Quenya-suomi sanaluettelo E

Kontuwiki
Ohjattu sivulta QSS E
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Quenya-suomi sanaluettelo
englanninkielinen alkuteos:
Helge K. Fauskanger, Quettaparma Quenyallo

e

  • é vahvistava adverbipartikkeli "tosiaan, todella(kin)" (engl. indeed), joka saattaa olla lauseen prefiksinä (VT 45,11). Lyhyt e lauseessa e man antaváro? "mitä hän tosiaan antaa?" (LR 63).

ea

  • ëa (1) (joskus "eä") verbi "on" (CV), absoluuttisemmassa merkityksessä ("on olemassa", VT 39,7 / VT 49,28-29) kuin kopula . "se on" (VT 39,6) tai "olkoon". Verbiä käytetään myös prepositiolausekkeiden yhteydessä ilmaisemassa asemaa, kuten relatiivilauseissa i or ilyë mahalmar ëa ”joka on kaikkien valtaistuinten yläpuolella” (CV) ja i ëa han ëa ”joka on Eän [universumin] tuolla puolella” (VT 43,38. 49,29; Tolkien viivasi yli muodon ëanë, VT 49,30), historiallisesti oikean perfektin pitäisi olla éyë, mutta analoginen muoto engië oli tavallisempi; futuuri on euva (VT 49,29). Ks. myös ëala. – Sanaa käytetään myös substantiivina merkityksessä ”koko luomakunta”, maailmankaikkeus (WJ 402; Kirjeet 358, viite), mutta tätä maailmankaikkeutta merkitsevän termin "ei katsottu sisältävän [sieluja?] ja henkiä" (VT 39,20); vastakohtana ilu. Eräs versio Tolkienin quenyankielisestä Isä meidän –rukouksesta sisältää sanat i ëa han ëa, joiden on katsottu merkitsevän "joka on Eän tuolla puolen" (VT 43,14). Tolkien huomautti, että sanaa ëa ”ei voi varsinaisesti käyttää Jumalasta, sillä viittaa vain kaikkiin Erun suoraan tai välillisesti luomiin asioihin”, joten hän poisti esimerkin Eru ëa *”Jumala on olemassa” (VT 49,28. 36). Kuitenkin sanaa käytetään Erusta CV:ssa (i Eru i or ilyë mahalmar ëa ”Yksi joka on kaikkien valtaistuinten yläpuolella”) samoin kuin monissa Átaremman versioissa (ks. VT 49,36), joten tällaisen eron tekeminen saattaa kuulua ennemmin ”taruntietäjien” hienostuneeseen kielenkäyttöön kuin jokapäiväiseen puheeseen.
  • (2) subst. ”maailmankaikkeus”; nimitys johtuu siitä, että Ilúvatar käski ”Eä! Tulkoon tämä kaikki Olevaksi!”, kun hän antoi itsenäisen olemassaolon Ainurin soitolle (Ainulindalë, Silm. 19). Lisää viitteitä, ks. ëa (1).
  • ëa (3) "kotka" (LT1 251, LT2 338), ”qenyan” sana, jonka tilalle tuli nähtävästi soron, sornë Tolkienin myöhäisemmässä quenyassa.

eal

  • ëala subst. "olento, henki" (mon. ëalar tunnetaan), henget jotka luonnollisessa tilassaan ovat olemassa ilman fyysistä ruumista, kuten balrogit (MR 165). Sana on ilmeisesti peräisin verbin ëa (ks. tätä) partisiippimuodosta.

eam

  • Eämbar subst. ”Erun suunnitelmat ja tahto ajatellen luomakuntaa kokonaisuudessaan” (PE 17,105).

ear

  • ëar subst. "meri" (AYAR/AIR [myös yks. dat. ëaren], WJ 413; etymologiasta, ks. Kirjeet 483). Sanaa ei tule sekoittaa verbin ëa "olla (olemassa)" monikkomuotoihin. Mon. ëari "meret" (FS, LR 47); Eär "Suuri meri" (vrt. ëaron "valtameri"), ablatiivi Eärello "Suuresta merestä", et Eärello "Suurelta mereltä" (EV). Eärë subst "avomeri" (SD 305). Yhdyssana ëaruilë "merilevä" (UY). Esiintyy erisnimissä, kuten Eärendil "Meren ystävä", Eärendur miehennimi *"Meren palvelija"; itse asiassa eräs Eärendilin muunnelma (Liite A). Eärenduria käytettiin myös merkityksessä "(ammattimainen) merenkulkija" (Kirjeet 483, viite). Naisennimi Eärwen "Meren neito" (Silm.); Eärrámë "Merensiipi", "Meren siivet", Tuorin laivan nimi (RAM, AYAR/AIR, SA).
  • ëaren subst. "kotka" tai "kotkanpesä" (LT1 251; tämä varhaisen "qenyan" sana ei ilmeisesti ole TSH-tyylisessä quenyassa lainkaan validimpi kuin ëa "kotka".)
  • Eärendil, mask. nimi; katso: ëar. Eärendilyon subst. "Eärendelin poika" ("käytetään kenestä tahansa merenkulkijasta") (LT1 251).
  • Eärnil mask. nimi, kontrahoitu muoto nimestä Eärendil (Liite A).
  • Eärnur mask. nimi, kontrahoitu muoto nimestä Eärendur (Liite A).
  • ëaron subst. "valtameri" (PE 17,27), myöa airon. Vrt. ëar.

ec

  • ec- ("k") tilaisuutta merkitsevä verbi; se jolla on tilaisuus, on datiivissa: ecë nin carë sa ”voin tehdä sen” (on-avoimena minulle tehdä se), ecë nin? "pyydän, voinko?", ecuva nin care sa noa "saatan tehdä [minulla on mahdollisuus tehdä] se huomenna". Tämän rakenteen sanotaan merkitsevän "olla mahdollisuus, tilaisuus tai lupa" (VT 49,20.34).

ecc

  • ecca ("k") subst. "reikä", ilmeisesti liittyy sindarin sanaan torech "salainen luola, pesä" (PE 17,188).
  • eccaira ("k") adj. "kaukainen" (KHAYA).
  • ecces- ("k") (þ) verbi "saada selville, selvittää tutkimalla tai silmäilemällä(?)" (PE 17,156). Menneen ajan aikamuoto luultavasti *eccensë; vrt. ces-.
  • ecco ("k") subst. "ranka" [engl. spine] (LR:ssä julkaistuissa Etymologioissa hakusanassa EK/EKTE selitys on "keihäs" [engl. spear], mutta VT 45,12 mukaan kyseessä on Tolkienin käsikirjoituksen väärintulkinta.)
  • #eccoita- verbi "herätä" (VT 27,10).

