Quenya-suomi sanaluettelo M

ma

• ma, (1) neutrin persoonapronomini "jokin (asia)" (VT 42,34). Saattaa esiintyä (merkityksessä "asia" huudahduksessa yé mána (ma) = "mikä siunaus!" tai "mikä hyvä asia!" (VT 49,21). (2) Ma on joidenkin teorioiden mukaan partikkeli, jolla selityslauseet muutetaan kyllä/ei –kysymyksiksi. [Mainittu teoria/käyttöajatus on PE 22[1] julkaisun myötä paljastunut myös Tolkienin itsensä kokeilemaksi. (suom. huom.)]
• má subst. "käsi" (MA3, LT 2,339, Narqelion, VT 39,10, [VT 45,30], VT 47,6.18.19); duaali "kaksi kättä, käsipari" esiintyy sekä itsenäisenä mát (VT 47,6) että persoonasuffiksin kanssa máryat "hänen kaksi kättään" (ks. -rya, -t) (Nam, RGEO 67). Nominatiivin monikko on vain máli, ei **már (VT 47,6), vaikka -r-monikot saattavat esiintyä joissakin sijamuodoissa, kuten esim. monikon allatiivissa mannar "käsiin" (FS). Mánta "heidän (yksi) kätensä", duaali mántat "heidän kätensä (kaksi kummallakin)" (PE 17,161). Vrt. myös yhdyssanoja mátengwië "käsien kieli" (VT 47,9) ja Lungumá "Raskaskäsi, -koura" (VT 47,19); vrt. myös adjektiivia -maitë "-kätinen". Ks. myös málimë.

mac

• #mac- ("k") verbi "iskeä miekalla" (VT 39,11, jossa annetaan aoristi macë); vrt. varhaisen "qenyan" muotoa mac- ("k") "surmata" (LT 1,259).
• maca- ("k") verbi "takoa metallia" (joka raikui vasaroiden iskuista). (VT 41,10; tässä lähteessä tätä ehdotetaan sanan macil "miekka" alkuperäksi, mutta yllä oleva mac- voisi myös vaikuttaa relevantilta; Tolkien on näin ollen saattanut muuttaa mielensä sanan macil tarkasta etymologiasta.)
• máca pron. "jokainen, kukin" (GL 41); ennemmin ilya Tolkienin myöhemmässä quenyassa.
• Macalaurë ("k"), miehennimi, Canafinwën = Maglorin äidinnimi (jota ei koskaan käytetty tarinoissa) (PM 353, MAK); tästä käy ilmi, että hänen sindarinkielinen nimensä perustuu hänen äidinnimeensä. Etymologioissa Macalaurë selitetään "kullanhalkojaksi" (MAK).
• macar ("k") (1) subst. "miekkamies" (VT 39,11). Nimessä Menelmacar (ks. menel). VT 41,10 mukaan macar on kirjaimellisesti "takoja" (johdettu verbistä maca-, ks. tätä), "käytetty usein myöhäisissä teksteissä soturista".
• macar ("k") (2) subst. "kauppias" (MBAKH).
• macil ("k") subst. "miekka" (MAK, LT 1,259, VT 39,11, VT 45,32, VT 49,17); macilya "hänen (tai heidän) miekkansa" (PE 17,139), ks. -ya (4).

mah

• mahalma subst. "valtaistuin", nom. mon. mahalmar "valtaistuimet" ja lok. mon. mahalmassen CO:ssa. Omaksuttu ja mukailtu valarin kielestä (WJ 399).
• Máhan (mon. Máhani esiintyy WJ 402), subst.: yksi valarin kahdeksasta päälliköstä (omaksuttu ja mukailtu valarin kielestä, mutta yleensä käännetty: Aratar). Máhanaxar "Tuomiopiiri" Amanissa; omaksuttu ja mukailtu valarin kielestä (WJ 399).
• mahta- (1) verbi "käyttää asetta", "taistella" (MAK), "käyttää, käsitellä" (VT 39,11, VT 47,18), myös "käsitellä (jtk. asiaa)" (VT 47,6.19, VT 49,10). Menn. aikam. mahtanë tunnetaan (VT 49,10). Etymologioiden hakusanan MAK aiemmassa versiossa Tolkien selitti sanan mahta- aluksi "surmata miekalla", mutta muutti sen muotoon "taistella miekalla" (VT 45,30-32).
• [mahta-] (2) verbi "käydä kauppaa", jonka Tolkien muutti muotoon manca-, ks. tätä (VT 45,33).
• mahtar subst. "soturi" (MAK, alkuperäinen selitys "miekkamies", VT 45,32).

mai

• mai (1) adv. "terve" (VT 47,6), ilmeisesti käytetty myös prefiksinä (PE 17,162.163.172).
• mai (2) konj. "jos" (PE 14,59, vrt. VT 49,20; ilmeisesti jäänyt käytöstä muodon (1) tieltä; merkityksessä "jos" Tolkien käytti myöhemmin sanaa qui).
• Maia mon. Maiar subst. "Kaunis" (MR 49), vähäisemmät ainur (muut kuin valar), jotka tulivat Eäan. Variantti Máya VT 42,13/VT 47,18, mon. Máyar PM 363.364 ja VT 47,18 (mahdollisesti Máya olisi ymmärrettävä sanan Maia vanhemmaksi muodoksi). Kieltoprefiksi ú-:n kera myös Úmaiar, maiar joista tuli pahoja ja jotka seurasivat Melkoria kuten balrogit (MR 79, "Umaiar", MR 165).
• maica (1) ("k") adj. "terävä, pistävä" (SA: maeg), vrt. hendumaica ja substantiivi maica alla.
• maica (2) ("k") subst. "leikkaustyökalun tai aseen terä, erityisesti miekanterä" (VT 39,11).
• mailë subst. "himo" (MIL-IK).
• mailëa adj. "himokas" (MIL-IK).
• maira adj. "ihailtava, erinomainen, kallisarvoinen"; "loistava, ylevä" ("vain suurista, ylevistä tai loistavista asioista") (PE 17,163.172). Vrt. Mairon.
• Mairen fem. nimi (KTK 288), alkuosan elementti ehkä sukua adverbille mai "hyvin" tai juuri se. Loppuosan elementti on epäselvä; juuri REN "muistaa, pitää mielessään" (PM 372) voisi liittyä siihen; jos näin on, nimi voi tarkoittaa "hyvin / hyvällä muistettu", "hyvä(n) muisto(n arvoinen)" tai jotakin vastaavaa. Se voi liittyä myös adjektiiviin maira, ks. tätä. Vrt. myös mask. nimi Mairon (PE 18,163).
• mairo subst. "hevonen" (GL 56; myöhemmissä lähteissä rocco, olombo).
• Mairon mask. nimi "Ihailtava" (vrt. adj. maira), jonka sanotaan olleen Sauronin alkuperäinen nimi, joka muuttui, kun hänestä tuli Melkorin alainen, "mutta hän kutsui yhä itseään Mairon Ihailtavaksi tai Tar-maironiksi, 'Kuningas Erinomaiseksi', aina Númenorin häviöön asti" (PE 17,183). Koska Sauron oli liittynyt Melkoriin ennen kuin haltiat tulivat Valinoriin ja kehittivät quenyan kielen, Mairon on ehkä ymmärrettävä merkityksen mukaiseksi käännökseksi Sauronin alkuperäisestä valarinkielisestä nimestä, vaikka Sauron itsekin on ilmeisesti käyttänyt haltiakielistä nimimuotoa Keski-Maassa ja Númenorissa.
• maita adj. "nälkäinen" (VT 39,11).
• maitë (vartalo *maiti-, kantakielen muodon ¤ma3iti perusteella) adj. "-kätinen" tai "kätevä, taitava" (VT 49,32.42) sanoissa Angamaitë, hyarmaite, lungumaitë, morimaitë, Telemmaitë, ks. näitä. Etym antaa sanan maitë, mon. maisi "kätevä, taitava" (MA3), mutta Tolkien poisti myöhemmin t/s-vaihtelun (vrt. ataformaitë "molempikätinen", mon. ataformaiti).
• Maitimo subst. "hyvämuotoinen", Nelyafinwën (= Maedhrosin) äidinnimi (ei käytetty kertomuksissa) (PM 353).
• maivoinë subst. "suuri kaipuu" (LT 2,345).
• maiwë subst. "lokki" (MIW), mon. maiwi Markiryassa. Vrt. myös "qenyan" mon. maiwin "lokit" (MC 213).

