muotoon -ien, yendë. Pääte -iel esiintyy kuitenkin myöhemmissä muodoissa: Uinéniel "Uinenin tytär" (KTK 249 / 214) ja Elerondiel "Elrondin (Elerondon) tytär" PE 17,56. Näin ollen näyttäisi siltä, että Tolkien muutti uudestaan mieltään ja palautti päätteen sekä ehkä myös substantiivin yeldë sen mukana. – Muoto Elerondiel (nimestä Elerondo) osoittaa, että loppuvokaali jää pois ennen päätettä -iel.

ien

• -ien fem. pääte tietyissä nimissä kuten Yávien, Silmarien (ks. näitä). Eräässä vaiheessa -ien tarkoitti "tytärtä", ks. -iel yllä.

ier

• ier prep. "kuten" (VT 43,16, luultavasti jäänyt pois käytöstä sanan sívë, ks. tätä, tieltä.). Quenyankielisen Isä meidän -rukouksen eräässä hylätyssä versiossa Tolkien käytti paria ier...ter merkityksessä "kuten ... niin" (VT 43,17).

il

• il- prefiksi "ei-" (LA); vrt. ilfirin "kuolematon" (vastakohta firin "kuollut"). Tämä prefiksi "ilmaisee vastakohtaa, käänteistä eli se on enemmän kuin pelkkä kielto" (VT 42,32). Mutta il- voi tarkoittaa myös "kaikki, jokainen", ks. ilaurëa, ilqua, ilquen.

ila

• ilaurëa "päivittäinen, jokapäiväinen" (il- "jokainen" + aurë "päivä" + -a adjektiivipääte) (VT 43,18).

ilc

• ilca- ("k") verbi "hohtaa (valkoisena)", partisiippi ilcala monikon allatiivin päätteen kera ilcalannar Markiryassa (axor ilcalannar "[valkoisina] hohtaville luille").
• ilcë ("k") (1) subst. "ulkomuoto" (etymologisesti "hohde"; vrt. ilca-) QL 42).
• ilcë ("k") (2) *"te" mon. 2. p. painollisen pronominin tuttavallinen muoto, ilmeisesti Tolkienin hylkäämä. Vaihtoehtoinen muoto incë on samassa luettelossa; muotojen välissä on kysymysmerkki (VT 49,48).
• [-ilco ("k") *"te (kaksi)", tuttavallisen 2. p. duaalin hylätty persoonasuffiksi; myöhemmissä lähteissä vastaava pääte on ennemmin -stë (VT 49,48). Pääte -ilco muutettiin ilmeisesti muodosta -ilto (VT 49,49). Vrt. -illo.]
• Ilcorin ("k") subst. *"ei-korilainen", kuvaa haltioita, jotka eivät olleet Siunatussa valtakunnassa; variantti nimestä Alcorin (LA, AR², VT 45,5).

ile

• ílë subst. "tähti" (LT 1,269; ennemmin elen, él TSH-tyylisessä quenyassa).

ilf

• ilfirin adj. "kuolematon" (PHIR).

ili

• ilin adj. "vaaleansininen" (GLINDI).

ill

• illi subst. "kaikki" (itsenäisenä nominina, ilmeisesti käsitetään monikkomuodoksi). Imb' illi "kaikkien joukossa" [engl. among all] (VT 47,30).
• [-illo "te (kaksi)", kohteliaan 2. p. duaalin hylätty persoonasuffiksi; myöhemmissä lähteissä vastaava pääte on ennemmin -stë (VT 49,48). Tämä -illo muutettiin muodosta -llo. Vrt. -ilco.]
• illon mon. relat. pron. abl. "joilta" (VT 47,11). Ks. i (2) (relatiivipronomini).
• Illuin paikannimi, toinen Valarin lampuista; ilmeisesti sisältää elementin luin "sininen" (Silm); näin ollen *"kokonaan sininen"?
• illumë adv. "aina" (VT 44,9).

ilm

• ilm- vartalo, joka esiintyy nimissä Ilmen "tähtien alue ilman yläpuolella", Ilmarë (erään maian nimi) ja Ilmarin "Korkeiden ilmojen kartano", Manwën ja Vardan asunto Oiolossëlla (Elem.).
• Ilma subst. "tähtivalo" (GIL).
• Ilmarë subst. "tähtivalo", myös erään maian (fem.) nimi (GIL, Elem. ilm-).
• Ilmarin subst. "korkeiden ilmojen kartano", Manwën ja Vardan asunto Oiolossëlla (Elem. ilm-).
• ilmen tähtien alue ilman yläpuolella (WIL, Elem. ilm-); paikannimi Ilmen-assa "Ilmenin kuilu" (GAS).

ilp

• *ilpirin (hypoteettinen muoto; sana esiintyy Q:ssa muodossa ilfirin) adj. "kuolematon" (PHIR).

