Kääpiökieli

Kohteesta Kontuwiki

Kääpiökieli (engl. Dwarvish, omakielinen nimi Khuzdul) on Keski-Maan kääpiöiden puhuma kieli.

Kontuwikissä tekijän luvalla julkaistu suomennos on Helge K. Fauskangerin Ardalambion-sivustolla ilmestynyt artikkeli Khuzdul – the secret tongue of the Dwarves, johon kuuluva Kääpiökielen sanaluettelo on kuitenkin Kontuwikissä omana sivunaan.

Helge K. Fauskanger: Khuzdul – kääpiöiden salainen kieli

  • Toinen kirjoitusasu: Khuzdûl
  • Toinen nimi: Kääpiökieli

Sisäinen historia

Silmarillionin toisessa luvussa kerrotaan, että heti kun Aulë oli tehnyt kääpiöiden Seitsemän isää, hän "alkoi opettaa kääpiöille kieltä jonka hän oli heille laatinut".[1] Kääpiöt itse kutsuivat kieltään nimellä khuzdul, joka merkitsee ilmeisesti vain "kääpiökieltä", ja heimoaan nimellä khazâd (yksikkömuoto on mahdollisesti *khuzd). Kääpiöistä kerrotaan edelleen: "Heidän legendojensa mukaan heidän tekijänsä, vala Aulë, oli luonut tämän [kielen] heille. Hän oli opettanut sen Seitsemälle Isälle ennen kuin nämä laskettiin nukkumaan siksi kunnes heidän heräämisensä aika koittaisi. Heidän heräämisensä jälkeen tämä kieli (kuten kaikki kielet ja kaikki muukin Ardassa) muuttui ajan mittaan laajalle eri seuduille hajautuneissa asumuksissa. Mutta muutos oli niin hidasta ja erot niin pieniä, että jopa kolmannella ajalla kaikki kääpiöt pystyivät helposti puhumaan keskenään omaa kieltään. Kuten he sanoivat, khuzdulin muuttuminen verrattuna haltioiden kieliin ja vielä suuremmassa määrin ihmisten kieliin oli 'kuin kovan kallion rapautumista verrattuna lumen sulamiseen'."[2] Myös Pengolodh mainitsee, että "heidän perimätietonsa mukaan ... Aulë loi heille heidän kielensä alkumuodon ja siksi se muuttuu vain vähän".[3] Toisaalta elekieli, jonka kääpiöt olivat itse kehittäneet tarpeisiinsa, niin kutsuttu iglishmêk, oli muuttuvaisempaa.

Miten hyvin khuzdul säilyikin, vain harvoin muut kuin kääpiöt sitä oppivat. Myöhäisissä legendoissa kerrotaan, että Aulë oli opettanut Fëanorille kääpiöille luomansa kielen, mutta Tolkien huomauttaa, että tämä ei välttämättä pitänyt paikkaansa; ehkä se oli vain Fëanorin maineen perusteella syntynyt tarina.[4] Keski-Maassa haltiat eivät olleet erityisen kiinnostuneita kääpiökielestä eivätkä he muutenkaan juuri arvostaneet tätä kieltä: "Mutta naugrimin [= kääpiöiden] kielestä he eivät ymmärtäneet sanaakaan, ja se kuulosti heidän korvissaan kömpelöltä ja sulottomalta; ja harva eldarista on sitä koskaan oppinut."[5] Tolkien itsekin ilmoittaa tosiasiana, että "kääpiökieli oli sekä monimutkaista että meluisaa. Jopa varhaiset haltiafilologit välttivät sitä".[6] Mutta vaikka joku todella olisi halunnut oppia khuzdulia, kääpiöt itse olivat hyvin vastahakoisia sitä opettamaan. Heidän oma kielensä oli salaisuus, "eivätkä he paljastaneet tätä salaisuutta avomielisten haltioiden tapaan mielellään edes ystävilleen".[7] Erään teorian mukaan heistä tuntui, että khuzdul kuului yksin heidän omalle kansalleen ja että kenelläkään muulla ei ollut mitään oikeutta ymmärtää sitä. Kun he halusivat puhua muiden kansojen kanssa, yleensä kaupankäyntitarkoituksissa, he opettelivat paljon mieluummin toisten kielen kuin opettivat näille khuzdulia – vaikka toinen osapuoli olisikin ollut halukas sitä oppimaan. Vain kahdesti tai kolmasti Keski-Maan pitkien Aikojen kuluessa kääpiöt opettivat vapaaehtoisesti kielensä vieraaseen kansaan kuuluville. Kun Hadorin huone saapui ensimmäisellä ajalla idästä Beleriandiin ja tapasi Pitkäpartoja, näiden kahden kansan välille syntyi erityinen ystävyys, koska ihmiset olivat taitavia ratsastajia ja saattoivat jonkin verran suojella kääpiöitä örkeiltä. Silloin kääpiöt "eivät olleet haluttomia opettamaan kieltään ihmisille, joiden kanssa heillä oli erityinen ystävyyssuhde, mutta ihmisistä kieli oli vaikea ja he oppivat vain hitaasti enemmän kuin muutamia yksittäisiä sanoja, joista monia he ottivat käyttöönsä ja omaksuivat omaan kieleensä".[8] Kaikesta huolimatta vaikuttaa siltä, että khuzdul on vaikuttanut huomattavasti, jopa perusrakennetta myöten, adûnaiciin (edainin varhaisen kielen perilliseen).