ece

  • eces, katso exa.
  • ecet ("k") subst. "lyhyt leveäteräinen miekka" (KTK 376, 387).

ect

  • ectelë ("k") subst. "suihkulähde", myös cectelë ("k") (LT 1,257; LT 2,338; TSH-tyylisessä quenyassa ehtelë).

ecy

  • #ecya adj. "terävä" mask. nimessä Ecyanáro ("k") "Terävä liekki". Sindarin Aegnor (VT 41,14.19). Nimen Aegnor quenyankielinen muoto annetaan muualla muodossa Aicanáro.

ef

eff

  • #effírië subst "kuolema" (eristetty muodosta effíriemmo "meidän kuolemamme" [gen.]). Verbivartalo *effir- "heittää henkensä, kuolla" näyttää olevan taustalla (VT 43,34).

eh

eht

  • [ehtar] subst "keihäsmies" (EK/EKTE, VT 45,12).
  • ehtë (vartalo *ehti-, kantakielen muodon ekti perusteella) subst. "keihäs" (EK/EKTE). Toinen "keihästä" merkitsevä sana on hatal.
  • ehtelë subst. "virtaamisaukko, lähde" (Elem. kel-, KEL, ET). Vrt "qenyan" ectelë ("k") "suihkulähde" (LT 1, 257, LT 2, 233; TSH-tyylisessä quenyassa ehtelë).
  • ehtyar subst. "keihäsmies" (EK, EKTE). VT 45,12 mukaan Tolkien tarkoitti jossakin vaiheessa myös, että ehtyar olisi nimi tengwalle n:o 15, jonka yllä olevat pisteet viittaisivat palataaliäänteeseen; kirjaimen äännearvo olisi siten ollut hty. Kuitenkin TSH:n liiteessä E hahmotellun klassisen tengwar-kirjoituksen mukaan kirjaimen äännearvo olisi ollut ennemmin **ncy (koska n:o 15:n äännearvo quenyassa on nc), mutta koska **ncy ei ole quenyassa mahdollinen äänneyhtymä, n:o 15:n palataalivariantti ei esiintyisi klassisen quenyan järjestelmässä.

ek

ekk

el

  • él subst. "tähti", mon. éli tunnetaan (WJ 362, EL).

ela

  • ela! interj. "katso!" (suuntaa katseen näkyvään kohteeseen) (WJ 362).
  • Elatan mask. nimi, *"Tähtimies", vrt. atan (KTK 288).

eld

  • elda 1. alunp. adj. "tähti-", mutta merkityksen korvasi täysin (WJ 362) 2. subst. (Elda) = tähtien kansaan kuuluva (suur)haltia, haltia (Elem. êl, elen, Kirjeet 354, ELED, ÉLED; huom. että Tolkien hylkäsi aiemman etymologian merkityksen "lähteä (pois)"), yleensä mon. Eldar (WJ 362, vrt. GAT(H), TELES). Muinaismuoto, jota Tolkien siteerasi vaihdellen muodoissa ¤eledā / elenā (Kirjeet 354, PE 17,152) ja ¤eldā (WJ 360). Mon. partit. Eldali (VT 49,8), mon. gen. Eldaron (WJ 368, PM 395.402); mon. dat. eldain "haltioille, eldarille" (FS); yks. possess. Eldava "haltian" (WJ 407); mon. possess. Eldaiva (WJ 368), Eldaivë monikolliseen sanaan liittyessä (WJ 369). Sana Eldar viittaa varsinaisesti vain ei-avarilaisiin haltioihin, mutta koska eldarilla oli hyvin harvoin yhteyksiä avariin, sitä voitiin käyttää myös "haltioista" yleensä (LT 1,251 Elda saa selityksen "haltia"). Katso myös Eldo. – Mon. Eldar ei tarvitse artikkelia kun se viittaa koko kansaan, i Eldar viittaa rajoitettuun ryhmään "(kaikki) aiemmin mainitut haltiat"; tästä huolimatta joissakin lähteissä Tolkien käyttää artikkelia, vaikka sanaa nähtävästi käytetään yleisessä merkityksessä (i Eldar tai i-Eldar, VT 49,8).
  • Eldacan ("k") mask. nimi "Ælfnoth", Haltia-rohkea (KAN).
  • Eldacar mask. nimi *"Haltiakypärä", vrt. carma "kypärä" (Liite A).
  • Elda-lambë subst. "eldarin kieli" (WJ 368).
  • Eldalië subst. "haltiakansa" (käytetään usein epämääräisesti tarkoittamaan koko haltioiden rotua, vaikka varsinaisesti avari ei kuulu siihen) (WJ 374, ÉLED; possessiivi Eldaliéva nimessä Mindon Eldaliéva, ks. tätä).
  • Eldamar paikannimi "Haltiakoto" (ÉLED; esiintyy jo Narqelionissa), MR 176 mukaan Tirionin toinen nimi (ks. tir-).
  • Eldameldor subst. "haltioita rakastavat" (WJ 412), yks. #Eldameldo.
  • Eldandil (mon. Eldandili WJ 412) subst. "haltiain ystävä" (edain sekoitti tämän sanan sanaan Elendil, joka tarkoittaa varsinaisesti "tähtien ystävää" (WJ 410).
  • Eldanor paikannimi "Haltiamaa", ne Valinorin alueet, joissa haltiat asuivat ja joissa tähdet näkyivät (MR 176).
  • Eldanyárë subst. "haltioiden historia" (LR 199, jossa määräisen artikkelin kanssa I·Eldanyárë). Katso nyárë.
  • Eldarin adj., johdettu sanasta elda "eldarilainen, haltia-" (Silm, ÉLED). Myös pidemmässä muodossa Eldarinwa (mon. Eldarinwë VT 47,14 otsikossa Eldarinwë leperi ar notessi "eldarilaiset sormet ja lukusanat").
  • Eldarissa, Eldaquet ("q") subst., ilmeisesti qenyan toisia nimiä (LT 2,348).
  • Eldavehtë subst. *"haltiain tyyssija", Beleriandin kuvaus "eldarin asuinpaikkana, tyyssijana". Ks. vehtë. (PE 17,189).
  • Eldo subst. sanan Elda arkaainen variantti, varsinaisesti tarkoittaa Cuiviéneniltä lähtenyttä "marssijaa, mutta sana jäi pois käytöstä (WJ 363, 374).