mal

• mal konj. "mutta" (VT 43,23).
• mala- verbi "sattua, tuottaa kipua" (QL 63).
• Malantur mask. nimi. Ilmeisesti sisältää elementin -(n)tur "valtias, hallitsija". Alkuosan elementti ei todennäköisesti liity varhaisen "qenyan" elementtiin mala- "tuottaa kipua", vaan ennemmin viittaa juureen MALAT "kulta" (PM 366): Malat-ntur > Malantur "Kulta-hallitsija"? (KTK 288).
• malarauco subst. "balrog, demoni" (RUK – ennemmin valarauco Tolkienin myöhemmässä quenyassa).
• malcanë ("k") subst. "kidutus" (LT 1,250).
• Malcaraucë subst. "balrog", myös Valcaraucë ("k") (LT 1,250; Tolkienin myöhemmässä quenyassa Valarauco).
• malda adj. "keltainen, kullanvärinen" (PE 17,51), sanan malina variantti. Varhaisemmassa lähteessä (Etymologies s.v. SMAL) malda on substantiivi "kulta" – mutta TSH:ssä on malta (ks. tätä) ja VT 46,14 mukaan myös Etymologioissa oli alun perin muoto malta. Koska quenyassa toisinaan käytetään adjektiiveja substantiiveina (ks. esim. fanya), malda voisi kuitenkin olla validi sivumuoto substantiiville malta "kulta".
• maldornë subst. (puulaji, sindariksi mallorn), sanan malinornë variantti (ilmeisesti muodostunut lyhentymällä muotoon *malnornë ja sitten normaalin kehityksen ln > ld kautta, ellei lyhyempi adjektiivi malda ole mukana alusta lähtien (PE 17,51).
• málimë (vartalo *málimi-, koska kantamuoto ¤mā-limi) subst. "ranne", kirjaimellisesti "käsi-nivel" (má + #limë). (VT 47,6).
• malina adj. "keltainen" (SMAL, Kirjeet 386), "keltainen, kullanvärinen" (PE 17,51). Malinalda *"keltapuu", Laurelinin nimi (SA: mal-; ilmeisesti malina + alda), käännetty "Kultapuuksi" [engl. Tree of Gold] Silmarillionin hakemistossa. Vrt. myös malinornë.
• malinai ??? (Narqelion).
• malinornë subst. "keltapuu" (malina + ornë), puulaji, sindariksi mallorn, quenyaksi myös maldornë (PE 17,50). Vrt. malinornélion "keltapuiden"; ks. laurelindórenan lindelorendor... (TSH II.3/4, vrt. Kirjeet 386). Malinornélion on monikon partitiivigenetiivi sanasta malinornë (KTK 230, tavall. mon. malinorni, UT 168 [engl. "a grove of malinorni" korvattu yksikkömuodolla KTK 231: "malinornëlehdossa"]).
• mallë mon. maller subst. "katu, tie" (MBAL, LR 47,56; LT 1,263; SD 310).
• málo subst. "ystävä" (MEL, VT 49,22).
• malo (1) (vartalo *malu-, koska kantamuoto ¤smalu) subst. "siitepöly, keltainen jauhe" (SMAL).
• malo (2) (*malu-, mon. malwi) subst. "koiperhonen / yöperhonen" [engl. moth] (QL 58).
• málos subst. "metsä" (LT 2,342 – ennemmin taurë Tolkienin myöhemmässä quenyassa).
• malta subst. "kulta", myös tengwa n:o 18:n nimi (Liite E). Etymologioissa (hakusana SMAL) on sen sijaan malda (ks. tätä) mutta VT 46,14 mukaan muoto malta oli alun perin myös Etymologioissa. Vrt. myös juuri MALAT, joka on mainittu PM 366.
• malwa adj. "ruskeankeltainen, kalpea" (SMAL).

mam

• máma subst. "lammas" (WJ 395).
• mámandil subst. *"lampaiden ystävä" (máma + -ndil) eli "paimen"? (KTK 289).
• mamil subst. "äiti, mamma" (KTK 262).

man

• man pron. "kuka" (Nam, RGEO 67, FS, LR 59, Markirya, MC 213.214; vrt. PM 357 [viite 18], jossa viitataan eldarilaiseen interrogatiivielementtiin ma, man). Kuitenkin man käännetään "mikä" [engl. what] LR 59: man-ië?: "mikä se on?" (LR 59; statiivinen verbisuffiksi -ië on tuskin validi TSH-tyylisessä quenyassa). Joko Tolkien korjasi myöhemmin sanan merkitystä tai man kattaa sekä merkityksen "kuka" että "mikä". Vrt. myös mana, manen.
• mána 1) adj. "siunattu" (FS); myös manna, ks. tätä. 2) subst. "mikä tahansa hyvä tai onnekas asia; lahja tai 'siunaus', armo, jota käytetään erit. asiasta/henkilöstä/tapahtumasta, joka auttaa tai korjaa jonkin pahan asian tai vaikeuden. (Vrt. tavallinen huudahdus saataessa apua vaikeuksiin: yé mána (ma) = 'mikä siunaus, mikä hyvä asia!')". (VT 49,41).
• mana kysymyssana, sana joka on käännetty "mikä on" lauseessa mana i-coimas Eldaron[?] "mikä on eldarin coimas (lembas)?" (PM 395, vaihtoehtoinen lukutapa: PM 403). Joko kyseessä on *ma "mikä" + ná "on" tai mana saattaa olla itsenäinen sana "mikä", eikä lauseessa ole varsinaisesti sanaa, jonka merkitys on "on". Koska sanalle ma annetaan muita merkityksiä muualla, jälkimmäinen selitys saattaa olla todennäköisempi.
• manaitë adj. "siunattu" (VT 49,41.42).
• manaquenta adj. "siunattu" (VT 44,10; ks. manquë, manquenta).
• manar subst. "tuomio, kertakaikkinen loppu, kohtalo, osa" (yleensä = "lopullinen autuus" (MANAD (hakusanassa MAN), VT 45,32).
• mánata, ks. *manta.
• manca- ("k") verbi "käydä kauppaa, vaihtaa" (MBAKH, VT 45,33).
• mancalë ("k") subst. "kauppa, kaupankäynti" (MBAKH; tämä muoto korvasi ilmeisesti sanan mahtalë, vrt. mahta- (2) [VT 45,33]).
• mandë (1) subst. "tuomio, kertakaikkinen loppu, kohtalo, osa" (yleensä = "lopullinen autuus") (MANAD (hakusanassa MAN), VT 45,32).
• mandë (2) adv. "hyvin" (VT 49,26; tämä on "qenyaa"). Ennemmin mai Tolkienin myöhemmässä quenyassa.
• mando subst. "huosta, tallessapito" (MR 350) tai "vankila, vankeus" (nimessä Mandos, ks. alla) (SA: band); Mando "Vangitsija tai Sitoja", yleensä pidennettynä Mandos, Etymologioiden hakusanan MBAD poistetussa versiossa Tolkien antoi sanalle mando merkityksen "tuomitsija, tuomari" eikä "huosta" (MBAD (ÑGUR, GOS/GOTH, SPAN), VT 45,33).
• Mandos (Mandost-) subst. "Huostalinna" [engl. Castle of Custody] (summittainen merkitys MR 350 mukaan). Käytetään erään valan nimenä, varsinaisesti paikka jossa hän asuu (Mandosin salit), kun taas hänen oikea nimensä on Námo (WJ 402). Tolkienin mytologiassa "Mandosin salit" ovat kuolleiden asuinsija, jonne heidän henkensä jäävät kunnes ne vapautetaan tästä maailmasta (kuolevaisten tapauksessa) tai ne saavat uuden ruumiin (haltioiden tapauksessa – paitsi ne, joilta se kielletään tai jotka kieltäytyvät enemmästä ruumiillisesta elämästä ja jäävät Mandosiin määräämättömäksi ajaksi). Etymologioissa Mandos (myös Mandossë) selitetään hieman poikkeavasti: "Pelottava vangitsija" (MBAD (MANAD), VT 45,32) tai poistetussa versiossa "Pelottava tuomio" (VT 45,33, jossa nimelle Mandos annetaan vartalo Mandosse-). Selitys "Pelottava vangitsija" viittaa siihen, että tuohon aikaan Tolkienin mielestä Mandos oli myös varsinainen henkilönnimi, vala Námo, ei paikannimi. – Katso myös Mando.
• mandu subst. "kuilu" (MC 214; tämä on "qenyaa" – Tolkienin myöhemmässä quenyassa on undumë).
• mandulómi subst. "helvetinvarjot" (MC 221; tämä on "qenyaa").
• mánë subst. "henki joka on mennyt valarin tai Erumánin luo" (LT 1,260).
• manë adj. "(moraalisesti) hyvä" (LT 1,260, VT 49,26).
• manen kysymyssana "miten" (PM 395).
• manna adj. "siunattu" (myös mána, ks. tätä) (VT 43,30, VT 45,32, VT 49,41).
• mannar taivutettu subst. "käsille", sanan má (ks. tätä) allatiivi (FS).
• manquë, manquenta adj. "siunattu" (VT 44,10-11; ei voi sulkea pois mahdollisuutta, että manquë – lähteessä kirjoitusasussa manque – on vain sanan manquenta epätäydellinen muoto. Oli totuus mikä tahansa, Tolkien päätti käyttää muotoa manaquenta, ks. tätä).
• *manta- verbi "siunata", tunnetaan vain preesensissä/kontinuatiivissa: mánata (VT 49,39.52,55).
• mantë, verbin mat-, mata- (ks. tätä) menn. aikam.
• manu subst. "poismennyt henki" (MAN).
• manwa- (1) verbi "valmistaa" (QL 59).
• manwa (2) adj. "valmis" (QL 59).
• Manwë subst. "Siunattu olento" (Kirjeet 355), Esikuningas ja Valarin valtias, Vardan puoliso. Nimi on omaksuttu ja mukailtu valarin kielen muodosta Mānawenūz; quenyassa oli jo runsaasti -wë-päätteisiä nimiä (WJ 399). Etymologioissa johdettu juurista MAN, WEG. Vrt. Mánwen, Mánwë, nimen Manwë vanhimmat quenyankieliset muodot, lähempänä valarinkielistä muotoa (WJ 399). Pienellä alkukirjaimella manwë LR 56. Ablatiivi Manwello, VT 49,24 (tässä lähteessä Tolkien osoitti, että lo Manwë on parempi tapa sanoa "Manwëlta", mutta tämä oli ilmeisesti väliaikainen ajatus; katso lo). Mask. nimi Manwendil "Manwën ystävä; Manwëlle omistautunut" (KTK 288). Esiklassisessa tengwar-järjestelmässä, jonka olemassaolo oletetaan Etymologioissa, Manwë oli myös kirjaimen n:o 22 nimi (VT 45, 32), myöhemmin Tolkien antoi sille nimen vala ja muutti quenyankielisen äännearvon m > v.
• manya- varbi "siunata" – "eli antaa armonsa tai auttaa tai toivoa sitä" (VT 49,41).
• [manyel subst. "nainen, naispuolinen olento" (PE 17,190).]

