Quenya-suomi sanaluettelo N

Kontuwiki
Ohjattu sivulta QSS N
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Quenya-suomi sanaluettelo
englanninkielinen alkuteos:
Helge K. Fauskanger, Quettaparma Quenyallo

n

  • -n (1) datiivin pääte, alun perin päätteen supistettu muoto, sukua allatiivin päätteelle -nna (VT 49,14). Esiintyy sanoissa nin, men, ten, enyalien, Erun, airefëan, tárin, yondon (ks. näitä) sekä englantilaiseen nimeen Elaine liitettynä (Elainen) erään kirjan omistuskirjoituksessa Elaine Griffithsille (VT 49,40). Pidempi datiivin pääte -na tunnetaan myös joidenkin pronominien yhteydessä, kuten sena, téna, véna (ks. näitä), sekä substantiivissa mariéna (< márië "hyvyys") (PE 17,59). Mon. -in (esim. hínin, ks.hína), part. mon. -lin, duaali -nt (Plotz). Prepositiota ana (1) sanotaan käytetyn "kun puhtaasti datiivinen formula on tarpeen" (PE 17,174), ehkä tarkoittaen että se voi korvata datiivin päätteen, esim. *ana Eru eikä Erun "jumalalle". – Tolkienin varhaisessa aineistossa pääte -n (tai -en) ilmaisi toisinaan genetiiviä eikä datiivia, mutta hän päätti myöhemmin, että genetiivin pääte oli -o (vrt. korjaus Yénië Valinóren muotoon Yénië Valinórëo, MR 200).
  • -n (2), myös -nyë, yks. 1. p. persoonasuffiksi "minä", esim. utúlien "minä olen tullut" (EO), cainen "minä makaan" (VT 48,12-13), carin tai carinyë "minä teen" (VT 49,16), veryanen *"minä avioiduin" (VT 49,45). Ks. myös VT 49,48. Pitkä muoto -nye- objektipäätteen -s "sen, sitä" kera muodossa utúvienyes (ks. tuv-). Mahdollisesti -n esiintyy objektin asemassa ("minut, minua") kääntämättömässä verbimuodossa tankassen (PE 17,76), jossa elementtiä -n saattaa edeltää -sse- yks. 3. p. päätteen -s pidempänä muotona (ks. -s (1)).
  • -n (3) monikon tunnus, jota käytetään joissakin sijapäätteissä (WJ 407): mon. gen. -on, mon. abl, -llon (mutta myös -llor), mon. lokat. -ssen.
  • n-alalmino ??? (kahdesti Narqelionissa, ehkä ne + alalmino).