ele

  • élë subst. "välkkyvä [tähtien?] valo" (VT 45,12; Tolkienin selitys ei varmasti luettavissa).
  • Elemmírë subst. *"Tähti-jalokivi" (elen + mírë, huom. assimilaatio nm > mm), tähden/planeetan nimi (ehkä Merkuriuksen, MR 435, jossa kirjoitusasussa Elemmirë); myös erään haltian nimi (Elem. mîr).
  • elen subst. "tähti" (Elem. êl, elen, EL, VT 49,39); mon. eleni (toisinaan runoissa eldi) (WJ 362, PE 17,127); mon. partit. elelli muodon *elenli asemesta (PE 17,127), mon. gen. elenion ilmauksessa Elenion Ancalima "tähdistä kirkkain" (TSH II/4.9, käännös, ks. Kirjeet 483); elen atta "kaksi tähteä" (VT 49,44), gen. elen atto "kahden tähden" (VT 49,45), eleni neldë "kolme tähteä", arkaainen elenion neldë = *"tähden kolmen". Genetiivi "kolmen tähden" = elenion neldë (ark. elenion neldëo) (VT 49,45). Allatiivia elenna "tähteä kohti" käytetään Númenorin nimenä (Silm, ks. Elenna); mon. abl. elenillor "tähdistä" Markiryassa. Nai elen siluva *"loistakoon tähti", VT 49,38.
  • elena adj. "tähti-, tähdille kuuluva" (Elem. êl, elen); myös elenya.
  • Elenarda paikannimi "Tähti-kuningaskunta", ylinen taivas (3AR). Etymologioista poistettu aineisto määritteli sanan elenarda "tähti-valtakunnaksi", "taivaan ylemmäksi ilmaksi" (VT 45,16). Vrt. elen, (h)arda.
  • Elendë (1) paikannimi "Haltiakoto", ne Valinorin alueet, joissa haltiat asuivat ja jonne tähdet näkyivät (MR 176, ÉLED). Mon. abl. elendellor ilmauksessa et elendellor, ilmeisesti *"haltiamaista" (VT 45,13).
  • elendë (2), verbin lelya- (1) menn. aikam.
  • Elendil mask. nimi "Tähden ystävä", "Tähtiä rakastava t. tutkiva", jota käytetään tähtientuntemukseen omistautuneista. Kuitenkin edainin käyttäessä nimeä he tarkoittivat sillä "Haltioiden ystävää" sekoittaen sanat elen "tähti" ja elda "haltia" (WJ 410). (Ajatus siitä, että nimi oli sekaannuksen syytä vaikuttaa myöhäiseltä; aiemmin Tolkien selitti nimen muinaiseksi yhdyssanaksi Eled + ndil niin että merkitys oli todella "Haltianystävä (haltiamieli)"; ks. Kirjeet 483 [alaviite]. Katso myös NIL/NDIL Etymologioissa, jossa Elendil = "Ælfwine", Haltiamieli.) Allatiivi Elendilenna "Elendilille" (PM 401); Elendil Vorondo nimen Elendil Voronda "Elendil Vakaa" genetiivi (CV). Mon. Elendili, numenorilaiset haltiamielet (Silm); variantti Elendilli SD 403 näyttää olettavan vartalon Elendill- jota ei tunneta muualta. Tar-Elendil, Númenorin kuningas (KTK 288).
  • Elendur mask. nimi, *"Tähden palvelija", luultavasti pitäisi tarkoittaa *"Haltioiden palvelijaa", itse asiassa nimen Elendil variantti (Liite A). Nimeä käytettiin myös Númenorissa (KTK 288).
  • Elenna paikannimi "Tähteä kohti", Númenorin nimi; Elenna·nórë *"Tähteä kohti -maa", "maa jonka nimi on Tähteä kohti", genetiivi Elenna·nórëo (CV).
  • Elentári subst. *"Tähtikuningatar", Vardan nimi (EL, Elem. tar).
  • Elenwë fem. nimi *"Tähti-henkilö" (Silm).
  • elenya adj. "tähti-" (Tolkien määritteli sanan vain tähtiin viittaavaksi adjektiiviksi) (WJ 362). Vrt. Elenya, eldarin kuusipäiväisen viikon ensimmäisen, tähdille omistetun päivän nimi (Liite D).
  • Elerína substantiivina käytetty adj. "tähtien kruunaama", Taniquetilin nimi (EL, RIG), kirjoitusasussa Elerrína Silmarillionissa.
  • *Elerondo mask. nimi "Tähtikupoli", sindariksi Elrond. Eristetty nimestä Elerondiel "Elrondin tytär", Arwenin patronyymi (PE 17,56); vrt. Elerossë, rondo.
  • Elerossë mask. nimi "tähtivaahto", tähtien valaisema vaahto, sindariksi Elros (PM 348).
  • Elerrína substantiivina käytetty adj. "Tähtien kruunaama" (elen + rína), Taniquetilin nimi (Silm); Etymologioissa kirjoitusasussa Elerína (EL, RIG).
  • Elessar mask. nimi "Haltiakivi" (Elen + sar, varsinaisesti *"Tähtikivi", vrt. Elendil sanasta elen "tähti" käytettynä merkityksessä "haltia") (TSH III/5.8.). Genetiivi Elesarno (VT 49,28; luettava *Elessarno?) osoittaa, että vartalo on -sarn-. Yleisnimenä elessar eli "haltiakivi" voi tarkoittaa "berylliä" (TSH:n, luvussa Pako kahlaamolle Aragornilla on kämmenellään Viimeiseltä sillalta löytynyt "yksi ainoa vaaleanvihreä jalokivi" ja hän sanoo: "Se on berylli, haltiakivi"). Elessar nimenä voidaan ymmärtää myös nimen Elesser "Haltioiden ystävä" pilamukaelmaksi.
  • Elesser mask. nimi = muinaisenglannin Ælfwine, haltioiden ystävä (SER).