map

• mapa- verbi "tarttua, ottaa kiinni" (MAP; LT 2,339 mukaan sana viivattiin yli "Gnomish Lexiconista" [jossa sitä siteerattiin tiettyjen goldogrinin sanojen sukulaissanana], mutta se esiintyy taas Etymologioissa.) Aiemmassa aineistossa map- "ottaa" (PE 16,133) tai map- "tarttua, ottaa", menn. aikam. nampë (QL 59); on epäselvää, onko verbin map(a)- menn. aikam. yhä nampë TSH-tyylisessä quenyassa.
• mapta- verbi "raiskata", menn. aikam. mapantë (PE 13,163).
• maptalë subst. "raiskaus, kaappaus" (PE 13,163).

maq

• maqua subst. "täysi käsi; koko käsi viisine sormineen; [käden] sulkeminen (alaspäin suunnattuna) ottamista varten; viiden (keskenään samanlaisen) asian joukko"; ark. myös "käsi" ruumiinjäsenenä (VT 47,7.18-20); duaali maquat "kymmenen joukko" (VT 47,7.10). Yhdyssanana maquanotië = "kymmenjärjestelmä" laskemisessa (VT 47,10), Lungumaqua "Raskaskätinen" (VT 47,19) [= murt. sindarin Mablung (suom. huom.)]
• #maquet- verbi "kysyä", tunnetaan vain menn. aikam. maquentë (PM 403).

mar

• mar (1) subst. "maa" (maailma), myös "koti, asumus, kartano". Vartalo mard- (VT 46,13; PE 17,64), myös ablatiivissa Mardello "maalta" (FS); sanaa käytetään rajoitetummassa merkityksessä oromardi "korkeat salit" (yks. oromar, PM 17,64) viittaamassa Manwën ja Vardan asuinpaikkaan Taniquetililla (Nam, RGEO 66). Nimen Mardorunando (ks. tätä) alkuosan elementti voi olla genetiivi mardo (huom. mardo "asukas"). Voi olla suunnilleen sama kuin már "koti, talo, asumus" (henkilöiden tai kansojen; nimissä kuten Val(i)mar, Vinyamar, Mar-nu-Falmar, Mardil) (Elem. bar, VT 45,33, VT 47,6). Sanalla már olisi kuitenkaan tuskin vartaloa mard-; "qenyan" genetiivi maren esiintyy ilmaisussa hon-maren (ks. tätä) ja viittaa siihen, että sen vartalo on mar-. Mahdollisesti oli tapana käyttää sanaa már (mar-) merkityksessä "koti, talo" (myös = kotiväki, perhe, kuten nimessä Mardil, ks. tätä), kun taas mar (mard-) merkitsi "maata, maailmaa"). Varhaisessa "qenyassa" on mar (mas-) "ihmisten asumus, Maa, -maa" (LT 1,251); huomaa, että TSH-tyylisessä quenyassa -r-loppuisella sanalla ei voi olla vartaloa -s-.
• már (mar-) (2) subst. "koti, talo, asumus" (myös merkityksessä "perhe" kuten nimessä Mardil, ks. tätä). Ks. mar yllä. Nimissä Mar-nu-Falmar, Mardil ja loppuelementtinä nimissä Eldamar, Fanyamar, Valimar, Vinyamar.
• mar- verbi "oleskella, olla asettunut tai kiinnittynyt" (KTK 430); maruvan "minä asun (vastedes)" (mar-uva-n "asua-[fut.]-minä") (EV). Vrt. termar-.
• Mar-nu-Falmar subst. "Koti aaltojen alla", uponneen Númenorin nimi (Silm). Ks. mar, már.
• mára adj. "hyödyllinen, sopiva, hyvä" (asioista) (MAG; katso MA3; Arct, VT 42,34, VT 45,30). Nás mara nin "pidän siitä", kirjaimellisesti *"se on hyvä minulle" (VT 49,30; mara luettava mára?). Adjektiivin mára komparatiivina merkityksessä *"parempi" käytetään toista adjektiivia arya "erinomainen"; superlatiivissa *"paras" siihen lisätään artikkeli: i arya (genetiivillä ilmaistaan "paras jstk.") (PE 17,57).
• maranwë subst. "kohtalo" [engl. destiny] (MBARAT).
• marda subst. "asumus" (PE 17,107).
• Mardil mask. nimi "omistautunut Huoneelle [engl. house 'talo'] eli kuninkaiden suvulle"(Liite A; selitys: Kirjeet 483 [alaviite]). Tämä osoittaa, että ensimmäinen elementti voi tarkoittaa "huonetta" merkityksessä perhe tai talonväki (ks. mar, már).
• mardo subst. "asukas" (LT 1,251).
• Mardorunando subst. "maailman lunastaja" (VT 44,17). Ellei alkuosan elementti mardo- ole erillinen ja muuten tuntematon "maailmaa" merkitsevä sana, se voi olla sanan mar (mard-) "maa" (ks. tätä) genetiivi.
• María fem. nimi "Maria, [engl.] Mary" (Tolkienin quenyannettu muoto perustuu latinan ääntämykseen) (VT 43,28; Maria ilman selvää pitkää vokaalia VT 44,18).
• márië (1) "hyvyys", "hyvä" substantiivina (abstrahoitu muoto adjektiivista mára). (PE 17,58.59). Genetiivi máriéno, datiivi máriena, lokatiivi máriessë (PE 17,59, esiintyy tervehdyksessä (hara) máriessë "(pysy) onnellisuudessa", PE 17,162), Allatiivi márienna "hyvyyteen", käytetty huudahduksena "näkemiin" (arkaainen muoto namárië, ks. tätä).
• márië (2) statiiviverbi "on hyvä" (FS; adjektiivista mára "hyvä"; kuitenkin statiiviverbin suffiksi -ië on tuskin validi TSH-tyylisessä quenyassa).
• maril subst. "lasi, kristalli" (VT 46,13; jos tarkoituksena on olla sama sana kuin sanan Silmaril toinen elementti, vartalo olisi marill-, vrt. mon. Silmarilli).
• marilla subst. "helmi" (LT 1,265).
• mart subst. "onnenpotku" (LT 2,348; TSH-tyylisessä quenyassa sana ei voi päättyä -rt, luettava marto kuten LT 2,348?).
• marta- (1) verbi "sattua" tai "tapahtua" (QL 63), vrt. mart- "tapahtuu" (persoonaton) (LT 2,348 – luettava marta-?). Toisen version mukaan verbi on transitiivinen; "määritellä, päättää, määrätä jhk." (viimeisin merkitys = martya-, ks. tätä) ja variantti umbarta- "ylevässä merkityksessä" (PE 17,104).
• marta (2) adj. "kuoleman oma, tuhoon tuomittu" (MBARAT).
• marta (3) subst. "kohtalo" [engl. fate] (VT 45,33, VT 46,13). Vrt. marto.
• Martalmar subst. (paikannimi) [suom. huom. "Maan juuret"] (TALAM).
• martan (1) subst. "asuintalo" (vartalo martam-), pidempi variantti martanan (vartalo martamn- kuten mon. martamni) (PE 17,107).
• Martan (2), myös Martano, subst. "Maan seppä", "Maan rakentaja", Aulën lisänimi (TAN, GAWA/GOWO – muoto Martanō hakusanassa MBAR on ymmärrettävä kantakielen muodoksi). LT 1,266 viittaa "hyvin myöhäiseen muistiinpanoon", jossa variantti, quenyan muoto "Martamo" on johdettu muodosta ¤mbartanō "maailman-työstäjä"; mainittu kantakielen muoto (sekä sindarin sukulaissana Barthan) viittaavat siihen, että quenyan muodon pitäisi olla Martano; toisaalta tamo (ks. tätä) esiintyy sanan tano "seppä" varianttina.
• marto (1) subst. "torni" (PE 17,66).
• marto (2) subst. "kohtalo, osa" (LT 2,348); vrt. marta (3) ja ks. mart-.
• martya- verbi "määrätä (peruuttamattomasti)" (MBARAT).
• marya adj. "kalpea, kelmeä" (MAD).