Haltioiden kiinnostus khuzdulia kohtaan oli vähäistä ensimmäisellä ajalla, mutta oli ainakin yksi poikkeus: "Curufin oli ainoa noldorista, joka voitti puolelleen kääpiöiden ystävyyden, ja hän oli kaikkein kiinnostunein näiden oudosta kielestä. Häneltä taruntietäjät saivat kaikki tietonsa khuzdûlista."[9] Ainakin yksi khuzdulin sana löysi tiensä sindariin: kheled "lasi", joka on harmaahaltioiden kielessä muodossa heledh.[10] Khuzdulin sana khazâd "kääpiöt" omaksuttiin quenyaan muodossa casar "kääpiö" ja sindariin muodossa hadhod (kääpiöiden rodun nimitys oli hadhodrim.[11] Kääpiöt puolestaan näyttävät lainanneen ainakin yhden sanan sindarista: kibil "hopea" on varmasti sukua harmaahaltiakielen sanalle celeb.

Paljon myöhemmin, toisella ajalla, kääpiöt antoivat vastahakoisesti joidenkin haltioiden opetella hieman khuzdulia puhtaasti tieteen edistämiseksi. "He ymmärsivät ja kunnioittivat pyyteetöntä tiedonhalua ja jotkut myöhäisistä ñoldorin taruntietäjistä saivat oppia tarpeeksi heidän lambeaan (aglâbia) ['kieli' quenyaksi ja khuzduliksi] ja heidän iglishmêkiään [elekieltä] ymmärtääkseen heidän järjestelmiään." Gondolinilaisen taruntietäjän Pengolodhin sanotaan "asuneen jonkin aikaa Casarrondon (Khazad-dûmin) kääpiöiden parissa".[12] Näiden myöhäisten taruntietäjien asenne ei ilmeisesti ollut niin ylimielinen kuin heidän kollegoillaan edellisellä Ajalla – Curufinia lukuun ottamatta nämä tarkoituksellisesti "välttivät" khuzdulia.[6]

Yhdessä asiassa kääpiöt olivat kuitenkin aina "taipumattoman salamyhkäisiä... Syistä, joita haltiat sen paremmin kuin ihmisetkään eivät täysin ymmärtäneet, he eivät paljastaneet ainoatakaan henkilönnimeä muiden kansojen edustajille, eivätkä myöhemminkään opittuaan kirjoitustaidon sallineet koskaan kaivertaa tai kirjoittaa niitä. Sen vuoksi he ottivat itselleen ihmisten tyyliset nimet, joilla heidät tunnettiin liittolaistensa keskuudessa."[13] Tarun Sormusten herrasta Liite F vahvistaa tämän: "Omia salaisia nimiään, 'sisäisiä' nimiään, todellisia nimiään, kääpiöt eivät ole koskaan paljastaneet vieraalle kansalle. He eivät kirjoita niitä edes hautakiviinsä."[7] Näin ollen nimet Balin ja Fundin, jotka esiintyvät khuzdulinkielisessä tekstissä Balinin haudalla olevassa laatassa, eivät ole khuzdulia. Ne ovat ihmiskielisiä nimiä, pelkästään korvikenimiä joita Balin ja hänen isänsä Fundin käyttivät muiden kuin kääpiöiden läsnä ollessa.