ilq

• ilqua ("ilqa") subst. "kaikki" [engl. everything] (IL, VT 45,24), "kaikki" [engl. all] (FS); ilquainen ("ilqainen") Fírielin laulussa esiintyvä sana, käännetty "kaikelle" [engl. to all]; kyseessä näyttäisi olevan ilqua "kaikki" mon. dat. päätteellä varustettuna. Tolkienin myöhemmässä quenyassa -inen oli kuitenkin mon. instrumentaalin pääte (FS).
• ilquen subst. "jokainen" (WJ 372).

ils

• ilsa subst. "hopea(n mystinen nimi)" (LT 1,255.268).

ilt

• [Iltániel, jonka Tolkien muutti muotoon Ilthániel, ilsa; poistettuja quenyankielisiä vastineita Vardan sindarinkieliselle nimelle Gilthoniel (PE 17,23).]
• #-ilto duaalin ablatiivin pääte (Plotz), ks. -llo (1).

ilu

• Ilu subst. "maailma" (FS, LR 47, 56), "maailmankaikkeus" (IL); ilu "kaikki, kokonaisuus" (maailmankaikkeudesta myös käsittäen Jumalan ja kaikki sielut ja henget, jotka eivät varsinaisesti kuulu termin Eä piiriin; katso VT 39,20, viittaus myös VT 49,36).
• ilucara ("k") adj. "kaikkiluova" (VT 39,20).
• iluisa (þ?) adj. "kaikkitietävä" (VT 39,20).
• ilumírë subst. "maailmanjalokivi", Silmarilin toinen nimi (IL).
• iluquinga ("q") subst. "sateenkaari" (LT 2,348).
• Ilurambar paikannimi "Maailman muurit" (IL, RAMBĀ).
• iluvala adj. "kaikkivoipa" (VT 39,20). Vrt. Sanavaldo.
• Ilúvatar mask. nimi "Kaiken isä", Jumala (SD 401, FS, IL; Ilúv-atar, ATA, Iluvatar lyhyellä u:lla, SD 346). Usein yhdessä jumalallisen nimen kanssa Eru Ilúvatar, "Eru Kaiken isä", vrt. MR 112. "Qenyan" genetiivi Ilúvatáren "Ilúvatarin" Fírielin laulussa, LR 47 ja SD 246; genetiivin pääte on -en eikä -o kuten TSH-tyylisessä quenyassa. Vrt. myöhempi genetiivi Ilúvataro ilmauksessa Híni Ilúvataro (ks. "Ilúvatarin lapset" Silmarillionin hakemistossa).
• ilúvë subst. "kaikkeus, kaikki". Nimessä Ilúvatar "Kaiken isä". (Elem.; WJ 402, MR 471, IL). MR 355: ilúvë näyttää olevan yhtä kuin Taivas, vrt. SD 401: Ilúvë Ilu "Taivas, maailmankaikkeus, kaikki mitä on (Maan kanssa ja ilman sitä)".

ilv

• ilvana adj. "täydellinen". Myös ilvanya. (PE 17,150).
• ilvanya adj. "täydellinen". Myös ilvana. (PE 17,150).

ilw

• ilwë subst. "taivas, taivaat" (LT 1,255) "keskinen ilma tähtien välissä" (LT 1,273). – VT 49,51.53 mainitsee myös epäselvän pronominaalisen elementin ilwë.
• Ilweran, Ilweranta subst. "sateenkaari" (GL 74) (Etymologioissa helyanwë).

ily

• ilya adj. ja subst. "kaikki" (LR 47.56, SD 310), "kaikki, kokonaan" (IL); "jokainen, kaikki, kaikki tietystä asioiden ryhmästä" (VT 39,20); ilyë mon. subst. edessä, "kaikki" adjektiivin tapaan taivutettuna (Nam, RGEO 67): ilyë tier "kaikki polut" (Namárië, VT 39,20), ilyë mahalmar "kaikki valtaistuimet" (CO), ilya raxellor "kaikista vaaroista" (VT 44,9; tässä voisi odottaa muotoa *ilyë raxellor), ilyárëa (vanhempi muoto ilyázëa), "päivittäinen, jokapäiväinen" (ilmeisesti ilya "jokainen" + árë, ázë "päivä" + -a adjektiivipääte) (VT 43,18). Ilmeisesti Tolkien hylkäsi muodon ilyárëa muodon ilaurëa (ks. tätä) tieltä.