na

  • (1) verbi "on, olen" (Nam, RGEO 67). Tämä on kopula, jota käytetään adjektiivien, nominien tai pronominien yhteydessä "toteamuksissa (tai toivomuksissa) jotka vahvistavat (tai toivovat) asialla olevan tietyn ominaisuuden tai olevan samaa kuin jokin muu" (VT 49,28). Myös persoonattomissa rakenteissa: ringa ná "on kylmää" (VT 49,23). Kopula voidaan kuitenkin jättää pois "kun merkitys on selvä" ilman sitäkin (VT 49,9). voi olla myös huudahdus "kyllä!" tai "niin se on!" (VT 49,28). Lyhyt na rakenteessa aire [] na "[] on pyhä" (VT 43,14); jokin subjekti voidaan ilmeisesti liittää []:n tilalle). Lyhyt na toimii myös imperatiivina: alcar mi tarmenel na Erun "kunnia korkealla taivaassa olkoon Jumalalle" (VT 44,32/34), myös na airë "olkoon pyhä" (VT 43,14); vrt. myös nai "olkoon niin että" (ks. nai (1)). Imperatiivin partisiippi á voi myös saada prefiksin (á na, PE 17,58). Kuitenkin VT 49,28 mukaan on imperatiivimuoto. Mon. nar tai nár "olemme / olette / ovat" (PE 15,36, VT 49,27.29.30); duaali nát (VT 49,30). Persoonasuffiksien kera: nányë/nanyë "minä olen", nalyë tai natyë "sinä olet" (kohtelias ja kunnioittava muoto), nás "se on", násë "hän on", nalmë "me olemme" (VT 49,27.30). Jotkut VT 49,27 luetteloidut muodot olisi ehkä ymmärrettävä aoristeiksi: nain (yks. 1. p.), naityë (yks. 2. p. tuttavall.), nailyë (yks. 2. p. kunnioittava); mutta edustaako na aoristia ilman persoonasuffiksia? Kuitenkin muodot nanyë, nalyë, , nassë, nalme, nar (muutettu muodosta nár) luokitellaan toisaalla "aoristeiksi" ilman ylimääräistä i-vokaalia (esim. nalyë eikä nailyë); huomaa myös, että *"hän on" on tässä nassë eikä násë (VT 49,30). Menn. aikam. námë tai "oli", mon náner/nér "olivat" ja duaali nér "(kaksi) oli" (VT 49,6.9.10.27.28.30.36). VT 49,31 mukaan "oli" ei saa persoonasuffikseja (vaikka nésë "hän oli" tunnetaan muualta, VT 49,28-29), ja tällaiset päätteet liitetään mieluummin muotoon ane-, esim. anen "minä olin", anel "sinä olit", anes "hän oli" (VT 49,28-29). Fut. nauva (VT 42,34, VT 49,19.27; toinen versio antaa kuitenkin futuuriksi uva, VT 49,30). Nauva persoonasuffiksin kera esiintyy rakenteessa tanomë nauvan "minä olen (vastedes) siellä" (VT 49,19), tämä esimerkki osoittaa, että verbin muotoja voi käyttää myös ilmoittamaan asemaa. Perfekti anaië "on ollut" (VT 49,27, kirjoitettu ensin anáyë). Infinitiivi (tai gerundi) návë "oleva", PE 17,68. Ks. myös nai (1).
  • (2), myös nán, konj. "vaan, päinvastoin, toisaalta" (NDAN; luultavasti on parempi käyttää muotoa nan, ks. tätä, jotta vältyttäisiin sekaannusta sanojen "on", *nán "minä olen" kanssa).
  • na (1) "olla"-verbin muoto, ilmeisesti imperatiivi (tai konjunktiivi): Tolkien totesi, että na airë merkitsisi "olkoon pyhä" (VT 43,14) ja san na (ks. tätä) täytyy olla "olkoon"; ks. (1). Vrt. myös lause alcar mi tarmenel na Erun "kunnia olkoon jumalalle taivaanvahvuudessa" (VT 44,32/34). Verbin eteen liitettynä na ilmaisee toivomuksen: aranielya na tuluva "tulkoon [= tulisipa] sinun kuningaskuntasi" (ibid.).
  • na (2) prep. "kohti jtk.", mahdollisesti jäänyt käytöstä yllä olevan (1) vuoksi; selvyyden vuoksi sen asemesta voi käyttää synonyymia ana (1). Alun perin Tolkien antoi sanalle na selityksen "jnk. luona, lähellä"; uusi merkitys tuli yhdessä synonyymien an, ana kanssa (VT 45,36).
  • [na] (3) prefiksi joka esiintyy Markirya-runossa; Tolkien muutti sen myöhemmin muotoon a-, ks. tätä.
  • -na (4) pääte jota käytetään muodostamaan passiivin partisiippeja sekä joitakin adjektiiveja ja nomineja; ks. -ina. PE 17,68 mukaan pääte -na "ei enää kuulunut verbin taivutukseen"; johdettuja sanoja pidetään siten itsenäisinä adjektiiveina (toisinaan nomineina) eikä säännöllisesti johdettuina passiivin partisiippeinä huolimatta ilmeisestä etymologisesta yhteydestä tiettyihin verbivartaloihin. Kun pääte lisätään juureen ja syntyy yhdistelmiä tn, pn, kn (cn), ne muuttuvat metateesin vaikutuksesta muotoihin nt (np >) mp, nc, kuten sanoissa nanca *"surmattu" aiemmasta muodosta ¤ndakna tai hampa "pidätelty, viivytetty, pidetty" (juuresta KHAP "pidättää, pitää, pidätellä". Jos suffiksi liitetään loppu-l:ään, -na muuttuu muotoon -da, kuten sanassa yulda "juoma, juotu määrä", vanhemmasta muodosta yulna (joka on esimerkki tällä päätteellä johdetusta nominista, vaikka Tolkien saattoikin selittää, että yulda sisälsi erillisen päätteen -da [ks. tätä], joka ilmaisee verbin toiminnan tulosta.) Sana *turúna "hallittu, [voitettu]" (ks. tätä, tunnetaan vain elidoituneessa muodossa turún') näyttää olevan passiivin partisiippi verbistä turu- "hallita, kukistaa, voittaa jk." (PE 17,113). Tämän perusteella U-vartaloisten verbien loppu-u pitenee ú:ksi, kun verbiin lisätään -na.

nac

  • #nac- ("k") verbi "hakata, leikata" (nacin "Minä hakkaan, leikkaan", VT 49,24 tai "purra" (NAK); vrt. nahta (2).
  • nácë ("k") huudahdus? "se on saattaa olla nähtävästi" [engl. it is may be seeming sic!] (VT 49,28). Patrick Wynne uskoo, että epäselvä selitys on "parhaiten ymmärrettävissä vajavaisena" eli tarkoittaa "se on [tai] saattaa olla nähtävästi", ja ehkä "osoittaa varauksellista tai epäröivää myöntöä" (VT 49,29). Alkuperäisessä muodossaan selitys oli "ei niin kuin se on [tai saattaa olla nähtävästi]" [engl. not as it is [or may be seeming]] (ibid.).