Silmarillionin 20. luvussa mainitaan yksi kääpiökielinen nimi, Azaghâl, Belegostin kääpiöruhtinaan nimi.[14] Tunnetaan myös nimi Gamil Zirak, joka kuului kääpiösepälle, Nogrodin Telcharin mestarille.[15] Ehkä sekin on vain kutsumanimi, tai sitten hänen nimensä on vahingossa tullut muidenkin kuin kääpiöiden tietoon – hänen suureksi ja ikuiseksi harmikseen. Toisaalta vähäkääpiöt eivät ilmeisesti yrittäneet salata khuzdulinkielisiä nimiään. Silmarillionin 21. luvussa vähäkääpiö Mîm kertoo Túrinille auliisti oman nimensä lisäksi myös poikiensa Khîmin ja Ibunin nimet. Ehkä sellainen tyrmistyttävä tahdittomuus oli yksi niistä syistä, joiden vuoksi tavalliset kääpiöt vihasivat vähäkääpiöitä.

Kuitenkaan kääpiöt eivät pitäneet sopimattomana paljastaa paikannimiä. Gimli kertoi oma-aloitteisesti Sormuksen saattueelle, miten kääpiöt nimittivät Morian yläpuolisia vuoria ja Moriaa itseään: "Minä tunnen ne ja tiedän niiden nimet, sillä niiden alla on Khazad-dûm, Kääpiökaivanto... Tuolla kohoaa Barazinbar, Punasarvi... ja sen takana ovat Hopeaneula ja Pilvispää... joita me kutsumme nimellä Zirak-zigil ja Bundushathûr."[16] Kääpiöt eivät välttämättä loukkaantuneet siitä, että toiset tunsivat joitakin khuzdulinkielisiä paikannimiä. Kun Gimli tuli Lothlórieniin, yhä vihaisena siitä, että haltiat olivat ensin käskeneet hänen kulkea silmät sidottuina, Galadriel sanoi hänelle: "Tumma on Kheled-zâramin vesi ja kylmät ovat Kibil-nâlan lähteet ja ihanat olivat Khazad-dûmin monipylväikköiset salit Esiaikoina, ennen kuin mahtavat kivenalaiset kuninkaat kukistuivat." Meille kerrotaan, että "kuullessaan noiden paikkojen nimet omalla muinaisella kielellään kääpiö nosti katseensa ja kohtasi hänen katseensa; ja hänestä tuntui, että hän äkkiä katsoi vihollisen sydämeen ja siellä asuikin rakkaus ja ymmärtämys. Ihmetys täytti hänen kasvonsa ja sitten hän hymyili vastaukseksi." [17] Gimli siis ymmärsi ystävälliseksi eleeksi sen, että Galadriel käytti muinaisia khuzdulinkielisiä nimiä. Ensimmäisellä ajalla vähäkääpiö Mîm sanoi kotikukkulastaan: "[sen] nimi on ollut Amon Rûdh sen jälkeen kun haltiat muuttivat kaikki nimet."[18] – antaen ymmärtää, että se ärsytti häntä.

Ulkoinen historia

Mitä khuzduliin tulee, Tolkien kirjoitti, että "tämän kielen rakenne on hahmoteltu jonkin verran yksityiskohtaisesti, joskin hyvin pienen sanaston kera".[19] Se ilmeisesti sai alkunsa 1930-luvulla. Khuzdulinkieliset nimet Khazaddûm ja Gabilgathol esiintyvät varhaisessa Silmarillionin versiossa.[20] Siinä mainitaan myös kääpiöiden itsestään/heimostaan käyttämänä nimenä Khuzûd, joka myöhemmin muuttuu muotoon Khazâd. Tolkien käytti nimeä Khazaddûm ensin merkitsemään Nogrodia eikä Moriaa. Christopher Tolkien kommentoi: "Khazaddûm on kuuluisan nimen ensimmäinen esiintyminen. On mielenkiintoista huomata, että se oli olemassa jo tuolloin – vaikkakin Nogrodin kääpiökielisenä nimenä. Myöhemmin Nogrodin kääpiökielinen nimi oli Tumunzahar... Nyt ensimmäistä kertaa esiintyvä Gabilgathol säilyi Belegostin kääpiökielisenä nimenä."[21]