im

ima

• -ima adjektiivisuffiksi. Joskus käytetään johtamaan yksinkertaisia adjektiiveja kuten vanima "kaunis" tai calima "kirkas"; voi saada myös merkityksen "-tava, -tävä" [engl. -able] (PE 17,68) kuten muodoissa mátima "syötävä" (mat- "syödä"), nótima "laskettava (sana)" (not- "laskea") ja (kieltoprefiksin kera) úquétima "sanoin kuvaamaton" (verbistä quet- "puhua"). Huomaa, että vartalovokaali pitenee tavallisesti johdoksissa joissa -ima tarkoittaa "-tavaa, -tävää", vaikka näin ei käy sanassa cenima "nähtävä" (ks. tätä, mutta vrt. hraicénima, ks. tätä) samoin kuin konsonanttiyhtymän edessä kuten úfantima "ei kätkettävissä" (PE 17,176). "X-ima" voi tarkoittaa "altis X:ään" (kun pääte lisätään intransitiiviverbin vartaloon) kuten sanassa Fírimar "kuolevaiset", kirjaimellisesti "ne jotka ovat alttiita kuolemaan" [engl. apt to die] (WJ 387). Adjektiivi úfantima "ei kätkettävissä" (PE 17,176) esiintyy myös muodossa úfantuma (PE 17,180), mikä osoittaa päätteen variantin -uma olemassaolon (käytetään johtamaan adjektiiveja, joilla on "paha" merkitys?).

imb

• [imba], ks. imbë (2).
• Imbar paikannimi "Asuinpaikka = Maa", myös "Ardan tärkein osa" (= aurinkokunta) (MR 377, myös WJ 419 [viite 29]).
• imbë (1) prep. "välissä" (Nam, RGEO 67, VT 47,11, PE 17,92). Viittaa aukkoon, tilaan, esteeseen tai mihin tahansa kahden asian, samanlaisten tai erilaisten, välissä olevaan (vrt. enel). Monikkomuoto imbi sisältää merkityksen "(useiden asioiden) joukossa" (ancalima imbi eleni "tähdistä kirkkain"; "merkityksessä 'joukossa' ennen monikkomuodossa olevia sanoja [imbë] on yleensä monikossa > imbi silloinkin kun sitä seuraa monikollinen substantiivi". Kuten Patrick Wynne on huomauttanut, muotoa imbi voi käyttää myös merkityksessä "välissä" ennen kahta "ja"-sanalla yhdistettyä yksiköllistä substantiivia (kuten esimerkissä imbi Menel Cemenyë "taivaan ja maan välissä"), kun taas muotoa imbë käytetään duaalimuotojen edellä, kuten esimerkeissä imbë siryat "kahden joen välissä", imbë met "meidän välissämme". Elidoitunut muoto imb' ilmauksessa imb' illi "kaikkien joukossa" (VT 47,11.30). Duaali imbit mainitaan myös; sitä käytetään ilmaisemaan "absoluuttisessa muodossa merkitystä 'kahden asian välissä' kun näitä ei nimetä" (ilmeisesti tämä tarkoittaa sitä, että imbit tarkoittaa *"heidän välissään / niiden välissä" viitaten kahteen yksikköön, kun sanaa ei seuraa mikään nomini) (VT 47,30, PE 17,92).
• imbë (2) subst. "notko, syvä laakso" (VT 45,18) "leveä rotko (kahden korkean vuorenrinteen välissä)" (PE 17,92).
• imbë (3) adv. "sisäänpäin" (jäänyt pois käytössä yllä olevien (1) ja (2) tieltä?). Tolkien muutti tämän sanan muodosta imba (VT 45,18).
• imbi, sanan imbë (1), ks. tätä, monikkomuoto.
• imbit, sanan imbë (1), ks. tätä, duaalimuoto.

ime

• ímen Fírielin laulussa esiintyvä sana, käännetty "heissä" (ar ilqua ímen "ja kaikki [mikä on] heissä"). Luultavasti ei ole validi TSH-tyylisessä quenyassa.

imi

• imi prep. "-ssa, -ssä", ks. mi (VT 43,30).
• imíca prep. "joukossa" (VT 43,30).

iml

• imlë "itseäsi, (Teitä) itseänne", yks. 2. p. muodollinen refleksiivipronomini, esim. *tirilyë imlë "katsot itseäsi". Vrt. intyë (VT 47,37).

imm

• imma *"itseään", persoonaton refleksiivipronomini, joka viittaa "samaan asiaan" (VT 47,37) kuin subjekti; vrt. immo.
• immë (1) *"meitä", mon. 1. p. refleksiivipronomini, luultavasti eksklusiivinen (poissulkeva) muoto, esim. *tirilmë immë "me [ja vain me] katsomme itseämme". Vrt. inwë (VT 47,37).
• -immë (2), ks. -mmë.
• immo "samaa, itseäni, -si, -än" (VT 49,33), yleinen yksikön refleksiivipronomini (kattaa yks. 1., 2. ja 3. p.), paitsi milloin subjekti on persoonaton, jolloin käytetään muotoa imma (VT 47,37). Näin ollen *tirin immo "katson itseäni", *tirilyë immo "katsot itseäsi", *tiris immo "hän katsoo itseään" (mutta ilmeisesti *tiris imma "se katsoo itseään".