mas

• -mas loppuelementti paikannimissä, vastaa englannin päätteitä -ton, -by (LT 1,251; tuskin validi Tolkienin myöhemmässä quenyassa).
• #massa subst. "leipä" (massamma "leipämme", VT 43,18); massánië "leivän antaja", käytetään minkä tahansa haltiakansan korkea-arvoisimmasta naisesta, koska tämän hallussa ja annettavissa oli coimas (lembas). Käännetään myös yksinkertaisesti "valtiatar" [engl. Lady] (PM 404).
• massë subst. "leipä" (aineena), sanan massa (ks. tätä) variantti (PE 17,52). Huomaa, että *massë on myös päätelty kysymyssanaksi "missä?".
• masta subst. "kakku tai [yksittäinen] leipä" (PE 17,52), eräässä varhaisemmassa lähteessä määritelty "leipä" [aineena] (MBAS, PM 404; myöhemmissä lähteissä massa tai massë tässä merkityksessä). Mastamma "leipämme" Tolkienin Isä meidän -rukouksen käännöksessä (VT 43,18). Etymologioissa Tolkien korjasi sanan masta selityksen "taikinasta" "leiväksi" (VT 45,33).
• masta- verbi "leipoa" (MBAS).
• masto subst. "kylä" (LT 1,251).

mat

• mat- (1) verbi "syödä" (MAT, VT 45,32), myös muodossa mata- (VT 39,5), menn. aikam. mantë "söi" (VT 39,7). Muodon matumnë sanotaan olevan menneisyyden futuuri "aikoi syödä / oli syömäisillään" [engl. was going to eat]; muodossa oli muinaisquenyan(?) ["OQ" = Old Quenya?] menneisyyden futuurin elementti umnë (VT 48,32; tämä saattoi toimia itsenäisesti olla-verbin muotona; näin ollen = "oli tekemäisillään jtk. / aikoi tehdä jtk."). Ei ole varmaa, onko muoto matumnë itsessään "muinaisquenyaa" ikään kuin arkaaisena menneisyyden futuurin muotona, vai onko vain umnë (itsenäisenä sanana) arkaainen. (Huomaa: Tolkienin antama käännös sanasta matumnë on itse asiassa "minä aioin syödä / olin syömäisilläni", mutta minä-pronomini ei näytä olevan mukana quenyankielisessä muodossa. – Adjektiivi tai pseudopartisiippi #matya "syövä" sanassa melumatya "hunajaa syövä" (PE 17,68).
• mat (2) (matt-) subst. "ateria, ruoka-aika" (QL 59).
• mátengwië subst. "käsi(merkki)kieli" (VT 47,9).
• mátima adj. "syötävä, syömäkelpoinen" (PE 17,68), vrt. mat-.
• matl subst. "ruoka"; luettava *matil TSH-tyylisessä quenyassa (sillä tässä kielessä sananloppuinen tavun muodostava -l muuttuu muotoon -il) (QL 59); kuitenkin sanaa matso eräästä myöhemmästä lähteestä on ehkä pidettävä parempana.
• matso subst. "ruoka" (PE 16,141).
• *matil, katso matl.

mau

• maur subst. "uni, näky" (LT 1,261).
• maurë subst. "tarve, hätä(?)" [engl. need] (MBAW).
• mausta subst. "pakko" (MBAW).
• mauya- verbi "pakottaa" (MBAW).

mav

• mavar subst. "paimen" (LT 1,268; GL 58).
• mavoitë adj. "kädellinen, se[llainen] jolla on kädet" (LT 2,339).

max

• maxa ("ks") adj. "mukautuva, pehmeä" (MASAG, VT 45,32).
• maxë ("ks") subst. "taikina" (MASAG, VT 45,32).

may

• #Máya, mon. Máyar, ks. Maia.

mb

mbe

• ¤mbelekōro mask. nimi, sanotaan olevan nimen Melkor (ks. tätä) "vanhin q. muoto". Kyseessä on ilmeisesti muoto joka kuuluu ennemmin kantaeldariin kuin quenyaan sellaisena kuin sen tunnemme: huomaa, että se on merkitty (lähteessä asteriskilla) missään esiintymättömäksi muodoksi (WJ 402). Mahdollisesti "q." tarkoittaa tässä "quendia" eikä quenyaa.

me

• me (1) mon. 1. p. eksklusiivinen pronomini "me" (VT 49,51; VT 43,23; VT 44,9). Pronominissa on säilynyt alkuperäinen vartalo (VT 49,50). Painollinen mé (VT 49,51). Vrt. myös mel-lumna "meille-on-raskas" eli *"on raskas meille" (LR 47, mel- on ilmeisesti assimiloitunut muoto sanasta men "meille", sanan me datiivi; muoto men tunnetaan, VT 43,21). Me objektina, vrt. álamë "älä [tee jotakin] meille", kieltopartikkeli johon on liitetty pronominiobjekti (VT 43,19: álamë tulya "älä johdata meitä"), ámen "tee [jotakin] meille", käskypartikkeli johon on liitetty datiivipronomini (ámen apsenë "anna meille anteeksi", VT 43,12.18). Eksklusiivinen duaali met "me (kaksi)" (Nam, VT 49,51), "sinä ja minä" (VT 47,11; jälkimmäisen käännöksen nojalla met olisi inklusiivinen pronomini, vaikka muualla viitataan siihen, että se olisi ennemmin eksklusiivinen: "hän ja minä", vastaten pronominia wet (ks. tätä) joka on todellinen inklusiivinen duaali). Rá men tai rámen "meidän edestämme, puolestamme, tähtemme", ks. rá. Lokatiivi messë "meillä", VT 44.12 (myös prefiksin o, ó-? "kanssa" kera samassa lähteessä). Katso myös ménë, ómë.
• -më (2) abstraktisuffiksi kuten sanassa melmë "rakkaus" (vrt. verbi mel-), #cilmë "valinta" (viittaa mahdollisesti verbin *cil- "valita" olemassaoloon). PE 17,68 mukaan kantakielen -mē (ja -wē) olivat päätteitä joiden avulla johdettiin "yksittäistä toimintaa" ilmaisevia substantiiveja, mikä saattaa sopia sanan cilmë merkitykseen (mutta melmë "rakkaus" on tavallisesti ennemmin kestävää kuin "yksittäinen toiminta").

mea

• mëar subst. "hurme" (LT 1,260).

mec

• mectar ("k") subst. "Miekkamies". Nimessä Telimectar ("k"). (LT 1,268; TSH-tyylisessä quenyassa mehtar, myös macar).