Khuzdulin rakenne

Kääpiökielestä kerotaan, että "rakenteellisesti ja kieliopillisesti se erosi suuresti muista tuon ajan läntisistä kielistä".[22] Vaikuttaa siltä, että sitä pidettiin yleisesti sananlaskunomaisena "vaikeana kielenä", kuten monet länsimaalaiset ajattelevat kiinasta nykyisin.[23]

Äännejärjestelmä oli joissain suhteissa omalaatuinen verrattuna muihin tuon ajan kieliin. Siinä oli ainakin kaksi aspiroitua klusiilia, kh ja th, eli k ja t, joita seurasi h. (Huomaa, että kh ja th eivät tässä vastaa saksan ach-äännettä ja th-äännettä englannin sanassa thin, joita nämä kirjainyhdistelmät usein Tolkienin oikeinkirjoituksessa merkitsevät.) Englannissa sananalkuiset k ja t ovat myös aspiroituneita, mutta eivät varmaankaan niin vahvasti kuin khuzdulissa. Khuzdulissa on myös aspiroitumattomia klusiileja, kuten ranskan ja venäjän k ja t, mutta toisin kuin englannissa, ranskassa ja venäjässä, khuzdulin k ja t ovat erillisiä foneemeja, jotka täytyy erottaa kh:sta ja th:sta. Koska khuzdulin sanoja tunnetaan vain hyvin vähän, on tuskin yllättävää, ettei tunneta myöskään minimipareja, mutta ainakin k ja kh sekä t ja th muodostavat sananalkuisina vastakohtaparit: Kibil-nâla vs. Khazad-dûm ja Tumunzahar vs. Tharkûn. Muihin konsonantteihin kuuluvat klusiilit b, d ja g, soinnittomat spirantit f ja s, soinnilliset spirantit z ja gh, lateraali l, vibrantti r (joillakin kääpiöillä se oli uvulaarinen R, toisilla ilmeisesti täystremulantti R), nasaalit n ja m sekä yksi puolivokaali y.

Jos jotkin konsonantit olivat jokseenkin omaperäisiä, vokaalijärjestelmä oli melko tavallinen. Lyhyet vokaalit näyttävät muodostavan klassisen viisivokaalijärjestelmän a, e, i, o, u. Tolkienin Daeronin riimuja koskevien huomautusten mukaan reduktiovokaalit, kuten sanassa butter, olivat myös yleisiä, mutta niistä ei ole suoria todisteita (elleivät jotkut u- ja e-äänteet edustaneet sellaisia vokaaleja). Neljä pitkää vokaalia tunnetaan: â, ê, î ja û. Mahdollisesti kielen pienen korpuksen vuoksi näyttää puuttuvan joukosta. Pitkät vokaalit saattavat lyhentyä painottomassa asemassa (?), vertaa: Khazâd ja Khazad-dûm. (Itse asiassa khuzdulin sanojen painottamisesta ei tiedetä mitään.)

Khuzdulin perusrakenne muistuttaa seemiläisten kielten rakennetta, kuten arabian ja heprean. Vartalot, joista sanat on johdettu, eivät itsessään ole lausuttavia sanoja, vaan koostuvat ainoastaan konsonanteista. Substantiivit, verbit, adjektiivit jne. on johdettu prefiksien ja suffiksien lisäksi (jos niitä käytettiin lainkaan) myös liittämällä tiettyjä vokaaleja näiden konsonanttien väliin, joskus myös kahdentamalla yksi konsonanteista. Usein sanat on oikeastaan taivutettu sisäisillä vokaalinmuutoksilla affiksen lisäämisen asemesta: "örkki" on rukhs, mutta monikossa "örkit" on rakhâs. Juurikonsonantit – nk. radikaalit – pysyvät samoina, kuten *R-Kh-S tässä tapauksessa. Niin khuzdulissa kuin seemiläisissä kielissäkin juuressa on yleensä kolme radikaalia; useita sellaisia mainitaan: B-R-Z "punainen", B-N-D "pää", K-B-L "hopea", N-R-G "musta".[24] Esimerkki kahden konsonantin muodostamasta juuresta on Z-N "tumma, hämärä".[25] Vokaalit tietysti lisätään juurien esiintyessä varsinaisina sanoina, esim. baraz "punainen" tai bund "pää" juurista B-R-Z ja B-N-D. Radikaalien Kh-Z-D perusmerkitys on "kääpiömäisyys", joka näkyy sanoissa Khazâd "kääpiöt" ja Khuzdul "kääpiökieli" ("örkkikieli" olisi oletettavasti *Rukhsul). Samat radikaalit Kh-Z-D ovat ilmeisesti Nargothrondin muinaisessa khuzdulinkielisessä nimessä Nulukkhizdîn, mutta tämän nimen tarkkaa merkitystä ei tiedetä.[26] Juuren Kh-Z-D perusmerkityksellä saattaa olla jotain tekemistä luvun "seitsemän" kanssa, vertaa adûnaicin hazid.[27] Kääpiöt polveutuivat Seitsemästä isästä ja he jakautuivat seitsemään sukukuntaan – ja kuten tiedämme, kääpiöt liitetään yhä numeroon seitsemän, jopa hyvin myöhäisessä ja lapsellisessa ihmisten tarustossa.