imn

• imnë, myös imni *"itseäni", yks. 1. p. refleksiivipronominin, esim. *tirin imnë/imni "katson itseäni" (mutta ilmeisesti myös yleistä refleksiivipronominia immo voi käyttää) (VT 47,37). PE 17,41 mainitsee muodon imnë muinaisquenyan pronominina, joka merkitsee "minä, minä itse" (vrt. inyë).

ims

• ?imsë, ks. insë (ei ole täysin selvää, onko imsë tarkoitettu quenyan muodoksi vai sanan insë taustalla olevaksi etymologiseksi muodoksi).

imy

• imya adj. "sama, samanlainen, aivan sama" (VT 47,37).

in

• in artikkeli, ilmeisesti määräisen artikkelin i variantti, esiintyy ilmauksessa i-coimas in-Eldaron "eldarin coimas [lembas]" (PM 403). Se näyttää sindarin artikkelin monikkomuodolta, mutta quenyassa i on tavallisesti sekä yksikön että monikon määräinen artikkeli, eikä sana Eldar edes tarvitse artikkelia. Vaihtoehtoinen lukutapa i-coimas Eldaron (PM 395) on luultavasti suositeltavampi.
• -in mon. dat. pääte, sanoissa eldain, fírimoin, ks. näitä.

ina

• -ina pääte jota Tolkien nimitti "yleiseksi 'passiivin' partisiipiksi" (VT 43,15); vrt. nótina "laskettu", rácina "rikottu", hastaina "turmeltu" (ks. näitä). Vartalovokaali pitenee yleensä, kun pääte lisätään perusverbin vartaloon (kuten kahdessa ensimmäisessä esimerkissä yllä), vaikka pitenemistä ei tapahdukaan (tai sitä ei merkitä) verbin car- "tehdä" passiivin partisiipissa carina (VT 43,15). Myös lyhyempi pääte -na tunnetaan, esim. nahtana "surmattu" (VT 49,24); esimerkki hastaina "turmeltu" viittaa siihen, että myös *nahtaina on mahdollinen. Esimerkissä aistana "siunattu" (VT 43,30) -na voi olla parempi kuin -ina eufonisista syistä, ettei syntyisi toista ai-diftongia, kun edellisessä tavussa on jo sellainen (*aistaina). PE 17,68 mukaan pääte -ina on "aoristi" (ajan ja aspektin suhteen neutraali); saman lähteen mukaan lyhyempi pääte -na ei "enää kuulu verbien taivutukseen", vaikka se ilmeisesti on säilynyt monissa sanoissa, jotka ehkä pitäisi nyt laskea itsenäisiksi adjektiiveiksi. Katso: -na (4).

inc

• inca ("k") subst. "idea" (VT 45,18, jossa sana kirjoitetaan yhdysviivan kera [inca-], vaikka sen selitys osoittaa, että se on substantiivi eikä verbi. Alun perin selityksiä oli kolme: "idea, käsitys, arvaus").
• incáno tai incánu ("k") subst. "mielen herruus" (PE 17,155), vrt. cáno.
• incánus (*incánuss-), myös incánussë subst. "mielen herruus" (PE 17,155), yhdistetty Gandalfin nimeen Incánus.
• incë ("k") *"sinä", yks. 2. p. painollisen pronominin tuttavallinen muoto, ilmeisesti Tolkienin hylkäämä. Mainittu lähteessä pronominin ilcë vaihtoehtona, muotojen välissä on kysymysmerkki [ilke ? inke] (VT 49,48.49). Sana voitaisiin lukea myös intë (VT 49,49).