nah

  • náha adj. "kapea" (PE 17,166).
  • naham- verbi "kutsua (paikalle)", passiivin partisiippi nahamna "kutsuttu" (myös LR 47). Tolkien kokeili vaihtoehtoisia muotoja nahom- & pass. partis. nahomna tai natyam- & pass. partis. natyamna; passiivin partisiipiksi hän harkitsi myös muotoa nahemna (vrt. nahémë alla hakusanassa nahámë) (VT 45,21).
  • nahámë subst. "koollekutsu". Tolkien kokeili myös vaihtoehtoisia muotoja natyámë tai nahémë (VT 45,21).
  • Nahar subst. Oromën hevosen nimi, omaksuttu ja mukailtu valarin kielestä (WJ 401).
  • nahemna, ks. naham-.
  • nahom-, nahomna, ks. naham-.
  • nahta- (1) verbi "surmata" (nahtan "minä surmaan"). Mahdollisesti variantti #nehta-, ks. #nehtar. Passiivin partisiippi nahtana ilmauksessa nahtana ló Túrin *"Túrinin surmaama". (VT 49,24).
  • nahta (2) subst. "puraisu" (NAK).
  • nahta (3) perusluku "kahdeksantoista" (PE 14,17).

nai

  • nai (1) imperatiiviverbi "olkoon niin, että", jota käytetään (yleensä futuurissa olevan) verbin kanssa ilmaisemaan toivomusta. Käännös "ehkä" Tolkienin Namáriën käännöksessä on hieman harhaanjohtava; hän käytti muotoa "olkoon niin, että" RGEO 67:n rivien välissä olevassa käännöksessä. Ilmeisesti kysessä on na imperatiivina "olkoon!" varustettuna suffiksilla -i "että", vrt. i (3). Sitä voi käyttää futuurissa "toivomuksen ilmaisuna" (VT 49,39). Nai hiruvalyë Valimar! Nai elyë hiruva! *"Kunpa löytäisit Valimarin. Kunpa vielä löytäisit sen!" (Nam, VT 49,39). Nai tiruvantes "olkoon niin, että he vartioivat sitä" > "vartioisivatpa he sitä" (CO). Nai elen siluva parma-restalyanna *"Loistaisipa tähti kirjamessujesi yllä" (VT 49,38), nai elen siluva lyenna *"loistaisipa tähti ylläsi" (VT 49,40), nai elen atta siluvat aurenna veryanwesto *"loistaisipa kaksi tähteä hääpäiväsi yllä" (VT 49,42-45), nai laurë lantuva parmastanna lúmissen tengwiesto "laskeutuisipa kultainen valo kirjasi ylle lukemisesi hetkinä" (VT 49,47). Sanaa nai voi käyttää myös preesensissä olevan kontinuatiiviverbin kanssa, jos jatkuvaa tilannetta toivotaan: Nai Eru lye mánata "Jumala siunatkoon sinua" (VT 49,39) tai kirjaimellisesti *"olkoon niin, että Jumala on (jo) siunaamassa sinua". Ilmauksessa nai amanya onnalya *"olkoon niin, että lapsesi [on oleva] siunattu" kaikki kopulat jäävät pois: Tolkien huomautti, että "toivomusten imper[atiivi] edeltää adj." (VT 49,41). VT 49,28: muoto nái "olkoon niin, että". Patrick Wynne spekuloi, että nái on itse asiassa sanan nai taustalla oleva etymologinen muoto (VT 49,36).
  • nai (2) prefiksi "pahasti, tuskallisesti, inhottavasti" (PE 17,151), vrt. naiquet-. Varhaisemmassa aineistossa mainitaan myös huudahdus nai "ah ja voi" (NAY; tämä jäi ehkä pois käytöstä nai (1), yllä, vuoksi; Namárië käyttää interjektiota ai! samassa merkityksessä).
  • naica (1) adj. "katkeran tuskallinen" (PE 17,151).
  • naica (2) subst. "tikari" (GL 37).
  • #naicando (ja #naico, molemmat tunnetaan monikossa päätteellä -or) subst. "syntinen, synnintekijä" (VT 43,33; Tolkien on ehkä hylännyt nämä muodon #úcarindo vuoksi).
  • naicë ("k") subst. "terävä kipu" (NÁYAK); Tolkien muutti tämän muodosta naiquë ("q") (VT 45,37).
  • naicelë ("k")subst. "terävä kipu" (NÁYAK); Tolkien muutti tämän muodosta naiquelë ("q") (VT 45,37).
  • naicelëa ("k") adj. "tuskallinen" (NÁYAK); Tolkien muutti tämän muodosta naiquelëa ("q") (VT 45,37).
  • naico (1) subst. "syntinen, synnintekijä"; ks. naicando.
  • naico (2) ("k") taivutettu subst.? "kukkulan / kukkuloiden" (???) (MC 221; tämä on "qenyaa").
  • naina- verbi "valittaa, vaikeroida" (NAY), myös reduplikoituna nainaina- (VT 45,37). Subst. nainië "valitus, vaikerrus" (RGEO 66).
  • nainaina-, ks. naina-.
  • [naiquë, naiquelë, naiquelëa] ("q"), ks. naicë, naicelë, naicelëa.
  • naiquet- verbi "kirota tai herjata" (PE 17,151).
  • Naira (1) subst. "Tulen sydän", auringon nimi (MR 198).
  • naira (2) adj. "valtava, laaja, tyhjä" (PE 17,27).
  • naira (3) adj. "pelottava, kauhea, sietämätön" (PE 17, 151).
  • nairë subst. "valitus, vaikerrus" (NAY).
  • naitë adj. "tosi" (VT 49,28).
  • naitya- verbi "saattaa häpeään, parjata [engl. abuse]" (jälkimmäinen selitys [abuse] viittaa oletettavasti parjaamiseen [verbal abuse])n (QL 65).