ell

  • Ellairë kesäkuun vaihtoehtoinen nimi (PM 135); sisältää ilmeisesti sanan lairë "kesä"; osa el- on luultavasti assimiloitunut er-, yhtä tai ensimmäistä tarkoittava elementti: kesäkuu on kesän ensimmäinen kuukausi.
  • ellë verbi "tuli", mon. eller monikollisen subjektin kera (MC 215; tämä on "qenyaa"; myöhemmässä quenyassa ellë saattoi olla painollinen pronomini "te", jota vastasi yksikössä elyë "sinä" – ainakin siinä kehitysvaiheessa, jossa -llë oli monikkopääte merkitykseltään "te").
  • -ello ablatiivin pääte (VT 45,28); ks. -llo.
  • [ello] subst. "huuto, voitonhuuto" (GYEL (< GEL) ).

elm

elp

  • Elpino subst. "Kristus", Tolkienin yritys kääntää tämä nimitys quenyaksi; quenyan sanalle aiottu etymologia on epävarma (VT 44,15-16; ilmeisesti Tolkien luopui tästä muodosta ja korvasi sen "Kristuksen" fonologisella mukaelmalla Hristo tai Hrísto).

elv

  • elvëa adj. "tähtimäinen tähtien kaltainen", mon. elvië Markiryassa.

elw

  • Elwë mask. nimi, *"Tähti-henkilö" (PM 340, WJ 369, WEG, VT 45,12). Etymologioissa oletetussa esiklassisessa Tengwar-järjestelmässä Elwë oli myös latinalaista C-kirjainta muistuttavan tengwan nimi; täysin vokalisoidussa järjestelmässä se merkitsi (lyhyttä) e-äännettä. (VT 45,17; sindarin "Beleriandin kirjoitustavassa", joka on esitelty myös TSH:ssa, kirjaimen äännearvo on a. Muualla Etymologioissakin tämän merkin nimi on Ossë (ks. tätä) ja sen arvoksi on annettu o.)
  • elwen subst. "sydän" (LT 1,255; ennemmin hón tai enda TSH-tyylisessä quenyassa).

ely

  • elyë pron. "sinä juuri, sinäkin", painollinen yks. 2. p. persoonapronomini (Nam, RGEO 67, VT 43,26.27.28.30).

em

eme

  • emel subst. "äiti"; myös amal (VT 48,22; 49,22); muoto amil (emil) vaikuttaa yleisemmältä.
  • emenya, ks. emya.
  • emerwen subst. "lammaspaimen (fem.)" (KTK 287, [289], 587).

emi

  • emil subst. "äiti", emilinya "äitini" (myös lyhytmuoto emya), lasten äidistään käyttämiä puhuttelunimiä (VT 47,26). Emil näyttää olevan sanan amil variantti. Vrt. myös emel.

emm

  • emma subst. *"kuva" (yhdyssanassa indemmar "mielen kuvat") (PE 17,179).
  • emmë (1) subst. "äiti" (hellittelymuoto), käytetään myös lasten leikeissä "etusormesta" ja "etuvarpaasta"(VT 47,10.26; VT 48,4.6.17.19). Myös emya.
  • emmë (2) pron. "me", painollinen pronomini; datiivi emmen (VT 43,12.20). Lähteessä pronomini on tarkoitettu mon. 1. p. eksklusiiviseksi pronominiksi; myöhemmin Tolkien muutti kyseisen persoonasuffiksin -mmë > -lmë, jolloin monikon painollisen pronominin tuli muuttua samoin emmë > *elmë. Koska pääte -mmë määriteltiin uudestaan duaalin eksklusiiviseksi pronominiksi, muoto emmë voi sinällään olla yhä validi duaalin painollisena pronominina "me" = "hän ja minä".

emp

  • *empanya- verbi "istuttaa" (johdettu "qenyan" menn. aikam. monikkomuodosta empannen (VT 27,20-22).

emy

  • emya subst. "äiti" (hellittelynimi), käytetään myös lasten leikeissä "etusormesta" ja "etuvarpaasta" (VT 47,10.26, VT 48,4.6.17.19). Sanotaan olevan lyhyempi muoto sanasta emenya *"äitini". Ilmeisesti on oletettava "äitiä" tarkoittavan sanan #emë olemassaolo, vaikka tämä sana esiintyykin tavallisesti muodossa emil tai amil fem. päätteen kera). VT 48,19 selittää sanan emya olevan peräisin muodosta em-nya "äitini". Vrt. emmë (2).

en

  • en (1) huudahdus "tuolla, katso!" (EN, VT 45,12).
  • en (2), myös ena adv. "yhä"; quetir en "he sanovat yhä" (PE 17,167).
  • en (3) partikkeli, joka voidaan liittää verbin menn. aikam. eteen osoittamaan, että se viittaa kaukaiseen menneisyyteen (VT 45,12); esiityy ilmeisesti kahdesti Fírielin laulussa (LR 72), esim. en cárë ("k") "teki (kauan sitten)", Partikkeli on saattanut jäädä käytöstä myöhemmästä lähteestä peräisin olevan sanan en "yhä" tieltä.
  • en- (4) prefiksi "jälleen" (PE 17,68) sanoissa enquantuva "täyttää jälleen (vastedes)", entuluva "tulee jälleen (vastedes)", Envinyatar "uudistaja", envinyanta "paransi, uudisti", enyalië "muistaa, 'jälleen-kutsua'" [engl. to recall] (Nam, RGEO 67, TSH III/5.8., VT 41,16, MR 405, KTK 430; prefiksin en- etymologiasta, ks. kommentit kantaeldarin juuresta EN "jälleen, vielä kerran", VT 48,25).

enc

  • -enca suffiksi "ilman, -ton/-tön" (PE 17,167), vrt. nec-, ks. tätä.
  • encë, katso enquë.