ind

• indë "teitä itseänne", mon. 2. p. refleksiivipronomini, esim. *tirildë indë "katsotte itseänne". Indë on peräisin varhaisemmasta muodosta imde (VT 47,37).
• indemma subst. "mielenkuva" eli mielestä toiseen välitetty näky, joka koetaan visuaalisina ja auditiivisina kuvina, yleensä haltioiden tuottama, vaikka myös ihmiset pystyivät ottamaan niitä vastaan (erityisesti unessa) (PE 17,174.179). Sanojen indo (1) ja emma muodostama yhdyssana. Tolkien on ohimenevästi saattanut pitää sanaa fanwos (ks. tätä) saman ilmiön nimityksenä.
• indi mon. subst., ilmeisesti ihmisiä tarkoittava nimi, joka tuskin on validi Tolkienin myöhemmässä quenyassa (LT 2,343). Vrt. kuitenkin nimen Valarindi "valarin jälkeläiset" loppuelementti, joka viittaa siihen, että sanaa #indi voi käyttää merkityksessä "jälkeläiset" (quenyan sana on ilmeisesti monikossa). Mahdollisesti sanasta Valarindi on r:n jäljessä pudonnut h ja itsenäinen sana olisi *hindi (-hín, híni "lapset" varianttina).
• indil subst. "lilja" tai jokin muu yksittäinen kukka. Omaksuttu ja mukailtu valarin kielestä (WJ 399).
• indis subst., käännetty "vaimo" KTK 16 / 22, mutta muodolle on annettu merkitys "morsian" muissa yhteyksissä (sanan "vaimo" tavallinen käännös on ennemmin veri tai vessë). Indis "Morsian", jumalatar Nessan nimi (NDIS-SĒ /SĀ (NETH, NI¹, NDER, I) ); Indis Nessa *"Morsian Nessa", valiën titteli ja nimi (NETH). Sanan indis "morsian" vartalo on hieman epäselvä; VT 45,37 mukaan vartalo voisi olla indiss- (mon. indissi tunnetaan), mutta vaihtoehtoisessa monikkomuodossa inderi esiintyy erikoinen siirtymä i > e sekä tavallisempi muutos s (z:n kautta) > r vokaalien välillä (vrt. sanan olos, ks. tätä, monikko). Kirjoittajat pitänevät vartaloa indiss- parempana.
• indo (1) subst. "sydän, mieliala" (ID), "tila" (ehkä erityisesti mielentila muiden selitysten nojalla) (VT 39,23), "mieli ajatusten alue/ulottuvuus, mieliala" (PE 17,155.179), "salainen ajatus feassa niin kuin se näkyy luonteessa tai [?persoonallisuudessa]" (PE 17,189). Toisessa TSH:n jälkeisessä lähteessä indo on käännetty "päättäväisyys" tai "tahto", suoraan toimintaan johtava mielentila (VT 41,13). Indo on siten "mieli tarkoituksellisessa kyvyssään, tahto" (VT 41,17). Indo-ninya, Fírielin laulussa esiintyvä sana, joka on käännetty "sydämeni" (ks. ninya). – Yhdyssanassa indemma "mielen kuva" ensimmäinen elementti näyttää olevan indo.
• indo (2) subst. "talo" (LT 2,343), luultavasti jäänyt käytöstä yllä olevan (1) vuoksi (Tolkienin myöhemmässä quenyassa "taloa" merkitsevä sana oli coa).
• indómë subst. "muuttumaton luonne", käytetään myös Erun "tahdosta" (vuonna 1957 kirjoitettujen etymologisten huomautusten pohjalta (ks. viittaus VT 43,16, julkaisu PE 17,189). Indómelya "tahtosi"
• indor subst. "(talon) isäntä, valtias" (LT 2,343; jäi luultavasti pois käytöstä samalla kun indo "talo", ks. tätä).
• indyalmë subst. "meteli" (VT 46,3).
• indyo subst. "lapsenlapsi, jälkeläinen" (ÑGYŌ/ÑGYON – luettava *inyo noldorilaisessa quenyassa; tässä murteessa ndy muuttui muotoon ny? Vrt. Quenya ja Quendya). Esiklassisessa tengwar-järjestelmässä, jonka olemassaolo oletetaan Etymologioissa, indyo oli myös tengwa n:o 17:n nimi, sen yläpuolelle merkityt pisteet ilmoittavat seuraavaa y:tä (VT 46,4), ja koko symbolin arvo on ndy.

ine

• -inen monikon instrumentaalin pääte. Esiintyy ainakin sanassa ómainen (WJ 391).

ing

• inga (1) subst. "huippu, korkein kohta" (PM 340), "käytetään vain ylöspäin osoittavista muodoista... [se] viittasi alun perin asemaan ja sitä voitiin käyttää jokseenkin laakeista huipuista". Yhdyssanoissa aldinga "puunlatva" (alda + inga) (VT 47,28), ingaran "korkea kuningas, suurkuningas" (PM 340).
• inga (2) adj. "ensimmäinen" (ING).
• ingaran subst. "korkea kuningas, suurkuningas" (PM 340), yhdyssanan osat inga ja aran.
• Ingoldo mask. nimi: possessiivi Ingoldova "Ingoldon" (VT 39,16).
• Ingolë subst. "tiede/filosofia" kokonaisuutena (PM 360; sana ingolë ["iñgole"] on WJ 383 selitetty "taruntieto" [engl. lore]. Etymologioissa [juuri ÑGOL] sana ingolë on merkitty arkaaiseksi tai runolliseksi ja selitetty "syvä taruntieto, taikuus").
• ingólemo subst. "hyvin suuren tietouden omistava, 'velho'", käytetään vain eldarin suurista tietäjistä Valinorissa kuten Rúmilista (PM 360).
• ingolmo subst. "taruntietäjä" (WJ 383).
• Ingolondë paikannimi "maahisten [engl. gnomes] maa" (Beleriand, "mutta aiemmin tarkoitti osia Valinorista") (ÑGOLOD).
• ingor subst. "vuorenhuippu" (PM 340); vrt. orotinga.
• Ingwë mask. nimi, "päällikkö", "haltioiden ruhtinaan" nimi (PM 340, ING, WEG, VT 45,18). Mon. Ingwer "päälliköt", kuten vanyar kutsuivat itseään (näin PM 340, mutta PM 332 mukaan monikolla on säännöllisempi muoto Ingwi). Ingwë Ingweron "päällikköjen päällikkö", Ingwën varsinainen titteli korkeana kuninkaana (PM 340). Etymologioissa Ingwë on myös kirjoituksessa käytetyn merkin nimi: lyhyt kantaja, jonka yllä on i-tehta, ja joka merkitsee lyhyttä i:tä (VT 45,18).