nal

  • nal, nallë subst. "laakso, notko" (LT 1,261).
  • nalda adj. "laakso" (adjektiivina), myös "alhainen" [engl. lowly] (LT 1,261, QL 66).
  • nalla ??? (Narqelion).
  • nalláma, nallama subst. "kaiku" (LAM). Alun elementti voi olla nan- "takaisin", näin ollen "takaisin-ääni", ääni joka palaa takaisin (vrt. láma.
  • nalmë (1) "me olemme", ks. (1), -lmë.
  • [nalmë] (2) ("ñ") subst. "meteli" (ÑGAL/ÑGALAM).
  • nalta ("ñ") subst. "säteily, kimmeltävä heijastus" (jalokivistä, lasista, kiillotetusta metallista tai vedestä) (PM 347).
  • Ñaltariel subst. nimen Galadriel todellinen quenyankielinen muoto; varsinaisesti käytettiin telerinkielisestä nimestä Alatáriel(lë) quenyalaistettua muotoa Altariel. (PM 347).
  • nalyë verbi "sinä olet"; ks. (1).

nam

  • #nam- verbi "tuomita, antaa tuomio", tunnetaan aor. 1. p. namin "minä tuomitsen" (VT 41,13). Vrt. Námo.
  • náma subst. "tuomio, päätös" tai "halu" (VT 41,13).
  • námië subst. "(yksittäinen) tuomio" tai "(yksittäinen) halu" (VT 41,13).
  • namárië huudahdus "hyvästi" (Nam, RGEO 67).
  • namba subst. "vasara" (NDAM), namba- verbi "vasaroida" (NDAM). VT 45,37 mukaan Tolkien ehkä harkitsi vaihtoehtoista muotoa lamba, mutta lähde on epävarma ja sanalle lamba on annetu muualla aivan toisenlainen merkitys ("kieli").
  • Nambarauto subst. "Kuparin [> metallin] vasaroija", mask. nimi (S Damrod) (RAUTĀ).
  • namma subst. "(linnun) kynsi" (myös nappa) (VT 47,20).
  • namna ' "säädös, asetus"; Namna Finwé Míriello "Finwën ja Mírielin säädös" (MR 258).
  • Námo (1) subst. "Tuomari", erään valan nimi; yleensä häntä kutsutaan nimellä Mandos, joka on varsinaisesti hänen asuinpaikkansa nimi (WJ 402).
  • námo (2) subst. "henkilö, joku" (PM 340 – kirjoittajat pitävät ehkä parempana synonyymiä quén).
  • nampë, menn. aikam. verbistä map(a).