Kielen korpus analysoituna

Kuten aikaisemmin on mainittu, tuntemamme khuzdulin sanasto on hyvin pieni. On muutamia nimiä, kuten Khazad-dûm ja Zirak-zigil, piirtokirjoitus Balinin haudassa, ja sotahuuto: Baruk Khazad! Khazad ai-mênu! 'Kääpiöiden kirveet! Kääpiöt ovat kimpussanne!'

Sanotaan, että Baruk Khazâd! merkitsee 'Kääpiöiden kirveet!' Sanaa baruk pidetään yleensä esimerkkinä ilmiöstä, joka muistuttaa jonkin verran heprean status constructus –muotoa: tilaa, jossa sanan katsotaan olevan kun se on sijoitettu substantiivin eteen ilmaisemaan omistussuhdetta: X Y tarkoittaa 'Y:n X'. (Vrt. heprean sûs 'hevonen', hammélekh 'kuningas'; sûs hammélekh 'kuninkaan hevonen'.) Tietenkään emme voi olla varmoja siitä, onko baruk tavallinen monikko 'kirveet', vai onko se erikoismerkityksessä 'jonkun kirveet'. Saattaa olla merkittävää, että kaikki muut tunnetut monikkomuodot sisältävät pitkän vokaalin: Khazâd 'kääpiöt', Rakhâs 'örkit', tarâg 'parrat', shathûr 'pilvet', ûl 'virrat', dûm 'kaivannot, salit'. Voisiko normaali monikko 'kirveet' olla *barûk? (tai *barâk, kts. al.) Shathûr 'pilvet' saattaa edustaa -a-û-monikkorakennetta. Hepreassa status constructus -muodossa olevien sanojen vokaalit yleensä lyhenevät. Tai, edellyttäen että u on selvästi omistusta ilmaiseva elementti kääpiökielessä (Bund-u-shathûr 'Pilvien pää',[28] sisältyykö se sanaan baruk ja on siinä lisätty toisen ja kolmannen radikaalin väliin? Kolme yksinkertaista radikaalia (1-2-3) sisältävillä sanoilla näyttää olevan yksikkömuoto 1u23 (bund 'pää', Rukhs 'örkki' – radikaalit B-N-D, *R-Kh-S) ja monikko 1a2â3 (Rakhâs 'örkit', vrt. Khazâd 'kääpiöt' ja tarâg 'parrat' radikaaleista *Kh-Z-D ja *T-R-G). Koska sanassa baruk näyttää olevan samanlainen kolmikonsonanttinen radikaalirakenne (*B-R-K), voimme ehkä lisätä paradigmaan status constructus –muodon monikon 1a2u3 ja taivuttaa B-R-K 'kirves' seuraavanlaisesti: yksikkö *burk 'kirves', normaali monikko *barâk 'kirveet', status constructus –monikko baruk 'jonkun kirveet' (ja vastaavasti esim. *tarug Khazâd 'kääpiöiden parrat' tunnetusta muodosta tarâg 'parrat'?) Status constructus –muodon yksikkö voi olla muotoa 1u23u (*burku Khazâd 'kääpiöiden kirves'), jos Bundushathûr on yksinkertaisesti *Bundu Shathûr 'Pilvien pää' kirjoitettuna yhdeksi sanaksi kun sitä käytetään vuoren nimenä (B-N-D 'pää').