end

  • enda subst. "sydän", mutta ei viittaa fyysiseen elimeen; tarkoitaa kirjaimellisesti "keskusta" (vrt. endë) ja viittaa fëaan (sieluun) tai sámaan (mieleen) itseensä (VT 39,32).
  • Endamar paikannimi "Keski-Maa" (EN, MBAR, NDOR). Keski-Maasta käytetään kuitenkin tavallisesti nimiä Endor, Endórë.
  • endaquet- verbi "vastata" (selitys epävarma) (PE 17,167).
  • endë subst. "ydin, keskus, keskiosa" (NÉD, EN, VT 48,25).
  • #endëa adj. "keski-, keskimmäinen" sanassa atendëa, ks. tätä. Vrt. enya.
  • Ender subst. "sulhanen", Tulkasin lisänimi (NDER, TULUK, VT 45,11). Muoto Enderō (VT 45,11) määritellään ”[?viriiliksi] nuoreksi sulhaseksi”; Tolkienin selitys ei ollut täysin lukukelpoinen. Mutta tämä vaikuttaa arkaaiselta muodolta pitkän loppu-ō:n vuoksi (myöhemmässä quenyassa *Endero.
  • enderi subst. "keski-päivät" (yks. *enderë), Imladrisin kalenterissa kolme päivää yávië- ja quellë-kuukausien (tai vuodenaikojen) välissä (Liite D).
  • Endien subst., vaihtoehtoinen "syksyä" tarkoittava sana (PM 135). Etymologioissa sana Endien sai täysin erilaisen merkityksen: "keskivuosi, keskivuoden viikko", Valinorin kalenterissa Puille omistettu kuukausiin kuulumaton viikko kuudennen ja seitsemännen kuukauden välissä; myös Aldalemnar (YEN, LEP/LEPEN/LEPEK).
  • Endor paikannimi "Keski-Maa" (Elem. dôr, NDOR), "maailman keskus" (EN); myös pidemmässä muodossa Endórë "Keski-Maa" (Liite E); allatiivi Endorenna "Keski-Maahan" (EV). Muotoa Endór (MR 121) voi pitää arkaaisena, muotojen Endórë ja Endor välimuotona (sillä pitkät vokaalit lyhenevät tavallisesti lopputavussa: Endór > Endor). Endór toimii lähteessä taipumattomana genetiivinä: Aran Endór "Keski-Maan kuningas".
  • endya > enya adj. "keskimmäinen, keski-" (ÉNED).

ene

  • enel prep. "välissä" = "rivin, luettelon, sarjan jne. keskiosassa, mutta käytetään myös puhuttaessa kolmesta henkilöstä" (VT 47,11). Tämä prepositio viittaa muiden samankaltaisten asioiden välissä olevaan asemaan; vrt. imbë.
  • [eneldë, enellë, enestil subst. "keskisormi" (VT 47,26).]
  • enelmo subst. "välimies, väliintulija, välittäjä" (VT 47,14).
  • enenquë perusluku "kuusitoista" (VT 48,21).
  • enetya, katso entya.

eng

  • enga prep. "paitsi" (FS).
  • engë verbi "oli, oli olemassa", verbin ëa (ks. tätä) menn. aikam. (VT 43,38, VT 49,29).
  • engië verbi "on ollut, on ollut olemassa", verbin ëa (ks. tätä) perfekti (VT 49,29).
  • engwa adj. "sairaalloinen", substantivoitu mon. Engwar "Sairaalloiset", haltioiden kuolevaisista ihmisistä käyttämä nimi (Silm, GENGWĀ).
  • engwë subst. "asia" (VT 39,7, VT 49,28). – Ekstrapolaation perusteella *engwë voi tarkoittaa myös painokasta inklusiivista duaalipronominia "me (sinä ja minä)", päätteen -ngwë perusteella.

enn

  • [enna adj. "ensimmäinen" (VT 45,12).]

enq

  • enquanta- verbi "täyttää uudestaan" (PE 17,167), enquantuva verbi "täyttää (vastedes)" (Nam); ks. en-, quat-, quanta-.
  • enquë perusluku "kuusi" (ÉNEK, VT 48,4.6.9, VT 49,57); enquëa järjestysluku "kuudes" (VT 42,25); ks. myös enquië. VT 48,8 mukaan sana "kuusi" on voinut olla encë ("k") hyvin varhaisessa quenyassa (Tolkien on varustanut muodon asteriskilla), mutta se muuttui muotoon enquë sanan yunquë "kaksitoista" vaikutuksesta (sanan käsitettiin tarkoittavan "kaksi kertaa kuusi", *yú-enquë, etuliitteen yú- "kaksi-, kaksois-" kera).
  • enquesta murtoluku "kuudesosa" (1/6) (VT 48,11).
  • enquete- verbi "toistaa, sanoa uudestaan" (PE 17,167).
  • enquië subst., eldarin kuusipäiväinen viikko, mon. enquier (Liite D). Vrt. enquë "kuusi". Vrt. lemnar, otsola.

ent

  • enta demonstratiivipron. "tuo tuolla" (EN). VT 47,15 mukaan sanan enta merkitys on "toinen, yksi vielä" (mutta ilmeisesti Tolkien kaavaili myös sanaa exë tähän merkitykseen).
  • Entar paikannimi "Tuonpuoleiset maat, Keski-Maa, Ulommat maat, Itä" (Amanista katsottuna) (EN).
  • Entarda paikannimi "Tuonpuoleiset maat, Keski-Maa, ulommat maat, Itä" (Amanista katsottuna) (EN, VT 45,12).
  • entë (1) konj. "sitä paitsi, lisäksi" (VT 47,15, VT 48,14). Vrt. yunquentë sanan yunquenta (ks. tätä) varianttina.
  • entë (2) subst. "keskus" (VT 41,16; endë on ehkä parempi, ks. entya).
  • ento adv. "seuraava" (Arkt.).
  • entulessë subst. "paluu" (KTK 235).
  • entya, enetya adj. "keskeinen, keski-" (VT 41,16; nämä muodot, samoin kuin substantiivi entë "keskus", ovat peräisin eräästä myöhäisestä ja hieman sekavasta lähteestä; adjektiivi #endëa ja substantiivi endë aikaisemmasta aineistosta saattavat sopia yleiseen järjestelmään paremmin, ja #endëa löytyy jopa TSH:sta osana sanaa atendëa [ks. tätä]).

enu

  • Enu miehennimi "Kaikkivaltias luoja joka asuu maailman ulkopuolella" (LT 2,343 – Tolkienin myöhemmässä quenyassa jumaluuden nimi on muodossa Eru).

env

  • Envinyatar subst. "Uudeksitekevä" (TSH III/5.8.).
  • envinyanta pass. partis. "parannettu" (MR 405), joka viittaa verbivartaloon #envinyata- "parantaa", kirjaimellisesti "uudistaa"; vrt. Aragornin nimi Envinyatar "Uudeksitekevä" (TSH III/5.8.).