ini

• inimeitë adj.? "naispuolinen" (INI).

inq

• -inqua adjektiivipääte, esiintyy sanassa alcarinqua "kunniakas" (WJ 412), kantasana alcar "kunnia". Etymologisesti -inqua tarkoittaa "-täyttä", kuten "kunniaa täysi" tässä tapauksessa.
• -inquë persoonasuffiksi (VT 49,51.57), katso -ngwë.

ins

• insa *"itse", yks. 3. p. persoonaton refleksiivipronomini, esim. *tiris insa "se katsoo itseään" (mutta ilmeisesti yleistä refleksiivipronominia immo voi myös käyttää, ja se voi olla jopa parempi, koska klusteri ns vaikuttaa epätavalliselta quenyassa). Vrt. insë, vastaava persoonallinen muoto.
• #insangarë (allatiivi insangarenna tunnetaan, VT 43,22), subst. "kiusaus", muoto jonka Tolkien ilmeisesti hylkäsi muodon #úsahtië tieltä. Quenyassa klusteri ns on epätavallinen.
• insë "(hän) itse", yks. 3. p. persoonallinen refleksiivipronomini, joka ilmeisesti kattaa molemmat sukupuolet, esim. *tiris insë "hän katsoo itseään (m. & f.)" (mutta ilmeisesti yleistä refleksiivipronominia immo voi myös käyttää, ja se saattaa olla jopa suositeltavin, koska klusteri ns vaikuttaa epätavalliselta quenyassa). Vrt. insa, vastaava persoonaton muoto. Insë on peräisin varhaisemmasta muodosta imsë, jota mahdollisesti käytettiin myös quenyassa (ellei "imse" Tolkienin käsikirjoituksessa ole tarkoitettu vain etymologiseksi muodoksi, vaikka sitä ei ole varustettu asteriskilla) (VT 47,37).

int

• intë *"he itse", mon. 3. p. refleksiivipronomini, esim. *i neri tirir intë "miehet katsovat itseään". Intë on peräisin varhaisemmasta muodosta imte (VT 47,37). Ymmärrettävästi sanaa intë käytetään merkityksessä "he itse" vain viitattaessa henkilöihin; persoonattoman "ne itse" tulisi olla *inta tai *intai, vrt. ta (3), tai (2). Muoto *intai on kuitenkin saattanut kehittyä muotoon *intë kolmanteen aikaan mennessä (kuten ai-päätteiset mon. adjektiivit saivat myöhemmin päätteen -ë), ja sekoittuivat täten "persoonalliseen" muotoon. Aikaisemmassa lähteessä Tolkien antoi sanalle intë merkitykseksi mon. 3. p. painollisen pronominin *"he" (VT 49,48.49); vrt. pronominipääte -ntë. Sana intë (peräisin muodosta inde välimuodon inze kautta, mikä on epätavallinen kehityskulku quenyassa) esiintyy myös ehdokkaana yks. 2. p. kohteliaisuusmuodoksi (VT 49,49).
• intya- verbi "arvata, arvella, olettaa" (INK/INIK, VT 49,33).
• intyalë subst. "mielikuvitus" (INK/INIK; VT 49,33).
• intyë *"itseäsi", yks. 2. p. refleksiivipron., esim. *tiritye intyë "katselet itseäsi" (mutta ilmeisesti yleistä refleksiivipronominia immo voisi myös käyttää). Vrt. imlë (VT 47,37).

inw

• inwë *"meitä (itseämme)", mon. 1. p. refleksiivipron. Ilmeisesti inklusiivinen muoto, esim. *tirilvë inwë "me (inkl.) katselemme itseämme". Vrt. immë (VT 47,37).
• inwis subst. "mielen, mielialan muutos", sulkeiden sisään merkitty inwissi on joko monikko, taivutusvartalo tai variantti (PE 17,191); vrt. inwisti.
• inwisti subst. "mielentila" (Tolkien muutti tämän muodosta inwaldi) (MR 216.471). Sana näyttää olevan monikollinen, vaikka sen selitys on yksikössä. Vrt. variantti inwis (joka voi olla yksikkö, jos sen vartalo on inwist-).