Sotahuudon toinen osa on Khazâd ai-mênu! 'Kääpiöt ovat kimpussanne!', ainoa tunnettu varsinainen lause. Ai-mênu on 'kimpussanne': ai on lyhyempi muoto sanasta aya 'päällä' ja mênu on monikon akkusatiivi sanasta 'sinä'. Tämä on selvästi nominaalilause; se ei sisällä varsinaista khuzdulin vastinetta olla-verbille. Tämänkaltaiset lauseet – X Y tarkoittaa 'X on/ovat Y' – ovat tavallisia venäjässä ja monissa seemiläisissä kielessä. Tämä voi tukea teoriaa erityisen substantiivien status constructus –muodon olemassaolosta erottamaan toisistaan X Y joka merkitsee 'Y:n X' ja X Y joka merkitsee 'X on Y'.

Lisäksi on teksti, joka saadaan tulkitsemalla Balinin haudassa olevat riimut: Balin Fundinul uzbad Khazaddûmu 'Balin Fundinin poika, Morian ruhtinas'. Nimet Balin ja Fundin ovat ihmiskieltä, joten niiden etymylogia on epäolennaista. Jäljelle jää patronyyminä käytetty pääte -ul, sana uzbad 'ruhtinas', ja hyvin tunnettu nimi Khazad-dûm 'Kääpiökaivanto, Moria' (joskaan riimukirjoituksessa ei ole yhdysviivaa vastaavaa merkkiä). Tässä nimi esiintyy yhdessä -u-päätteen kanssa, joka on ilmeisesti jonkinlainen genetiivi. Mutta miksi tässä tarvitaan päätettä, kun substantiivi on perusmuodossa rakenteessa Baruk Khazâd 'kääpiöiden kirveet'? (Sillä ei ole merkitystä, onko baruk erikoismerkityksessä 'jonkun kirveet', vai onko se yksinkertaisesti 'kirveet'; jopa siinä tapauksessa, että se sisältää genetiivisen elementin, taivutus vaikuttaa rakenteen ensimmäiseen sanan, ei toiseen kuten rakenteessa uzbad Khazaddûmu.) Kyseessä on selvästi jonkinlainen objektiivinen genetiivi, joka esimerkiksi ilmaisisi, että Moriaa hallitsee ruhtinas, eikä niin että Moria jotenkin "omistaa" ruhtinaan -- että ruhtinaita olisi enemmänkin? (kuten voisi päätellä tavallisesta genetiivikonstruktiosta *uzbud Khazaddûm "Morian ruhtinas", lausekkeen baruk Khazâd kaavan mukaan?). Tätä teoriaa tukee adûnaic, númenorilainen kieli, joka polveutuu khuzdulilta vaikutteita saaneesta ihmisten kielestä.[29] Tässä kielessä on ns. "objektiivimuoto", johon sisältyy yhdyssanoissa käytetty u, esim. gimlu-nitîr 'tähden sytyttäjä' (jossa gimlu- on sanan gimli 'tähti' objektiivi.[30] Vaikka tätä númenorilaista obejktiivia käytetään vain yhdyssanoissa eikä niin itsenäisenä kuten rakenteessa uzbad Khazaddûmu, se on voinut alun alkaen olla sukua khuzdulin objektiiville.

Ainoa substantiivi josta tunnetaan sekä monikko että yksikkö, on jo aikaisemmin mainittu Rukhs 'örkki', mon. Rakhâs. Kuten edellä arveltiin, Khazâd 'kääpiöt' ja tarâg 'parrat' saattavat olla saman kaavan mukaan muodostettuja monikkoja, joten substantiivien yksiköt 'kääpiö' ja 'parta' ovat *Khuzd ja *turg. Sana shathûr 'pilvet' kuuluu ilmeisesti toiseen monikkokaavaan kuin Khazâd ja Rakhâs, eikä sen yksikköä pystytä rekonstruoimaan. Yksikössä olisi luultavasti samat radikaalit *Sh-Th-R, mutta eri vokaalit. Muita monikollisia (tai ainakin monikon kaltaisia) substantiiveja ovat ûl 'virrat' ja dûm 'kaivannot, salit' (jälkimmäinen voi olla myös kollektiivimonikko). Onko merkittävää, että molemmissa on sama vokaali û kuin sanassa shathûr?