nan

  • nan konj. "mutta" (FS); Etymologiossa myös , nán (NDAN), mutta nämä sanat saattavat sekoittua olla-verbin muotoihin, joten nan olisi kenties etusijalla, ellei merkityksessä "mutta" käytetä täysin toista sanaa mal. Tolkien saattoi tuoda myöhempään quenyaansa uusia "mutta"-sanoja vapauttaakseen sanan nan toista merkitystä varten (ehkä adverbiksi "takaisin", vrt. prefiksi nan-).
  • nan (nand-) subst. "metsämaa" (LT 1,261).
  • nan- prefiksi "taaksepäin" (NDAN) tai "takaisin" kuten nanwen- "palata" (mennä/tulla takaisin, PE 17,166), vrt. myös nanquernë *"takaisin kääntynyt", mon. sanasta *nanquerna (VT 49,17-18). Ilmeisesti assimiloituneena nal- sanassa <n>nalláma "kaiku" (jos kyseessä on *nan-láma "takaisin-ääni", palaava ääni).
  • Nanar mon. subst. "viherhaltiat, *danilaiset", yks. *Nana (DAN).
  • nanca adj. *"surmattu" (PE 17,68), ks. -na.
  • #nancar- verbi "tehdä tekemättömäksi" (tuhota). Esiintyy muodossa nancari- ("k"), ilmeisesti sisältäen aoristin välivokaalin (PE 17,166).
  • nanda subst. "(leveä) laakso" (PE 17,80), "vesiniitty, kostea tasanko" (NAD).
  • nanda- ("ñ") verbi "soittaa harppua" (ÑGAN/ÑGÁNAD).
  • nandaro ("ñ") subst. "harpunsoittaja" (ÑGAN/ÑGÁNAD).
  • nandë (1) subst. "laakso" nimessä Laurenandë (KTK 347), elidoituneena nand' nimessä Nand' Ondoluncava ("k") "Paasilaakso" (PE 17,28). Mahdollisesti täydellisen sanan on tässä tarkoitettu olevan variantti nando (PE 17,80), kuten voi otaksua variantista Oncoluncanan(do) ("k") "Paasilaakso". Myös nan, nand- subst. "laakso" (Kirjeet 386); Nan-Tasarion "Pajulaakso" (TSH II/3.4.) (Huomaa että tämä ja seuraava nandë kirjoitettaisiin eri tavoin tengwarilla, ja alun perin ne myös ääännettiin eri tavoin, koska nandë "harppu" oli ñandë ensimmäisen ajan quenyassa).
  • nandë (2) ("ñ") subst. "harppu" (ÑGAN/ÑGÁNAD; VT 46,3 mukaan Tolkien muutti loppuvokaalin -a > ).
  • nandelë subst. "harpunsoitto" (ÑGAN/ÑGÁNAD).
  • nandellë ("ñ") subst. "pikku harppu" (ÑGAN/ÑGÁNAD).
  • nandin subst. "maaseudun keiju [engl. fay]" (LT 1,261).
  • #Nando (1) mon. Nandor, subst. viherhaltioiden (Laiquendi) nimi. Kantakielen sana ¤ndandō, josta quenyan Nando, viittasi merkitykseen "se joka perääntyy lausumastaan päätöksestä", koska nandor jättäytyivät matkalta Cuiviéneniltä Amaniin. Adj. Nandorin (WJ 412, VT 48,32).
  • nando (2) subst. "laakso, leveä laakso", sanan nandë (1) variantti, ks. tätä (PE 17,80).
  • nánë verbi "oli", náner "olivat", ks. (1).
  • nangwa subst. "leuka" (NAK).
  • nanwa adj. "olemassa oleva, tosiasiallinen (tosi)" (VT 49,30). Vrt. lähes synonyymi anwa.
  • nanwë subst. "luode, laskuvesi" (VT 48,26). Vrt. lanwë.
  • nanwen- verbi "palata" (mennä/tulla takaisin) (PE 17,166). Etymologinen muoto nan-men- osoittaa, että toinen elementti on #men- "mennä", joka on elementin nan- "takaisin" jäljessä muuttunut muotoon -wen-, näin ollen perfektin olisi ehkä oltava *naneménië.
  • nányë verbi "olen", ks. (1).

nap

  • napan- verbi "lisätä" (PE 17,146).
  • nápat subst. "peukalo ja etusormi parina", duaalimuodostelma. Ilmeisesti sanastan #nápa, joka on sanan nápo "peukalo" vaihtoehtoinen muoto. Telerin kielessä on myös loppu-a (eikä -o) tässä sanassa (VT 48,5; etymologia, VT 48,16).
  • nápo subst. "peukalo" (VT 47,10, VT 48,4.5.). Vrt. nápat.
  • nappa subst. "(linnun) kynsi" (myös namma) (VT 47,20).