iny

• inya (1) adj. "naispuolinen" (INI).
• inya (2) adj. "pieni" (LT 1,256; tämä "qenyan" sana on voinut jäädä pois käytöstä yllä olevan muodon (1) tieltä).
• inyë painollinen itsenäinen yks. 1. p. pronomini "minä" painokkaasti, käännetty "minäkin" [engl. I, too] LR 61 (ja erään Tolkienin käsikirjoituksen lukutavan mukaan myös VT 49,49).

io

iol

• [Iolossë] paikannimi "Ikuinen lumi" = Taniquetil (GEY, EY; muutettu muotoon Oiolossë).

ion

• ion mon. relat. pron. genetiivissä "joista, *joiden" (VT 47,21). Katso i (2) (relat. pron.).
• -ion (isännimen pääte) "(jnk) poika, jälkeläinen" (YŌ/YON; LT 1,271; LT 2,344). Ei saa sekoittaa genetiivin päätteeseen -on, kun se on liitetty monikon nominatiivissa oleviin sanoihin, joiden pääte on -i, esim. elenion "tähtien" (eleni "tähdet").

ip

ips

• Ipsin subst. "ohut lanka" (PE 17,17).

ir

ira

• [íra adj. "ikuinen" (GEY; VT 45,13; Tolkien muutti sanan muotoon oira; katso OY).]

ire

• írë (1) subst. "halu, toive" [engl. desire] (ID). Etymologioissa otaksutussa esiklassisessa tengwar-järjestelmässä nimellä írë kutsuttiin myös pitkää kantajaa, jonka päällä oli i-tehta; tällä ilmaistiin pitkää í:tä (VT 45,17).
• írë (2) konj. "kun" (írë Anarinya queluva "kun aurinkoni katoaa") (FS). Vrt. yá (2).
• [írë] (3) subst. "ikuinen" [engl. eternal] (luettava "ikuisuus" [engl. eternity] kuten Christopher Tolkien ehdottaa, mutta sana vaihdettiin joka tapauksessa muotoon oirë). (GEY, VT 45,13).

iri

• irícië ("k"), katso ric-.
• Irildë naisennimi "Idhril" (Idril) (LT 2,343), #Írildë (J. R. R. Tolkien: Artist and Illustrator, s. 193), Írildë on myös erään númenorilaisen naisen nimi (KTK 288 / 242). Irildë Taltyelemna = (myöhemmässä) sindarissa Idril Celebrindal; tämän korvasi Irildë Taltelepsa (KYELEP/TELEP; Taltelemna Etymologioissa [LR] on virhe; p.o. Taltyelemna, VT 45,25). Tolkien korvasi ilmeisesti nimen Irildë Idrilin quenyankielisenä muotona nimillä Itaril, Itarillë, Itarildë (ks. näitä), jolloin sindarinkielinen muoto on varmasti Idril eikä Idhril.
• írima adj. "ihana, kaunis, haluttava" (ID, FS, PE 17,155), FS:ssä myös mon. írimar; Fíriel's Song -laulun "qenyassa" a-loppuisten adjektiivien monikon pääte on -ar eikä -ë kuten TSH:n tyylisessä quenyassa.
• irin subst. "kaupunki" (LT 2,343; tuskin validi sana Tolkienin myöhemmässä quenyassa).
• Írissë naisennimi (PM 345), ilmeisesti liittyy sanaan írë "halu".

irm

• irmin subst. "maailma, kaikki ihmisten asuttamat alueet" (LT 2,343; tuskin validi sana Tolkienin myöhemmässä quenyassa).
• Irmo miehennimi "Haluaja" [engl. Desirer], erään valan nimi; yleensä hänestä käytetään nimeä Lórien, joka on varsinaisesti hänen asuinpaikkansa (WJ 402).

is

• is subst. "kevyt lumi" (LT 1,256).
• -is identifioimattoman sijamuodon (jota jotkut kutsuvat nimellä "respektiivi" tai "lyhyt lokatiivi") monikon pääte (Plotz).

isc

• isca ("k") adj. "kalpea" (LT 1,256).

isi

• Isil (þ) paikannimi "Kuu" (FS; Elem. s.v. sil; Liite E; SD 302; SIL; määritelty myös "Loistoksi" THIL); Isildur miehennimi, *"Kuun palvelija" (Elem. s.v. sil; Liite A; NDŪ).
• isilmë (þ) subst. "kuun valo", esiintyy Markiryassa; vapaa käännös "kuu" MC 215 (isilmé ilcalassë, kirjaimellisesti "kuunvalo loistavassa" = "loistavassa kuussa"). Isilmë esiintyy myös erään númenorilaisen naisen nimenä (KTK 288 / 242).
• Isilya (þ) subst., eldarin kuusipäiväisen viikon kolmas päivä, omistettu Kuulle (Liite D).
• isima (þ?) subst. "mielikuvitus" (jos kyseessä on sanan síma, ks. tätä, variantti; muotoa isima itse ei ole selkeästi selitetty) (VT 49,16).
• isintë verbin menn. aikam. "tiesi", verbin ista- epäsäännöllinen menn. aikam. (muodon sintë ohella).