Ainoastaan kolme verbiä tunnetaan: gunud 'kaivaa maan alla, kovertaa, kaivaa tunnelia' (jonka ilmoitetaan olevan juuri), felek 'kaivertaa kiveä' ja sille sukua oleva felak, joka merkitsee leveäteräisen taltan tai pienen varrettoman kirveenterän tapaisen työkalun käyttämistä. Felak voi myös olla substantiivi, joka merkitsee sellaista työkalua. Vrt. englannin hammer, joka voi olla sekä substantiivi 'vasara', että verbi 'vasaroida' (tai mallillisesti läheisemmän egyptinarabian sakan, 'asui' vs. 'asumus'). Tämä esimerkki osoittaa, että khuzdulin verbejä ei aina pystytä erottamaan muista sanaluokista pelkän muodon perusteella.

Adjektiiveja on muutamia: itse sanan Khuzdul merkitys on nähtävästi 'kääpiö-'; se on johdettu sanasta *Khuzd 'kääpiö' päätteellä -ul, jota käytetään myös muodostamaan patronyymejä: Fundinul 'Fundinin poika'. Sigin 'pitkä' esiintyy sanassa Sigin-tarâg 'Pitkäparrat'. Jos khuzdulin adjektiivit noudattavat pääsanansa lukua, sigin voi olla monikkomuoto. (Toisaalta adjektiivin taivuttamatonta perusmuotoa saatetaan myös käyttää yhdyssanoissa.) Zirak (mon. zirik???) voi olla adjektiivi 'hopeinen, hopea-' HoMe VII, s. 174 mukaan, mutta sivulla 175 ehdotetaan, että sen sijaan sanan merkitys olisi 'piikki'. On mahdollista, että adjektiivi seuraa kuvailemaansa substantiivia (joskaan ei yhdyssanoissa kuten "Pitkäparrat"); katso alempaa.

Yhdyssanojen osien järjestys on sama kuin suomessa: Khazad-dûm ' Kääpiökaivanto', Kibil-nâla ' Hopeajuopa', Kheled-zâram 'Lasijärvi' (tämän suomennoksen käyttämisestä 'Kuvastajan' asemesta, ks. sanaluettelo), Gabilgathol (Äijölinna) Suuri linna', Sigin-tarâg ' Pitkäparrat'. Nimi Zirak-zigil ' Hopeapiikki' (Celebdil 'Hopeaneula') sopii tähän malliin,[31] mutta Tolkien näyttää myöhemmin päätyneen siihen, että zirak tarkoittaa 'piikkiä' ja zigil 'hopeaa' ennemmin kuin toisinpäin. Siinä tapauksessa tässä sanassa saattaa esiintyä status constructus kuten ilmeisesti rakenteessa baruk Khazâd: *Zirak zigil "Hopean piikki" (rakenne jonka Frodo, luonnollisesti khuzdulia tuntematta, oletti olevan yhdyssana ja kirjoitti sen Zirak-zigil, Zirakzigil). Jos zigil on adjektiivi 'hopea-' eikä substantiivi, tämä rakenne voi viitata siihen, että adjektiivit seuraavat kuvailemaansa substantiivia.

Ainoastaan yksi pronomini tunnetaan: mênu 'sinä' monikon akkusatiivissa.[32]

Prepositioita on vain kaksi, aya 'päällä / päälle',[33] ja u '-ssa/-ssä, -n' (esiintyy ainoastaan yhdyssanan Bundushathûr 'Pää pilvissä/pilvien; Pilvispää-vuoren, sindariksi Fanuidhol, nimessä).

Sananjohdosta ei ole paljon sanottavaa. Yksi johtamiskaava näyttää olevan muoto 1a23ûn jossa 1, 2 ja 3 edustavat kolmea radikaalia. Merkitys näyttää olevan yksinkertaisesti 'henkilö, asia tai paikka, jota juuren merkitys luonnehtii': Nargûn 'Mordor, *Musta Maa', radikaaleista N-R-G 'musta', ja Tharkûn 'Sauvamies', Gandalfin kääpiökielinen nimi (radikaalit *Th-R-K 'sauva'?) – joskin jompikumpi näistä voi teoriassa sisältää myös em. kaavan kanssa identtiseksi tekevän sanan (K)ûn (K = jokin konsonantti). Jos konsonantit Z-Gh-L todellakin ovat verbin 'sotia' radikaalit, ja Azaghâl tarkoittaa 'soturia', tällöin kyseessä on agentiivirakenne a1a2â3. Sana Khuzdul 'kääpiö-' voi olla todisteena adjektiivirakenteen 1u23ul olemassaolosta. Mutta kuten edellä on esitetty, -ul saattaa olla pelkästään adjektiivipääte, joka on liitetty substantiivin yksikkömuotoon (*khuzd 'kääpiö'), vrt. patronyymin Fundinul. Jos näin on, ei ole syytä konstruoida rakennetta 1u23ul, johon alkuperäiset radikaalit sisältyisivät.