mel

• mel- verbi "rakastaa (kuin ystävää)" (MEL). Melinyes tai melin sé "rakastan häntä" (VT 49,21). Melánë "rakastan" LR 70, tuskin sopiva muoto Tolkienin myöhemmässä quenyassa (myöhemmässä aineistossa esiintyy melin).
• méla adj. "rakastava, hellä" (VT 39,10), ilmeisesti yhdyssanassa mélamar, ks. tätä (tällöin lähinnä merkityksessä "rakas" [engl. dear]).
• mélamar subst. "koti". Maanpakolaisten quenyan sana tunteellisessa merkityksessä: syntymäpaikka tai tutut paikat, joista on joutunut eroon (PE 17,109). Mélamarimma subst. "Meidän kotimme", maanpakolaisten noldorin Amanista käyttämä sana.
• Melcor (tämä kirjoitusasu MR 362 ja VT 49,6.24), katso Melkor.
• melda adj. "rakastettu, rakas, suloinen" (MEL, VT 45,34), superlatiivi arimelda *"rakkain" (PE 17,56, ks. ar- (2)), meldielto "he ovat rakkaita" (nimitt. meld[a]-ië-lto "rakkaita-ovat-he" – kuitenkin sekä ië-päätteinen statiiviverbi "on/ovat" ja pääte -lto "he" voivat olla vanhentuneita TSH-tyylisessä quenyassa) (FS). PE 17,55 antaa komparatiivimuodon arimelda tai ammelda ja superlatiivin eremelda, anamelda tai kerran myös ammelda (PE 17,55).
• #meldë subst. "ystävä", feminiininen (meldenya *"ystäväni" Elaine-omistuskirjoituksessa [VT 49,40], jossa Tolkien viittaa Elaine Griffithsiin). Vrt. meldo.
• meldo subst. "ystävä, rakastaja" (VT 45,34, jossa lainataan Etymologioiden poistettua hakusanaa, mutta vrt. mon. #meldor nimessä #Eldameldor "haltioita rakastavat", WJ 412). Meldonya *"ystäväni" (VT 49,38.40). Mahdollisesti meldo on nimenomaan mask. muoto, jota vastaa fem. #meldë (ks. tätä).
• melehta adj. "mahtava" (PE 17,115), vrt. meletya.
• melehtë subst. "mahti, voima" (sisäinen) (PE 17,115).
• meles, melessë subst. "rakkaus" (LT 1,262, ennemmin melmë Tolkienin myöhemmässä quenyassa).
• #meletya adj. "mahtava", eristetty suffiksillisesta muodosta meletyalda "sinun mahtavasi" ≈ "teidän majesteettinne" (katso -lda; meletya *"mahtava"). Kokonaisuudessaan Aran Meletyalda "kuningas sinun mahtavasi" ≈ "teidän majesteettinne" (WJ 369). Vrt. melehta.
• melima adj. "rakastettava, kaunis" (MEL, VT 45,34); Melimar, lindarin nimi (Tolkienin varhaisen käsityksen mukaan = myöhempi vanyar, ei teleri) (MEL).
• melin adj. "rakas, kallisarvoinen" (MEL).
• melindo subst. "rakastaja" (mask.) (MEL).
• melissë subst. "rakastaja" (fem.) (MEL).
• Melko mask. nimi "Mahtava", kapinallisen valan nimi; yleensä häntä kutsutaan nimellä Melkor (MIL-IK, MOR; FS – MR 350 vahvistaa, että muoto Melko on yhä pätevä Tolkienin myöhemmässä quenyassa, vaikka sitä ei olekaan tulkittu "Ahnaaksi" niin kuin Etymologioissa).
• Melkor (kirjoitusasu Melcor VT 49,6.24; MR 362), mask. nimi; kapinallinen vala, Silmarillion-mytologian paholainen. Varhaisempi (MET) muoto Melkórë "mahti-nouseva" (tästä selitys "...Melkorin nimi, se on Mahdissa nouseva"), vrt. órë (s). Vanhin q. muoto *mbelekōro (WJ 402). Ablatiivi Melkorello/Melcorello, VT 49,7.24. Elementtinä yhdyssanassa Melkorohíni "Melkorin lapset", örkit ("mutta viisaammat sanovat: ei, Melkorin orjat, vaan eivät hänen lapsensa, sillä Melkorilla ei ole lapsia") (MR 416). Tässä esiintyvä muoto Melkoro- voi joko sisältää genetiivin päätteen -o tai varhaisesta muodosta ¤mbelekōro muuten kadonneen loppuvokaalin. Melkorin myöhemmästä nimestä, katso Moringotto / Moricotto (Morgoth) hakusanassa mori-.
• melmë subst. "rakkaus" (MEL).
• #melu subst. "hunaja", eristetty muodosta melumatya, ks. tätä (PE 17,68).
• melumatya adj. "hunajaa syövä" (PE 17,68).
• melwa adj. "rakastettava, ihana" (LT 1,262); vrt. melda Tolkienin myöhemmässä quenyassa.

men

• men (1) pron. "meille", me-pronominin (ks. tätä) datiivi.
• men (2) subst. "tie" (Elem.) tai "paikka, kohta" (MEN).
• men (3) pron. "kuka"; ilmeisesti man väärin luettuna tai kirjoitettuna (MC 221, Markiryassa).
• #men (4) verbi "mennä" (VT 47,11, vrt. VT 42,30; VT 49,23), esiintyy aoristissa (menë) lauseessa imbi Menel Cemenyë menë Ráno tië "taivaan ja maan välissä kulkee kuun polku". Verbissä nanwen- "palata" (tai "mennä/tulla takaisin") men- muuttuu muotoon wen- elementin nan- "takaisin" perässä (etymol. muoto nan-men- PE 17,166 mukaan). – Eräiden esimerkkien (VT 49,23.24) mukaan Tolkien käytti verbiä men- merkityksessä "mennä niin pitkälle kuin": yks. 1. p. aor. menin (menin coaryanna "saavun [tai tulen/pääsen] hänen taloonsa"), päätteetön aoristi menë, prees. ména- "on saapumaisillaan, on juuri tulossa päämäärään", menn. aikam. mennë "saapui, saavutti", tässä aikamuodossa yleensä ennemmin lokatiivin kuin allatiivin kera (mennen sís "saavu[i]n tänne"), perf. eménië "on juuri saapunut", fut. menuva "saapuu (vastedes)". Kaikki nämä esimerkit kirjoitettiin aluksi verbin ollessa muodossa ten- eikä men-, mutta Tolkien korjasi myöhemmin alkukonsonantin.
• ména subst. "alue" (MEN). Ei saa sekoittaa verbin #men- preesens/kontinuatiiviaikamuotoon.
• #mendë subst. "tahto", tunnetaan vain muodossa mendelya "sinun tahtosi" (VT 43,15).
• ménë pron. lokatiivissa? "päällämme" [engl. on us] (SD 310; vrt. me "meitä, meidät"). Muoto on jonkin verran epäselvä. [Vrt. SD,310 fragmentin aiemmassa inkarnaatiossa tämän paikalla käytettyyn muotoon mel- (= dat. men ?) (LR,47) sekä vanhemman q(u)enyan menneisyyttä kuvaaviin lauseisiin (PE 22,119.123[2]), joissa "olla"-verbin imperfekti ne esiintyy mon. 1. pronominissa kiinni samannäköisin tuloksin. (suom. huom.)]
• Menel subst. "taivas" (Markirya, Elem.), "taivaat, taivaankansi" (SD 401), "se mikä näyttää taivaan kupolilta" (MR 387). Menel Cemenyë ("k") "taivas ja maa" (VT 47,30). Esiintyy nimissä kuten Meneldil *"taivaan ystävä" = tähtitieteilijä (Liite A; Kirjeet 483, alaviite ‡), Meneldur miehennimi, *"taivaan palvelija" (Liite A, Tar-Meneldur Númenorin kuninkaana, KTK 288); menelluin *"taivaansininen", käytetään substantiivina = "ruiskaunokki" (J. R. R. Tolkien: Artist and Illustrator s. 193). Menelmacar "taivaan miekkamies", tähtikuvio Orion (myös Telumehtar, TSH, viite 69; aikaisempi nimi oli Menelmacil *"taivaan miekka" (WJ 411); Meneltarma "taivaan pilari", Númenorin suuren keskusvuoren nimi (Elem. tar, VT 42,21). Menelya eldarin kuusipäiväisen viikon taivaalle omistettu viides päivä (Liite D). Lokatiivi meneldë "taivaassa"; hylättyjä muotoja menellë, menelzë (VT 43,12.16). Adj. meneldëa "taivaassa (oleva)", perustuu ilmeisesti lokatiivimuotoon meneldë "taivaassa"; hylättyjä muotoja menelzëa, menellëa, menelessëa (VT 43.13; VT 44,16; näistä viimeinen viittaisi lokatiivimuodon #menelessë olemassaoloon).
• mennai prep. "kunnes" (VT 14,5; Tolkienin myöhemmässä quenyassa ennemmin tenna).
• menta- (1) verbi "lähettää, saada menemään" (haluttuun suuntaan) (VT 41,6; VT 43,15). Samalta kuulostavalla, PE 17,93 mainitulla primitiivisellä verbillä sanotaan olevan menn. aikam. ja perfektimuodot, jotka tuottavat quenyassa muodot *mennë, eménië, mutta Tolkien näyttää käsittelevän tässä intransitiiviverbiä "mennä" ja sen seuraajia sindarissa; quenyan menta- kuuluu ennemmin kausatiivisiin (transitiivisiin) verbeihin, joilla saman lähteen mukaan on "heikot" menneen ajan aikamuodot (-ne, näin ollen *mentanë "lähetti", ja todennäköisesti *ementië "on lähettänyt" perfektissä).
• menta (2) subst. "lähettäminen" tai "viesti" kuten yhdyssanassa sanwe-menta "ajatusten lähettäminen, henkinen viesti" (VT 41,5).
• mentë subst. "kärki, pää(tepiste)" (MET).
• mentië subst. "kulku, matka, matkan suunta" (PE 17,13); elementit ovat men- "mennä, edetä" + tië "polku, tie". Ei saa sekoittaa verbin menta- (1) gerundiin.
• menya (mon. menyë tunnetaan) possessiivipron. "meidän", mon. 1. p. eksklusiivinen itsenäinen possessiivipronomini (VT 43,19.35). Ilmeisesti johdettu datiivista men "meille, meitä varten" lisäämällä adjektiivipääte -ya. Vrt. ninya (ks. tätä).