nar

  • nar (1) verbi "ovat", ks. (1).
  • [nar] (2), katso [narwë].
  • nár subst. "liekki", myös nárë (NAR1). Käännetty "tuli" joissakin nimissä, katso Aicanár(o), Fëanáro (joissa sanaan nár on ilmeisesti liitetty mask. pääte -o). PE 17,183 mukaan nár- on "tuli elementtinä" (konkreettinen tuli tai lieska on ennemmin ruinë).
  • naraca ("k") adj. "viiltävä, raastava, väkivaltainen" (NÁRAK; VT 45,37 mukaan Tolkien lisäsi vielä määritelmän, jota ei voi lukea varmasti: "[?äänistä]").
  • narca- ("k") verbi "raastaa" (NÁRAK; muoto "narki" LR:ssä on sanan narka virheellinen lukutapa; ks. VT 45,37).
  • narda subst. "solmu" (SNAR).
  • nárë, myös lyhyemmin nár "liekki" (NAR1, Narqelion). Käännetty "tuli" joissakin nimissä, katso Aicanár(o), Fëanáro (joissa sanaan nár on ilmeisesti liitetty mask. pääte -o), vaikka jälkimmäisessä nimessä se voi olla myös genetiivin pääte, sillä Fëa-náro on käännetty "Tulenhenki"). Eräässä vaiheessa Tolkien mainitsi, että "nār-" on "tuli (elementtinä)" (PE 17,183). Vrt. ruinë "tulta" (konkreettista palavaa tulta) merkitsevä sana samassa lähteessä.
  • Nárië subst. vuoden kuudes kuukausi, "kesäkuu" (Liite D), johdettu juuresta (a)nar-, jolla on jotakin tekemistä tulen tai auringon kanssa.
  • Narmacil subst. mask, nimi, *"Liekkimiekka" (Liite A).
  • narmo ("ñ") subst. "susi" (ÑGAR(A)M; sekä vanha muoto ñarmo = *ngarmo että kolmannen ajan muoto narmo annetaan). Toinen "sutta" merkitsevä sana on ráca.
  • Narquelië subst. vuoden kymmenes kuukausi, "lokakuu" (Liite D); sana tarkoittaa ilmeisesti "tulen haipumista, "auringon haipumista". Vrt. narquelion ("q"), ks. tätä.
  • Narquelion ("q") subst. "tulen haipuminen, syksy" (FS, Narqelion, KWEL, (LAS1), "nar-qelion", VT 45,24); käännetty yksinkertaisesti "Haipumiseksi" LR 72. Sana on myös runon The trees of Kortirion erään osan otsikkona (LT 1,41).
  • Narsil (Þ) subst. Elendilin miekka, yhdistetty juurista jotka näkyvät sanoissa Anar "aurinko" ja Isil "kuu", etymologiasta ks. Kirjeet 533.
  • Narsilion (Þ) subst. "Auringon ja Kuun (laulu)"; itse asiassa Aurinkoa ja Kuuta tarkoittavien sanojen juuret yhdistettyinä (ks. Narsil yllä) ja monikon genetiivin pääte (Silm),
  • narta- verbi "sytyttää" (VT 45,37).
  • Narvinyë subst. vuoden ensimmäinen kuukausi, "tammikuu". Sanan merkitys on ilmeisesti "Uusi tuli/Aurinko" (Liite D).
  • *narwa adj. "punakka, punatukkainen" (PE 17,154), myös "tulipunainen" yleensä (NAR1; vain arkaainen muoto narwā annetaan Etymologioissa).
  • [narwë (ja lyhyt nar, ellei se ole epätäydellinen muoto) subst. "merkki, tunnus"] (VT 45,37).
  • Narya subst. tai adj. Punaisen sormuksen, Tulen sormuksen nimi; ilmeisesti varsinaisesti adjektiivi, joten merkitys on suunnilleen "Tulinen" (Elem. nár).

nas

  • násan, ks. násië.
  • nasar adj. "punainen" (vain vanyarin quenyassa). Omaksuttu ja mukailtu valarin kielestä. (WJ 399).
  • násë "hän on" (myös nassë) (VT 49,30); ks. (1).
  • násië huudahdus "aamen, olkoon niin" (VT 43,24.35. Sanan "aamen" käännöksenä Tolkien ilmeisesti hylkäsi aiemman muodon násan ja kaksi sanaa käsittävän variantin san na, VT 43,24).
  • nassë (1) "henkilö, yksilö" (VT 49,30). Käännetty myös "tosi olemus" (mon. nasser tunnetaan), henkilön sisäinen "tosi" olemus. Persoonasuffiksin kera muodossa nassentar "heidän tosi olemuksensa" (PE 17,175, vrt. -nta (2) ), lähteessä jossa viitataan valarin "todelliseen" henkiseen luontoon, joka on kätkettynä heidän näkyvän muotonsa sisällä. Sana nassentar vaikuttaa monikolta, *"heidän tosi olemuksensa"- – Ei saa sekoittaa verbiin nassë/násë "hän on"; ks. (1).
  • nassë (2) subst. "oka, piikki" (NAS). Ei saa sekoittaa verbiin nassë "hän on", VT 49,30 tai sanaan nassë (1) yllä. Huomaa, että myöhäisessä aineistossa yksiselitteinen sana necel esiintyy merkityksessä "oka" (PE 17,55).
  • nasta (1) subst. "keihäänkärki, kiila, kolmio" (SNAS/SNAT; ks. VT 46,14, jossa toinen selitys "keihäänkärki" eikä vain "kärki" kuten painetuisssa Etymologioissa), "kärki, pisto" (NAS).
  • nasta (2) verbi "pistää" (NAS).