isq

• isqua ("q") adj. "viisas" (LT 2,339).

iss

• issë subst. "tieto, taruntieto" (LT 2,339; ennemmin ista tai istya Tolkienin myöhemmässä quenyassa).
• -issë fem. pääte, kuten nimessä Írissë (PM 345).

ist

• ista (1) subst. "tieto, tietämys" (IS). Myös istya.
• ista- (2) verbi "tietää", menn. aikam. sintë (IS, LT 2,339, VT 48,25). Tolkien nimitti tätä aikamuotoa "varmasti epäsäännölliseksi" (VT 48,25, jossa mainitaan myös vaihtoehtoinen menn. aikam. isintë, mutta samalla todetaan, että sintë on vanhempi muoto; vrt. toimittajan huomautus VT 48,32. Verbiä ista- käytetään myös merkityksessä "osaa", kuten istan quetë "osaan puhua (koska olen opiskellut kielen)" (VT 41,6). Passiivin partisiippi sinwa "tietty, varma, varmistettu" (VT 49,68).
• Istar subst. "velho", käytetään Gandalfista, Sarumanista, Radagastista jne. Mon. Istari tunnetaan. Mon. gen. ilmaisussa Heren Istarion "Velhojen veljeskunta" (KTK 530 / 444). "Istari on käännetty muotoon 'velhot', koska 'velho'-sanalla on yhteys viisauteen ja sitä kautta tietämiseen" (Kirjeet 262); tällä käännöksellä Tolkien koettaa toisintaa quenyan sanojen istar ja ista- (1, 2) välisen suhteen.
• istima adj. "tietävä" (IS).
• Istimor mon. subst. *"Viisaat" = "Maahiset" (noldor) (IS). Yks. #Istimo.
• istya subst. "tieto, tietämys" (IS). Myös ista (1).
• istyar subst. "tieteilijä, oppinut" (IS). VT 45,18 mukaan Tolkien aikoi jossakin vaiheessa antaa tengwa n:o 13:n nimeksi istyar, jonka päällä on pisteet palataaliäänteen merkkinä; kirjaimella olisi siten ollut arvo sty. Kuitenkin Liite E:ssä hahmotellun quenyan klassisen tengwar-kirjoituksen mukaan tällaisen kirjaimen arvo olisi ennemmin ollut *nty (koska n:o 13 on siinä saanut arvon nt quenyassa).

isw

• iswa adj. "viisas" (LT 2,339); ennemmin saila Tolkienin myöhemmässä quenyassa.

it

ita

• íta subst. "välähdys" (PM 363).
• ita- (1) verbi "välkkyä" (Elem. s.v. ril, PM 363).
• ita, íta (2) adv. "hyvin, erittäin" (PE 17,112). Kuten (1) yllä, tämä elementti nousi esiin osana Tolkienin pyrkimyksiä selittää nimen Idril (q. Itaril) ensimmäinen elementti, joten on kyseenalaista oliko muotojen (1) ja (2) koskaan tarkoitus esiintyä yhdessä quenyan "samassa" versiossa.
• ita (3) pron. "se joka" (VT 49,12), korjattu muodosta tai (1, ks. tätä). Muoto ita on yhdyssana relatiivipronominista i ja pronominista ta "tuo, se".
• Itaril (*Itarill-), Itarillë, Itarildë naisennimi, sindarisoituna Idril (PM 346.348; Elem. s.v. ril). (Varhaisemmissa lähteissä Tolkienilla oli nimen Idril quenyankielisenä muotona Irildë ja oikea noldorin/sindarinkielinen muoto oli silloin Idhril.)

ite

• -itë adjektiivipääte, liitetään usein substantiiveihin merkityksessä "jllk. on X" tai "jllk. on ominaisuus X" (VT 49,42).

iti

• itila adj. (tai partisiippi?) "tuikkiva, välkkyvä" (PM 363).

iv

iva

• -iva (-ivë) mon. omistuspääte; esiintyy sanoissa Eldaiva, Eldaivë (WJ 369).

ive

• Íverind-, Íverindor paikannimi "Irlanti" (LT 2,344) Vartalosta Íverind- muodostettavan nominatiivin on oltava *Íverin; muoto Íverind- esiintyy ennen päätteitä. Vrt. Íwerin alla.

iw

iwe

• Íwerin paikannimi "Irlanti" (myös Íverindor, Íverind-; nämä muodot vastaavat luultavasti paremmin quenyan TSH-tyyppistä muotoa) (LT 2,344).

ix

ixa

• †ixal subst. "heittynyt varjo" (PE 17,184).

(valmis)

Tämä artikkeli ei ole käytettävissä GFDL-lisenssillä.