enw

eny

  • enya < endya adj. "keski-" (EN). Vrt. #endëa.
  • #enyal- verbi "muistaa, muistella", gerundi/infinitiivi enyalië infinitiivin päätteellä -; datiivi enyalien "muistamiselle", "muistamista varten" (CV).
  • enyárë adv. "sinä päivänä" (viitaten tulevaisuuteen) (FS).

eo

eon

ep

epe

  • epë prep. "ennen, edessä" [engl. before] ("kaikissa muissa paitsi aikaan liittyvissä suhteissa", VT 49,32), vaikka sanan selityksenä olikin "jälkeen" kun se ensimmäisen kerran julkaistiin (VT 42,32; kyseisen artikkelin kirjoittaja Bill Welden esitti myöhemmin tämän korjauksen VT 44,38). Prepositio voi todella tarkoittaa "jälkeen", kun se liittyy aikamääreisiin, sillä eldar kokivat tulevan ajan (ajan joka tulee nykyhetken jälkeen) olevan heidän "edessään" (VT 49,12.32); epë on tässä suhteessa sanan apa (ks. tätä) variantti (vrt. VT 49,22). Vrt. myös epessë (ks. tätä). Sanaa epë "ennen" voi käyttää myös vertailussa, ilmeisesti melko lailla samaan tapaan kuin sanaa (2) (ks. tätä) (VT 42,32).
  • epessë subst. "jälkinimi", lempinimi, useimmiten annettu ihailun tai kunnioituksen osoituksena (PM 339; KTK 365-366; VT 49,12). Vrt. essë "nimi" ja epë edellä.
  • epeta adv. "sen seurauksena, sen johdosta, sen vuoksi, joten " (epë + ta (1)). Myös epta (VT 49,12).
  • epetai adv. "niin muodoin, siis" (VT 49,11). Koska tähän sisältyisi tai "se mikä" (epe-ta-i "ennen sitä mikä"), muoto jonka Tolkien on saattanut myöhemmin hylätä, vähemmän ongelmallinen synonyymi etta lienee parempi. Vrt. potai.

ept

  • epta = epeta (ks. tätä).

eq

equ

  • equë verbi "sanoo/sanovat" tai "sanoi(vat)" (aikamuodoton pseudoverbi, jota käytetään sitaattien johtolauseessa tai "että"-rakenteessa); päätteiden kanssa equen "minä sanoin", eques "hän sanoi" (WJ 392.415).
  • eques (equess- kuten mon. equessi) subst. "sanonta, sitaatti jonkun lausumista sanoista, ajankohtainen tai sananlaskunomainen sanonta" (WJ 392); I Equessi Rúmillo "Rúmilin sanonnat" (WJ 398).

er

  • er perusluku "yksi, yksin" (ERE, VT 48,6; VT 49,54), varhaisessa lähteessä myös adv. "vain, mutta, kuitenkin" (LT 1,269); Eru er "yksi jumala" (VT 44,17; tässä Tolkien oli korjannut sanan er muodosta erëa, joka näyttää olevan adjektiivimuoto *"yksi, ainoa").
  • #er- verbi "jäädä (jäljelle)" (LT 1,269; annettu muodossa erin ja varustettu selityksellä "jää"; Tolkienin myöhemmässä quenyassa erin olisi tarkoittanut "minä jään", jos sanan voisi mukauttaa siihen. Myöhempi synonyymi lemya- saattaa olla suositeltavampi).

erc

erd

  • erda adj. "yksinäinen, autio" (LT 1,269).
  • erdë (1) subst. "siemen" (ERÉD, VT 45,12).
  • erdë (2) subst. "yksilöllisyys", persoona kokonaisuutena (MR 216).
  • erdë (3) subst. "lepo" (Tolkien on merkinnyt sanan X:llä, ehkä osoittaakseen, että hän harkitsi luopumista tästä muodosta homofonien poistamiseksi) (VT 46,12). Vrt. sérë.

ere

  • erë, eren subst. "rauta" tai "teräs"; Eremandu, nimen Angamandu (Angband) variantti (LT 1,252; "raudan" pitäisi olla anga TSH:n tyylisessä quenyassa, mutta sanoja erë, eren voi silti käyttää "teräksestä". Katso myös yaisa).
  • erëa adj.? "yksi" tai *"ainoa", ilmeisesti adjektiivinen muoto (katso er) (VT 44,17).
  • Eremandu paikannimi "Rautahelvetti", Angbandin nimi (LT 1,249).
  • eressë subst. "yksinäisyys" (ERE). Varhaisessa "qenyassa" eressë oli adjektiivi tai adverbi: "yksittäin, vain, yksin" (LT 1,269).
  • eressëa adj. "yksinäinen" [engl. lonely] (ERE; LT 1,269; vrt. Kirjeet 484 alaviite [engl. solitary, Letters 386 alaviite ‡]). Eressëa paikannimi "Yksinäinen", käytetään usein yksikseen Tol Eressëasta, Yksinäisestä saaresta (Silm [engl. Lonely Isle]; Kirjeet 484 alaviite [engl. Solitary Isle, Letters 386 alaviite ‡]).

eri

erm

  • erma subst. "fyysinen aine" (MR 338.470).