nat

  • nat subst. "asia, esine" (2); vrt. únat. VT 49,30 mainitsee sanat "năta, nat", mutta on epäselvää, tarkoittaako năta siinä quenyan sanaa vai quenyan sanan nat taustalla olevaa varhaisempaa muotoa.
  • náto huudahdus "se on se" (painokas myöntösana?) (VT 49,28.29).
  • natsë subst. "verkko" (NAT).
  • nattira- verbi "halveksia" (tai ehkä varsinaisen taivutusvartalon tulisi olla vain #nattir-) (VT 44,8).
  • [nattirë verbi "katsoa taakseen" (PE 17,166).]
  • natyam-, natyamna, ks. naham-.
  • natyámë, ks. nahámë.
  • natyë verbi "sinä olet"; ks. (1).

nau

  • nauca ("k") adj. "kitukasvuinen" (VT 39,7), "kitukasvuinen, lyhennetty, kääpiömäinen" (PE 17,45), käytetään erityisesti asioista, jotka ovat pienempiä tai lyhyempiä kuin kaltaisensa, vaikka ovat täysikasvuisia, ja jotka ovat kovia, vääntyneitä tai epämuodostuneita (WJ 413). Sanaa voi käyttää myös substantiivina merkityksessä "kääpiö" (PE 17,45); sillä oli sama merkitys myös Tolkienin varhaisessa "qenyassa" (LT 1,261), mutta erityinen substantiivi Nauco saattaa olla tavallisempi.
  • Nauco ("k") subst. "kääpiö" (engl. Dwarf isolla alkukirjaimella WJ 388, mutta ei Etym. hakusanassa NAUK). Naucalië (ei *Naucolië) "kääpiökansa" kokonaisuutena. Nauco on personoitu muoto adjektiivista nauca "kitukasvuinen" (jota myös käytetään toisinaan substantiivina "kääpiö"); mon. naucor (PE 17,45). Katso myös Picinaucor.
  • Naucon (Naucond- esim. monikossa Naucondi) subst. "kääpiö" sanan Nauco variantti (PE 17,45; lähteessä ei ole isoa alkukirjainta).
  • naulë subst. "suden ulvonta" (ÑGAW; tämän täytyy edustaa varhaisempaa muotoa *ñaulë = *ngaulë; muotoja ei anneta Etymologioissa, mutta vrt. ñauro alla. Tengwar-kirjoituksessa N-alkukirjinta edustaisi kirjain noldo, ei númen.)
  • nauro ("ñ") subst. "ihmissusi" (ÑGAW, PE 17,39; jälkimmäisen lähteen mukaan sana omaksuttiin sindarin sanasta gaur).
  • nausë ("Þ") subst. "kuvittelu, mielikuvitus" [engl. imagination] (NOWO, VT 49,33).
  • nauta adj. "sidottu, velvoitettu" (NUT).
  • nauva verbi "on (vastedes)" (VT 42,34); nauvan "minä olen (vastedes)" (VT 49,19); katso (1).

nav

  • "nav- verbi "arvioida, tuomita" [engl. judge] (tunnetaan muoto navë, ilmeisesti 3. p. aoristi). Myös persoonasuffiksien kera: navin *"minä arvioin" (Tolkienin vapaa käännös "I think"), navilwë "me arvioimme" (VT 42,33.3; VT 48,11).
  • náva ("ñ") subst. "suu", ilmeisesti ei vain huulet vaan myös suun sisäosa (VT 39,13, vrt. 8). Mahdollisesti mutta luultavasti ei kuitenkaan sama elementti on käännetty "ontto" nimessä Návarot, ks. tätä.
  • Návarot subst. "Nogrod" (< Novrod), Kovertola, kääpiöiden asumuksen nimi (WJ 389). Jos tässä käännetty elementti náva on sama kuin náva "suu", sananalkuinen n on peräisin aiemmasta ng:stä (ñ:stä) ja tengwarissa sitä pitäisi vastata ennemmin noldo-kirjain kuin númen. Kuitenkin WJ 414 Tolkien rekonstruoi nimen Návarot elementin náva primitiiviseksi muodoksi ennemmin ¤nābā kuin **ngābā tai **ngāwā (sanan náva "suu" todennäköinen lähde), joten selitys vaikuttaa epäilyttävältä. Nimen Návarot alku-n:n pitäisi ilmeisesti olla tengwar-kirjoituksessa númen-kirjain.
  • Návatar subst. Aulën nimitys, joka viittaa hänen asemaansa kääpiöiden välittömänä tekijänä; sisältää ilmeisesti elementin atar "isä", mutta ensimmäistä elementtiä ei voi liittää mihinkään tunnettuun "kääpiötä" tarkoittavaan nimitykseen (PM 391 vrt. 381).
  • náva-tengwë subst. *"suumerkki" = "konsonantti" foneemina (vain mon. náva-tengwi ["ñáva-"] tunnetaan). Myös #návëa. Fëanor korvasi tämän myöhemmin termillä pataca (VT 39,8).
  • návë "oleminen", *"olla", verbin infinitiivi (tai gerundi); katso (1). (PE 17,68).
  • #návëa subst. tai adj. "konsonantti" (vain mon. návëar ["ñ"] tunnetaan) (VT 39,8).