meo

• mëoi subst. "kissa", hieman outo sana Tolkienin myöhemmän quenyan standardien mukaan (tiedossa ei ole muita sanoja jotka päättyvät yksikössä -oi). Jotkut lukisivat sanan *mëo, jos sanaa käytettäisiin TSH-tyylisessä quenyassa. Vardo Mëoita "Kissojen ruhtinas"; mëoita näyttää olevan eräänlainen adjektiivi ennemmin kuin genetiivi (LT 2,348). – Tolkienin myöhempi, ongelmattomampi sana yaulë olisi ehkä suositeltavampi käytettäväksi kieltä kirjoittaville (PE 16,132).

mer

• mer- verbi "toivoa, kaivata, haluta" (muoto merë Etymologioissa näyttää olevan yks. 3. p. aoristi, *"toivoo, kaipaa, haluaa"; menn. aikam. mernë (MER).
• [merca ("k") adj. "villi, kesyttämätön" (MERÉK, VT 45,34).] Vrt. verca.
• meren (merend-), merendë subst. "juhla" (MBER; Tolkien antoi aluksi sanan meren vartaloksi mern- ennen kuin korjasi sen muotoon merend-, VT 45,33-34).
• merya adj. "juhlava" (MBER).
• meryalë subst. "juhlapäivä" (MBER).

mes

• mesta subst.? "matka" (Arkt).

met

• met 1. p. pron. duaali "meidät (kaksi)", sisältää duaalin päätteen -t (Nam, VT 47,11. 51; VT 49,56). Katso me.
• Metelairë subst., elokuun vaihtoehtoinen nimi (PM 135).
• Meterrívë subst., tammikuun vaihtoehtoinen nimi (PM 135).
• métima adj. "viimeinen" (Markirya), Markiryassa myös kahdesti métim', sillä seuraavat sanat (auressë, andúnë) alkavat a:lla.
• metta subst. "loppu"; Ambar-metta "maailman loppu (päätekohta)" (EV); mettarë *"loppu-päivä" = uudenvuodenaatto númenorilaisessa kalenterissa ja käskynhaltijain laskussa, ei kuulu mihinkään kuukauteen (Liite D). – Sana Mettanyë, runon The Trees of Kortirion viimeisen osan otsikko, näyttää olevan sukulaissana (LT 1,43).
• metya- verbi "tehdä loppu jstk." (MET).

mi

• mi prep. "-ssa/-ssä, jnk. sisällä" [engl. in, within] (MI, VT 27,20; VT 44,18. 34; VT 43,30; viimeisin lähde mainitsee myös variantin imi); mí "-ssa/-ssä (määr.)" [engl. in the] (Nam; RGEO 66; CV:ssä mi: oikeat muodot olisivat ilmeisesti mi "-ssa/-ssä" [engl. in] ja mí "-ssa/-ssä (määr.)" [engl. in the]; VT 49,35 myös mí pitkällä vokaalilla, vaikka selitys on pelkästään "-ssa/-ssä" [engl. in]). Käytetään PE 17,71 (vrt. 70) ihmisistä jotka on puettu erilaisiin väreihin [engl. "in" various colours], esim. mi mísë "harmaaseen" [engl. in grey]. Allatiivi minna "sisään, jhk." [engl. to the inside, into] (MI), myös mina (VT 43,30). Muodot mimmë ja mingwë näyttävät sisältävän mon. 1. p. persoonasuffiksin, näin ollen ?"meissä" inklusiivisesti ja eksklusiivisesti. Pronominin -mmë merkitys oli monikon inklusiivinen "me", kun tämä kirjoitettiin, vaikka Tolkien muuttikin sen myöhemmin duaaliksi (katso -mmë). Toisen persoonan muodot annetaan myös: mil tai milyë *"sinussa", millë "teissä" (VT 43,36). Erityinen mi-preposition käyttö esiintyy ilmauksessa Wendë mi Wenderon "neitsyiden neitsyt" (VT 44,18); tässä mi vaikuttaa ylimääräiseltä halutun merkityksen saavuttamiseksi, mutta yhdistelmä yksiköllinen substantiivi + mi + monikon genetiivi saattaa tarkoittaa kiinteää idiomia, joka ilmaisee, että alkuperäinen substantiivi edustaa ryhmän tärkeintä jäsentä.

mic

• mici ("k") prep. "joukossa" (VT 43,30).

mie

• mië subst. "muru" (PE 13,150), "palanen, pieni pala" (PE 16,143).

mil

• mil, katso: mi.
• milca ("k") adj. "ahne" (MIL-IK).
• milmë subst. "himo, ahneus" (MIL-IK).
• milya (1) adj. "pehmeä, hellä, heikko" (VT 45,34).
• milya- (2) subst. "kaivata jtk." (MIL-IK).
• milyë (1) prepositio suffiksin kera, katso: mi.
• milyë (2) subst., lyhyt muoto sanasta amilyë, ks. tätä.
• millë prepositio suffiksin kera, katso: mi.
• millo subst. "öljy" (PE 13,139).