erq

err

ert

eru

  • Eru jumalan nimi "Yksi" = Jumala (VT 43,32; VT 44,16-17), "Yksi Jumala" (Kirjeet 485), nimi joka on varattu juhlallisimpiin tilaisuuksiin (WJ 402). Usein sanaliitossa Eru Ilúvatar "Eru Kaiken isä" (vrt. MR 112). Genetiivi Eruo (MR 329; VT 43,28/32), datiivi Erun (VT 44,32. 34). Adjektiivimuoto Eruva "jumalallinen" (Eruva lissëo "jumalallisesta armosta", VT 44,28) olisi identtinen possessiivimuodon kanssa. Yhdyssanoja: Eruhantalë "Kiitos Erulle", númenorilainen juhla (KTK 228, 583), Eruhin, mon. Eruhíni "Erun lapset", haltiat ja ihmiset (WJ 403; Elem. s.v. híni, vrt. Eruhîn, Kirjeet 434), Eruion *"Jumalan poika" (tai "Jumala-Poika"?) (VT 44,16), Erukyermë "Rukous Erulle", númenorilainen juhla (KTK 228, 583), Erulaitalë "Ylistys Erulle", númenorilainen juhla (KTK 228, 583), Eruamillë "Jumalan äiti" (Tolkienin Ave Maria -rukouksen käännöksessä, VT 43,32, ks. myös VT 44,7), Eruontari, Eruontarië "Jumalan äidin (synnyttäjän)" muita käännöksiä (VT 44,7. 18), Erusén "Jumalan lapset" (RGEO 74; tämä on outo muoto ilman monikon päätettä; vrt. synonyymi Eruhíni). #Eruanna ja #erulissë, "armoa" tarkoittavia sanoja, sananmukaisesti "Jumalan lahja" ja "Jumalan makeus" (VT 43,29; nämä sanat tunnetaan genetiivissä (edellinen) ja instrumentaalissa (jälkimmäinen): Eruanno, erulissenen).
  • Eruman paikannimi; tämä on sana, jolle annetaan eri merkityksiä, mutta se tarkoittaa aina jotakin aluetta. Tolkienin mytologian varhaisimmissa vaiheissa se oli Taniquetilin eteläpuolella sijaitseva alue (LT 1,91. 252-253). Etymologioissa (hakusana ERE) Eruman on "autiomaa Valinorin koillispuolella". Quenyankielisen Isä meidän -rukouksen lopullisessa versiossa, jossa esiintyy lokatiivimuoto Erumandë, Tolkien on ilmeisesti siirtänyt Erumanin kokonaan pois tästä maailmasta ja tehnyt siitä Jumalan asuinpaikan; Erumandë käännetään "taivaassa".
  • erumë subst. "autiomaa" (ERE).
  • erúmëa adj. "ulompi, uloin" (LT 1,262).
  • Eruva, katso Eru.

ery

  • erya adj. "ainoa, yksinäinen" (ERE).

es

  • es tunnistamaton sana ilmaisussa es sorni heruion an! "Valtiaiden kotkat ovat läsnä" (SD 290); mahdollisesti sanan en assimiloitunut muoto, joka saattaa toimia eräänlaisena deiktisenä partikkelina: *"Katso, kotkat...".

esc

  • [escë] ("k") subst. "kahina, lehtien ääni" (EZGE).

ess

  • essë (1) subst. "nimi", myös tengwa n:o 31:n myöhempi nimi, alun perin (MET) árë (ázë). (Liite E). Pronominipäätteellä esselya "sinun nimesi" (VT 43,14). Mon. #essi (PM 339; MR 470), mon. gen. #esseron "nimien" yhdyssanassa Nómesseron (ks. tätä); olisi voinut odottaa ennemmin muotoa *ession, vt. mon. nom. essi; ehkä #esser on validi vaihtoehtoinen monikkomuoto. Essecarmë subst. "nimen tekeminen" (MR 214.470), eldarin seremonia, jossa isä ilmoittaa lapsensa nimen. Essecenta ("k") subst. *"nimiessee" (ks. centa) (MR 415); Essecilmë subst. "nimen valitseminen", eldarin seremonia, jossa lapsi antaa itselleen nimen oman lámatyávënsa (ks. tätä) perusteella
  • essë (2) pron.? "hän" (myös "se"?), mahdollisesti painollinen yks. 3. p. pronomini, esiintyy lauseessa essë úpa nas "hän on mykkä" (PE 17,126).
  • essë (3) subst. "alku" (ESE/ESET). Tämä hakusana oli Etymologioissa merkitty kysymysmerkillä, ja TSH:n liitteissä esiintyvä sana viittaa siihen, että se oli korvattu muodolla *YESE/YESET; näin ollen voidaan olettaa *yessë sanan essë asemesta. (Ks. esta (2).) Kirjoitettaessa on ehkä kuitenkin paras käyttää muotoa yesta (PE 17,120).
  • essëa adj. ?"ensisijainen" (selitys ei ole täysin varmasti luettavissa); mahdollisesti *yessëa TSH-tyylisessä quenyassa; katso esta (2) alla (ESE/ESET). Tolkien antoi alun perin Etymologioissa sanalle essëa merkityksen "paikalla, paikallinen" (VT 45,12).
  • [Esselda] subst.? adj.?, poistettu muoto, jota Tolkien ei koskaan varsinaisesti selittänyt: *"ensimmäinen haltia"? Tai vanha komparatiivi (-lda), jonka merkitys on suunnilleen "vanhempi"? Sana esiintyy kontekstissa, jossa Tolkien pohtii termejä haltioille "esikoisina" eli "vanhempana sukukuntana" (VT 45,12, vrt. ESE-, ESET-).

est

  • esta- (1) verbi "nimetä" (ES, VT 45,12). Asiaan liittyvässä Etymologioiden hakusanan varhaisemmassa muodossa Tolkien antoi sanan esta- tarkoitaa "asettaa, istuttaa" (VT 45,12); poistetussa hakusanassa SET oli myös esta- "edeltää" (VT 46,13).
  • esta (2) adj. "ensimmäinen" (ESE/ESET); tämä hakusana oli varustettu kysymysmerkillä. Sana Yestarë (ks. tätä) *"Alkamispäivä" TSH:ssa viittaa siihen, että Tolkien päätti muuttaa kyseisen juuren muotoon *YESE/YESET. Täten voisi lukea esta > *yesta (mutta myöhemmin tästä tuli substantiivi "alku" ennemmin kuin adjektiivi "ensimmäinen", PE 17,120) ja liittää y myös muiden juuresta ESE/ESET periytyvien sanojen alkuun (essë > *yessë, essëa > *yessëa). Estanossë subst. "esikoiset", luettava samoin Yestanossë (Yestanessi?) – mutta myöhemmässä tekstissä Tolkien käytti sanaa Minnónar (ks. tätä) merkityksessä "Esikoiset" haltioiden nimenä, ja tämä muoto lienee suositeltavampi. (LR:ssä julkaistuissa Etymologioissa sana Estanossë on muodossa "Estanesse", mutta VT 45,12 mukaan toiseksi viimeinen vokaali on Tolkienin käsikirjoituksessa o).
  • estat-, ks. etsat-.
  • Estë naisennimi "Lepo" (WJ 403; EZDĒ, SED), käytetään vain valiën nimenä (WJ 404).
  • estel subst. "luottamus [engl. trust], toivo" (WJ 318-319; MR 320).
  • esto painottava pronomini (?), ilmeisesti 3. p. duaali, "jopa [engl. even] he kaksi" (VT 49,48). Sana on peräisin käsitteiden vaiheesta, jolloin Tolkien antoi duaalipronominien päättyä o-vokaaliin, ajatus jonka hän ilmeisesti hylkäsi; myös -st- on yhteydessä ennemmin duaalin 2. kuin 3. persoonaan myöhemmissä lähteissä (katso -stë. Pääte on varhaisemmassa vaiheessa ehkä ymmärretty muodossa -*sto (VT 49,49).