Adjektiivit, kuten baraz 'punainen' (B-R-Z) tai sigin 'pitkä' (*S-G-N) edustavat selkeästi adjektiivirakenteita 1a2a3 ja 1i2i3 (joskin kibil 'hopea' näyttää olevan substantiivi).

Sana Mazarbul, nimessä 'Mazarbulin kammio' (Historiasali), näyttää olevan esimerkki hieman monimutkaisemmasta johdoksesta. Jos -ul on yksinkertaisesti edellä käsitelty adjektiivipääte (mikä tarkoittaisi sitä, että genetiivi käännöksessä on tarpeeton), jää jäljelle mazarb 'aikakirja(t?)'.[34] Voisiko kyseessä olla jonkinlainen menneen ajan partisiippi tai vastaava substantiivi verbistä 'kirjata' (radikaalit mahdollisesti *Z-R-B)? Jos näin on, tässä esiintyy rakenne ma1a23.

Kääpiökielen sanaluettelo

Sanasto on julkaistu erikseen luokassa Kääpiökielen sanasto otsikolla Kääpiökielen sanaluettelo; luokassa on myös muita kääpiökielen sanastoa käsitteleviä artikkeleja.

Käännöksestä

Käännös (tekijän luvalla): Elemmakil, Tasslehoff, Tik.

Viitteet

  1. Silm. 2, Aulë ja Yavanna, s. 47 / ***.
  2. HoMe XII, s. 323.
  3. HoMe XI, s. 402.
  4. Vinyar Tengwar 39, 1998, s. 10.
  5. Silm. 10, Sindar, s. 110 / ***.
  6. 6,0 6,1 J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 44 (kirje 25).
  7. 7,0 7,1 TSH, liite F I, "Kolmannen ajan kielet ja kansat", s. *** / *** / *** / *** / 1171 / ***.
  8. HoMe XII, s. 303.
  9. HoMe XII, s. 358.
  10. Silm., Liite: Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 436 s.v. khelek- / ***.
  11. HoMe XI, s. 388.
  12. HoMe XI, s. 395-396.
  13. HoMe XII, s. 304.
  14. Silm. 20, Viides taistelu: Nirnaeth Arnoediad, s. 242 / ***.
  15. KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 105 / 93 = HLT 4, Túrinin lähtö, s. 78.
  16. TSH I/2.3., Sormus vaeltaa etelään, s. *** / 252 / *** / *** / 297 / ***.
  17. TSH I/2.7., Galadrielin peili, s. *** / *** / *** / *** / 371 / ***.
  18. Silm. 21, Túrin Turambar, s. 254 / ***.
  19. HoMe XII, s. 300.
  20. Ks. HoMe V, s. 274.
  21. HoMe V, s. 278.
  22. HoMe XII, s. 316-317.
  23. Suom. huom. Suomessa yleisesti "vaikea kieli" on heprea.
  24. Ks. HoMe VII, s. 174; HoMe VI, s. 466.
  25. HoMe VI, s. 466.
  26. Huomaa että Nulukkizdîn Silmarillionin 21. luvussa on väärin kirjoitettu, katso HoMe XI, s. 180.
  27. HoMe IX, s. 428.
  28. HoMe VII, s. 174).
  29. HoMe IX, s. 414.
  30. HoMe IX, s. 428 vrt. s. 427.
  31. HoMe VII, s. 174.
  32. HoMe VIII, s. 20.
  33. HoMe VIII, s. 20, supistunut muoto ai ilmauksessa ai-mênu 'päällänne, (kimpussanne)'.
  34. Suom. huom. Käännös Historiasali on epätarkka.

Aiheesta muualla

Tämä artikkeli ei ole käytettävissä GFDL-lisenssillä.