min

• min numeraali "yksi", myös minë.
• mina prepositio "jhk., jnk. sisään" (VT 43,30), katso: minna.
• mína adj. "aloittamista kaipaava, innokas lähtemään", myös verbi mína- "haluta mennä jhk. suuntaan, toivoa pääsevänsä jhk. paikkaan, ryhtyä jhk., pitää jk. päämäärä mielessään" (VT 39,11).
• Minalcar miehennimi, subst. *"ensimmäinen kunnia"??? (Liite A).
• Minardil miehennimi, subst. *"" (minarin[?]-ystävä"). Ehkä minar on ymmärrettävä sanan minas variantiksi (s on soinnillistunut z:ksi ollessaan yhteydessä sitä seuraavaan soinnilliseen klusiiliin ja sitten muuttunut säännönmukaisesti r:ksi); jos tämä pitää paikkansa, nimen merkitys on *"torninystävä" (Liite A).
• minassë subst. "linnake, kaupunki jossa on linnoitus ja vartiotorni keskellä" (VT 42,24).
• Minastan miehennimi, subst. *"tornintekijä" (Liite A).
• Minastir miehennimi, subst. *"torninkatsoja" (Liite A).
• minasurie subst. "tutkimus" (Þ, sana esiintyy muodossa minaþurie) nimessä Ondonóre Nómesseron Minaþurie "Tutkimus Gondorin paikannimistä". Toimittajan alustavan analyysin mukaan minaþurie sisältää elementit #mina "jhk." ja #þurie (#surië) subst. "etsiminen" (VT 42,17.30-31).
• minda adj. "erottuva, silmiinpistävä" (MINI).
• mindë subst. "tornike" (VT 42,24).
• [Mindi subst. "ensimmäinen sukukunta" (PE 17,155).]
• mindo subst. "erillinen torni" (MINI).
• Mindolluin subst. *"Sininen torni" (mindon + luin) vuoren nimi. (Christopher Tolkien kääntää nimen "Suureksi sinihuipuksi" [engl. Towering Blue-head] Silmarillionin hakemistossa, mutta käännös näyttää perustuvan kyseenalaiseen oletukseen, että nimessä on mukana sindarinkielinen elementti dol "pää, kukkula". Ellei tämä käännös esiinny hänen isänsä papereissa, nimi on parempi selittää quenyan yhdyssanana.)
• mindon subst. "(suuri, korkea) torni", sanotaan olevan sanan mindë augmentoitu muoto (VT 42,24). Monikon allatiivi mindoninnar Markirya-runossa muutettiin kontrahoituun muotoon mindonnar. Vrt. myös Mindon Eldaliéva "Eldaliën korkea torni" (Silm).
• minë lukusana "yksi", myös min (MINI, VT 45,34).
• minga-ránar subst., yhdyssana esiklassisessa lokatiivissa "pienenevässä kuussa" (lokatiivi -r) (MC 213; tämä on "qenyaa").
• minna prepositio "sisäpuolelle, sisään" (myös mir) (MI); variantti mina "sisään" (VT 43,30), esiintyy mahdollisesti yhdyssanassa minasurie, ks. tätä.
• Minnónar mon. subst. "esikoiset", haltiat (vastakohtana Apanónar "jälkisyntyiset, ihmiset"). Yks. #Minnóna (WJ 403).
• minquë ("q") perusluku "yksitoista" (MINIK-W, LT1 260, VT 48,4.6.8, VT 49,57)." Ei saa sekoittaa verbin miqu- "suudella" (ks. tätä) menneen ajan aikamuotoon minquë. Etymologiasta eri tulkintoja, VT 48,7.8 (jossa kirjoitusasun "minque" lisäksi esiintyy tavallisesta poikkeava kirjoitusasu "minkwe").
• minquesta murtoluku "yksi yhdestoistaosa" (1/11) (VT 48,11).
• minta prepositio "sisäänpäin [?sisään]" (Tolkienin selitys ei ole kiistattomasti luettavissa). Myös mitta (VT 45,34).
• mintë adj. "pieni" (VT 45,35).
• mintya ??? (Narqelion).
• minya adj. "ensimmäinen" (MINI) (vrt. Minyatur, Minyon); "huomattava, merkittävä" (VT 42,24.25). Minyar "Ensimmäiset", vanyarin alkuperäinen nimi (varsinaisesti alkuperäisen alkuhaltiakielisen nimen suora seuraaja quenyassa) (WJ 380).
• Minyarussa subst. "Ensimmäinen russa", miehennimi (VT 41,10).
• Minyatur subst. "Ensimmäinen hallitsija", Tar-Minyatur "Ylhäinen Ensihallitsija", Elrosin hallitsijanimi Númenorin ensimmäisenä kuninkaana (Elem. minas, PM 348. Elem. tur).
• Minyon subst. "Ensisyntyinen" [engl. First-begotten], esiintyy miehennimenä (MR 87). Ilmeisesti minya "ensimmäinen" + juuri ON 'synnyttää'.

miq

• miqu- verbi "suudella", menn. aikam. minquë ("q") tunnetaan; ei saa sekoittaa peruslukuun minquë "yksitoista" (QL 61). Myös miquë ("q") subst. "suudelma". Vanha monikkomuoto miquilis ("q") "suudelmat" (MC 215; tämä on "qenyaa").
• miquelis (vartalo miquelis(s)-) subst. "pehmeä, suloinen suudelma" (PE 16,96).

mir

• mir (1) prepositio, jossa vanha allatiivin pääte "jnk. sisäpuolelle, sisään" (myös minna) (MI). Tämä on mi "sisällä, -ssa, -ssä" [engl. in] ja sama allatiivin pääte -r (arkaaisesta muodosta ¤-da) kuin sanassa tar "sinne", ks. tätä.
• mir (2) perusluku "yksi" (LT 1, 260; TSH-tyylisessä quenyassa ennemmin minë).
• mírë subst. "jalokivi" (MIR, elem. mîr), "aarre, kallisarvoinen asia" (PE 17,37). Vrt. Elemmírë; lyhyt muoto -mir nimessä Tar-Atanamir (elem. Mîr); ks. myös Artamir.
• Míriel subst. *"Jalokivinainen" tai *"Jalokivitytär" (Silm), genetiivi Míriello (ks. namna), jonka perusteella taivutusvartalo on #Míriell-.
• miril (mirill-, kuten mon. mirilli) subst. "loistava jalokivi" (MBIRIL).
• mirilya- verbi "kimmeltää" (MBIRIL).
• mírima adj. "hyvin arvokas" (PE 17,37).
• mirima adj. "vapaa" (MIS). (Adj. "vapaa" on ennemmin léra Tolkienin myöhemmässä quenyassa; mirima sekoittuisi helposti adjektiiviin mírima, ks. yllä.)
• Mirimor subst. *"Vapaat", telerin nimi; yks. #Mirimo (MIS).
• mirroanwi "ruumiillistuneet, ne (henget) jotka on 'asetettu lihaan'; yks. *mirroanwë (MR 350, VT 48,34).
• miruvor, täydellinen muoto miruvórë subst. "sima" [engl. mead], "erityinen viini tai mehu", possessiivissa miruvóreva "siman" (Nam, RGEO 66, WJ 399). "Qenya Lexiconissa" miruvórë määriteltiin "nektari, valarin juoma" (LT 1, 261).
• mirwa adj. "kallisarvoinen, arvokas" (PE 17,37).
• mírya adj. "kaunis" (vain taideteoksesta) (PE 17,37).

mis

• mis adverbiaalipartikkeli "vähemmän" [engl. less] (PE 14,80).
• mísë (þ, vrt. sindarin mith-) adj. "harmaa" (käytetään substantiivina harmaista vaatteista ilmaisussa mi mísë jostakusta "harmaisiin" pukeutuneesta). Taustalla oleva juuri viittaa vaaleampaan tai valkoisempaan "harmaaseen" kuin sinda, jolloin mísë on "hohtavan harmaa" (PE 17,71-72).

• misil (Tolkien muutti sanan muodosta misilya) subst. *"hopean (jalokiven kaltainen) hohde" (VT 27,20.27; tämä on "qenyaa", mutta vrt. mísë.)
• [missë] adj. tai subst. "märkä, kostea, sade" (VT 45,35).
• mista adj. "harmaa"; ks. lassemista.
• mista- verbi "harhailla ympäriinsä" (MIS).
• mistë subst. "tihkusade" (MIZD, VT 45,35).

mit

• mitra, ks. mitsa.
• mitsa adj. "pien" (VT 45,35). Toinen synonyymi samasta lähteestä, mitra, vaikuttaa epätavalliselta quenyan sanaksi (sanansisäisen konsonanttiyhtymän tr vuoksi).
• mitta- (1) verbi "asettaa sisään" (VT 43,30).
• mitta- (2) prepositio "välissä" (VT 43,30; yhdysviiva saattaa viitata siihen, että prepositioon liittyi tavallisesti jokin pääte).
• mitta (3) subst. "pala(nen)" [engl. piece] (VT 45,81).
• mitta (4) prepositio "sisäänpäin, [?sisään]" (Tolkienin selitys ei ole varmasti luettavissa). Myös minta (VT 45,34).
• Mittalmar subst. "Sisämaa[t]" Númenorissa (KTK 228). Saattaa sisältää elementin mitta- "välissä", täten myös *"keskellä".
• mittanya- verbi "johtaa, johdattaa" (+ allatiivi: johtaa jhk.) (VT 43,10.22; Tolkien on ehkä hylännyt tämän muodon ja korvannut sen verbillä tulya-).
• mitya adj. "sisäinen, sisäpuolinen" (MI).

miu

• miulë subst. "uikutus, maukuminen" (MIW).

mix

• mixa ("ks") adj. "märkä" (MISK); myöhemmissä lähteissä on néna, nenya.

mm

mma

• -mma "meidän", duaalin 1. p. eksklusiivinen omistuspääte: *"minun ja jonkun toisen" (VT 49,16). Aiemmassa käsitteellisessä vaiheessa Tolkien ilmeisesti aikoi saman päätteen olevan monikon inklusiivinen "meidän" (VT 49,55, RS 324), vrt. Mélamarimma "Meidän kotimme" (ks. tätä). Jälkimmäisessä sanassa Tolkien liittää i:n välivokaaliksi ennen päätettä; muualla hän käytti e-kirjainta, kuten sanassa Átaremma "Isä meidän" (ks. atar).

mme

• -mmë "me", duaalin 1. p. eksklusiivinen persoonapääte: *"minä ja joku toinen" (vrt. inklusiivinen duaalimuoto -ngwë tai -nquë). Aluksi kirjoitusasussa -immë eräässä lähteessä (VT 49,57). Carimmë *"me kaksi teemme" (VT 49,16. vrt. VT 43,6). Aiemmassa käsitteellisessä vaiheessa pääte oli jo eksklusiivinen, mutta ennemmin monikko kuin duaali: vammë "emme!" [engl. we won't, ks. vá] (WJ 371), firuvammë "me kuolemme (tulev.)" (VT 43,34), etemmë ?"meistä" (VT 43,36): ks. myös VT 49,48.49.55. Vrt. myös vastaava emfaattinen pronomini emmë (ks. tätä). Pääte -lmë korvasi päätteen -mmë sen aiemmassa (monikon eksklusiivisessa) merkityksessä. Osassa varhaisesta aineistosta päätettä -mmë käytettiin ilmeisesti monikon inklusiivisena päätteenä "me" (VT 49,55).