et

  • et prep. (ja adv.?) "ulkona" [engl. out], ablatiivin kera "ulkona jstk" (VT 45,13) tai kirjaimellisesti "ulos jstk / -sta, -stä" kuten EV et Eärello "Suurelta mereltä"; vrt. myös et sillumello "tästä hetkestä lähtien" (VT 44,35). Et i pe/péti, kääntämätön ilmaus, ehkä *"(ulos) suusta" (VT 47,35). Etuliite et- "esiin, ulos" (ET), myös pidemmässä muodossa ete- (kuten sanoissa etelehta, eteminya); verbi ettuler *"ovat tulossa esiin" (ettul- = et + tul-). (SD 290; luettava luultavasti *ettulir tai kontinuatiivissa *ettúlar Tolkienin myöhemmässä quenyassa). Muodot etemmë ja etengwë (VT 43,46) vaikuttavat sisältävän "meitä" tarkoittavat persoonapäätteet, täten: ?"meistä" inklusiivisesti ja eksklusiivisesti. Pronomini -mmë oli monikon inklusiivinen "me" tätä kirjoitettaessa, vaikka Tolkien myöhemmin tekikin siitä eksklusiivisen duaalin (ks. -mmë). Toisen persoonan muodot annetaan myös: etelyë, etellë ?"sinusta", ?"teistä" (Tolkien muutti myöhemmin monikon "te" päätteen -llë > -ldë).

ete

  • etelehta- verbi "pelastaa, päästää" (VT 43,23).
  • etelyë, ks. et.
  • etellë, ks. et.
  • eteminya adj. "näkyvä, merkittävä" (VT 42,24).
  • etemmë, ks. et.
  • etenqwë, ks. et.
  • eterúna- verbi (myös etrúna-, vaikka konsonanttiryhmä tr vaikuttaa epätavalliselta quenyassa) "pelastaa, päästää". Tolkien saattoi hylätä tämän verbin muodon etelehta- (ks. tätä) vuoksi (VT 43,23; VT 44,9) mutta juuri esiintyy myös sanassa #runando "vapahtaja", joten ehkä eterúna- voi jäädä merkityksessä "vapahtaa".

eth

ets

  • etsat- verbi "jakaa yhtäläisiin osiin" (ilmeisesti et- "ulos" + juuri sat "jakaa, annostella"). Esiintyy lähteessä (VT 48,11) ilman yhdysviivaa mutta quenyassa selvästi vaaditaan jokin pääte; verbiä on luultavasti pidettävä konsonanttivartaloisena (perusverbinä). Vaihtoehtoinen muoto estat-, mutta kuten VT 48,12 huomauttaa transpositio ts > st ei ole quenyassa tavallinen.
  • etsë subst. "ulkopuoli, ulkopinta", selitykset on muutettu < ?"antaminen" [engl. ?issuing] ja ?"kevät" (VT 45,13).
  • etsir subst. "joen suu" (ET).

ett

  • etta adv. "sen vuoksi, joten" [engl. therefore] (').
  • ettë subst. (ja/tai adv.?) "ulkopuoli" ("ulkopuolella"?) [engl. outside] (ET).
  • ettelë subst. "ulommat maat, vieraat osat" (ET; VT 45,13).
  • ettelëa adj. "vieras(maalainen)" [engl. foreign], ehkä myös subst. ?"muukalainen"; toisen selityksen lukutapa on epävarma. LR:ssä julkaistuissa Etymologioissa jopa ensimmäisen selityksen lukutapa on ilmoitettu epävarmaksi ja quenyan sana on annettu muodossa ettelen. VT 45,13 mukaan selitys foreign on varma, ja quenyan sanan voi lukea myös ettelëa, joka myös quenyan normaalin morfologian mukaan olisi Tolkienin käsikirjoituksen oikea lukutapa.
  • #ettul- verbi "tulla esiin, ilmetä", tunnetaan muodossa ettuler *"ovat tulossa esiin" (ettul- = et + tul-). Luettava luultavasti *ettulir tai kontinuatiivissa *ettúlar Tolkienin myöhemmässä quenyassa (SD 290).

ety

  • #etya adj. sanan Etyanglodor "maanpakolaiset noldor" alkuosan elementti, jonka kirjaimellinen merkitys on todennäköisesti suunnilleen "ulompi" tai "ulkopuolinen" adjektiivina. Vrt. prepositio et.
  • Etyangoldi ("ñ") subst. "maanpakolaiset noldor" (WJ 374). Yks. Luultavasti *Etyangol (taivutusvartalo *Etyangold-).

eu

euv

  • euva verbi "on (vastedes), on oleva"; ks. ëa.

ev

eva

ex

exa

  • exa adj.? "toinen, muu" [engl. other] (ilmeisesti adjektiivina) (VT 47,10; VT 49,33). Myös eces ("k"), ellei tätä ole tarkoitettu muodon exa taustalla olevaksi taivutusvartaloksi (juuri KES + vartalovokaali etuliitteenä) ennemmin kuin quenyan sanaksi (VT 49,33).
  • exë subst. "toinen, *vielä yksi" [engl. the other, *another] (VT 47,40; VT 49,33). Vaikka Tolkien sisällytti määräisen artikkelin the selitykseensä, se saattaa pelkästään osoittaa, että exë on substantiivi eikä viittaa siihen, että sana on sisäsyntyisesti määräinen eikä siksi tarvitse määräistä artikkelia i. Epämääräisessä merkityksessä käytettynä, ilman edeltävää i-artikkelia, exë olisi luultavasti käännettävä *another = "vielä yksi"?

ey

eye

  • éyë verbin ëa (ks. tätä) harvinainen perfektimuoto.

ez

eze

(valmis)

Tämä artikkeli ei ole käytettävissä GFDL-lisenssillä.