mmo

• [-mmo "me (kaksi)", hylätty duaalin 1. p. eksklusiivinen persoonapääte, jonka Tolkien myöhemmin muutti muotoon -mmë (VT 49,48).]

mo

• mo indefiniittipronomini "eräs, joku, kuka tahansa" (VT 42,34, VT 49,19.20.26).
• -mo nimissä ja arvonimissä usein esiintyvä pääte, joka toisinaan ilmaisee tekijää (WJ 400).

moa

• moalin (moalind-) subst. "lammassuoja" (QL 60).

moc

• moc- ("k") verbi "vihata" (muoto mocir ["k"] "minä vihaan" annettu LT 1, 258; luettava *mocin, jos sana omaksutaan Tolkienin myöhempään quenyaan).

moi

• moia- verbi "kärsiä (jstk.)" (VT 43,31).
• moica ("k") adj. "lempeä, pehmeä" (GL 58).
• moilë subst. "(pieni vuoristo)järvi" [engl. tarn] (LT 2, 349).
• moina (1) adj. "tuttu, rakas" (MOY (MUY) )
• moina (2) adj. "turvallinen, varma" (GL 58; tämä "qenyan" sana on ilmeisesti jäänyt pois käytöstä yllä olevan moina (1) tieltä. Toinen moina näyttää kuitenkin ilmestyvän uudestaan muodossa muina "kätketty, salainen" Tolkienin myöhemmässä quenyassa).

mol

• mól subst. "orja" (MŌ, VT 43,31).
• mol- verbi "kärsiä, raataa" (muoto mólë on ilmeisesti menn. aikam. – vaikka se voisi olla myös "raadanta" substantiivina (PE 17,115).
• #móla adj. *"orjan, orja-", eristetty sanasta mólanoldorin.
• mólanoldorin subst. "Morgothin orjuuttaman noldorin kieli" (MŌ). (Tolkien muutti sanan muodosta múlanoldorin).

mon

• #móna subst. "kohtu" (eristetty sanasta mónalyo "kohtusi").

mor

• mor subst. "pimeys" (Kirj 387, luultavasti vain haltiakielen "elementti" ennemmin kuin täydellinen sana; Namáriëssa "pimeys" on mornië).
• morco ("k") subst. "karhu" (MORÓK).
• mordo (1) subst. "varjo, hämäryys, tahra" (MOR).
• mordo (2) subst. "soturi, sankari" (LT 1, 268 – jäi luultavasti pois käytössä yllä olevan muodon mordo (1) tieltä).
• morë adj. "musta" (MOR), "pimeä, pimeys" (Kirj 479). Yhdyssanoissa esiintyy vartalomuoto mori- (ks. tätä), koska sanan kantaeldarilainen muoto oli ¤mori.
• mórë subst. "mustuus, pimeä, yö, pimeys" (MOR, MC 214), myös lyhyellä vokaalilla: morë "pimeä, pimeys" (Kirj 479). Jos tämä on nimen Morinehtar "Pimeydensurmaaja" (PM 384, 385) alkuelementti, sanan taivutusvartalo näyttää olevan mori-, vaikka mori- on tavallisesti adjektiivi "pimeä, musta" (ks. alla).
• mori- "pimeä, musta" useissa yhdyssanoissa (itsenäinen muoto morë, ks. tätä): Morimando "Musta Mando" = Mandos (MBAD, VT 45,33), morimaitë "mustakätinen" (TSH VI,6, VT 49,42). Moriquendi "pimentohaltiat" (elem. Mor, WJ 361, 373). Moringotto "Musta vihollinen", sindarin Morgoth, Melkorin myöhempi nimi. Vanhimman muodon sanotaan olleen Moriñgotho (MR 194). Myöhäisessä aineistossa Tolkien näyttää harkitsevan kahta muotoa, Moringotto ja Moricotto (k), nimen Morgoth quenyankieliseksi muodoksi (VT 49,24-25; Moricotto esiintyy myös ablatiivissa: Moricottollo). Morion "Musta", Morgothin nimitys (FS). Morifinwë "musta Finwë", miehennimi, hänen sindarinkielinen nimensä oli Caranthir (lyhyt quenyankielinen muoto Moryo) (PM 353). Nimessä Morinehtar, käännettynä "Pimeydensurmaaja", alkuelementti on määritelty ja näyttää merkitsevän ennemmin "pimeyttä" kuin "pimeää" adjektiivina (ks. mórë) (PM 384, 385).
• móri adj. "pimeä" (MC 221; tämä on "qenyaa"; Tolkienin myöhemmässä quenyassa mórë, morë).
• mori subst. "yö" (LT1 261, Tolkienin myöhemmässä quenyassa mórë, morë).
• morilindë subst. "satakieli" (MOR).
• morion subst. "pimeän poika" (LT1 261). Fírielin laulussa Morion on käännetty "pimeä" [? engl. "dark one"] viitaten Melkoon (Melkoriin); tämä saattaa olla erillinen muoto, joka ei sisällä patronyymipäätettä -ion "(jnk.) poika", vaan ennemmin maskuliinipäätteen -on, joka on lisätty adjektiiviin morë, mori- "pimeä" [engl. "dark"].
• Mormacil ("k") "Mustamiekka" (Túrinin nimi, sindariksi Mormegil) (MAK).
• morna adj. "tumma, musta" (Kirj 479, LT1 261; käytetään myös mustasta tukasta, PE 17,154), tai "synkkä, ankea" (MOR). Käytetään substantiivina lauseessa mi...morna "mustiin" pukeutuneesta (PE 17,71). Sanassa tumbalemorna (Kirj 479), ks. tätä. Mon. mornë Markiryassa (runon ensimmäisessä versiossa oli "vihreät kalliot", MC 215, muutettu muotoon ondolisse mornë "tummilla kallioilla" viimeisssä versiossa; katso MC 220, viite 8).
• mornië subst. "pimeys" (Nam, RGEO 67), "pimeä, mustuus" (PE 17,73). Varhaisessa "qenyassa" on myös Mornië "Musta suru", "musta laiva joka kulkee Mandosin ja Erumánin välillä" (LT1 261). Tässä ovat luultavasti elementit mor- "musta" ja nië "kyynel".
• móro subst. "muste" (PE 16,133).
• morqua adj. "musta" (LT1 261; ennemmn morna TSH-tyylisessä quenyassa).
• moru- verbi "kätkeä" [engl. to hide (transitiivinen?)] (LT1 261).
• Moryo, katso Morifinwë hakusanassa mori-.

mot

• móta- verbi "raataa" (MŌ) [Fauskangerilla virheellisesti noun, po. vb.].
• motto subst. "tahra" (MBOTH).

mu

mui

• muilë subst. "salailu" (MUY).
• muina adj. "kätketty, salainen" (MUY).

mul

• mul- verbi "jauhaa", menn. aikam. múle (QL 63).
• [múlanoldorin] subst. "Morgothin orjuuttaman noldorin kieli" (MŌ) (Tolkien muutti sanan muotoon mólanoldorin).
• mulë subst. "jauho, syömävilja" (PE 17,115.181), korvasi sanan polë, ks. tätä.
• mulma subst. "hieno jauho" (QL 63). Vrt. mulë TSH:n jälkeisen ajan lähteessä.

mun

• mundo (1) subst. "härkä" (Kirj 529).
• mundo (2) subst. "kärsä, nenä, niemi" (MBUD).
• munta pron. "ei mikään" [engl. nothing] (PE 14,81).

mur

• murmë subst. "uinailu, nokoset" (LT1 261).
• murmëa adj. "unelias" (LT1 261).
• muru- verbi "uinailla" (LT1 261).

mus

• mussë adj. "pehmeä" (VT 39,17), käytetään myös substantiivina (ehkä pääasiassa monikossa mussi) samassa merkityksessä kuin mussë tengwi, ks. alla (VT 39,17).
• #mussë tengwë substantiivi-ilmaus, joka tunnetaan vain monikossa mussë tengwi ("ñ") "pehmeät elementit", vokaaleja ja puolivokaaleja (y, w) ja kontinuantteja (l, r, m, n) tarkoittava termi (monikossa odottaisi ennemmin muotoa *mussi tengwi, jossa adjektivi on monikossa) (VT 39,17).

Tämä artikkeli ei ole käytettävissä GFDL-lisenssillä.