nd

nde

  • -ndë (1) substantiivipääte, jolla muodostetaan substantiiveja verbivartaloista; sanoissa arcandë "anomus" ja ulundë "virta" (ks. näitä ja vrt. VT 44,8), fem. nimessä Serindë "kutojatar" tai "neulanainen" (ks. tätä). PE 17,69 mukaan -ndë on yleinen suffiksi joka ilmaisee fem. tekijän.
  • [#-ndë (2) persoonasuffiksi duaalille "te", kuten sanassa carindë "te (kaksi) teette". Tolkien muutti päätteen muotoon -stë (VT 49,33).]

ndi

  • -ndil (myös -dil) pääte, joka esiintyy monissa nimissä kuten Amandil, Eärendil; ilmaisee omistautumista tai epäitsekästä rakkautta, ja voidaan kääntää "ystävä" (Elem. s.v. (n)dil); tämä pääte "kuvastaa asennetta henkilöön, asiaan, toimintaan tai ammattiin, jolle on omistauduttu sen itsensä takia" (Kirjeet 483). Vrt. -ndur. On epävarmaa, täytyykö päätteellä -ndil johdettujen nimien olla välttämättä maskuliinisia, vaikka yhtään varmaa esimerkkiä naisennimestä päätteellä -ndil ei tunneta; nimi Vardilmë (ks. tätä) saattaa viitata siihen, että vastava fem. pääte on -(n)dilmë.

ndo

  • -ndon "similatiivin" sijapääte: wilwarindon "kuin perhonen" (katso wilwarin), laurendon "kuin kulta" (PE 17,58). TSH:n jälkeisellä kaudella Tolkien päätti hylätä tämän päätteen ilmeisesti koska se muistutti liikaa tekijää ilmaisevaa päätettä -ndo (PE 17,58), eikä se esiinny Plotzin taulukossa.
  • -ndor yhdyssanojen loppuelementti: "maa" (Kirjeet 386; KTK 347).

ndu

  • -ndur (myös -dur), joissakin nimissä (kuten Eärendur) esiintyvä pääte; kuten Christopher Tolkien huomauttaa Silmarillionin liitteessä, se on merkitykseltään paljolti samankaltainen kuin -ndil "ystävä"; kuitenkin -ndur tarkoittaa varsinaisesti "jnk palvelijaa" (Elem. s.v. (n)dil), "kun palvellaan oikeaa herraa: vrt. q:n kielen arandil kuninkaan ystävä, rojalisti, ja arandur 'kuninkaan palvelija, ministeri'. Mutta nämä pätevät usein yhtä aikaa, esim. Samin suhde Frodoon voidaan tulkita joko aseman pohjalta -ndur tai suhtautumisen pohjalta -ndil" (Kirjeet 483 [alaviite ‡]).

ne

  • ne (1) subst. (vai juuri?) "tuoksu" (PE 17,100).
  • ne (2) konj. "että" (kuten "Tiedän että olet täällä") (PE 14,54), jonka ilmeisesti i korvasi Tolkienin myöhemmässä quenyassa (katso i (3)).
  • ne (3) ??? = n- sanassa n-alalmino (Narqelion).
  • #-ne (4) "minä", 1. p. persoonasuffiksi, joka esiintyy sanassa melánë "rakastan" (LR 61), mutta Tolkien käytti myöhemmin tässä merkityksessä päätettä -n tai -nyë (melin "rakastan", VT 49,21). Mahdollisesti jossakin vaiheessa Tolkienin mielestä ne (tai nye, inyë) oli painollinen pronomini "minä", mutta tämä viivattiin yli (VT 49,49).
  • verbi "oli"; katso (1). Käytetään myös huudahduksena "kyllä" kun merkitys on "niin se oli, se oli niin kuin sanot/kysyt" (VT 49,31). Monikko nér "olivat", duaali nét (VT 49,30). Nésë "hän oli" (VT 49,29), vaikka Tolkien totesi toisaalla, että "ei taipunut persoonamuodoissa" (VT 49,31), vaan persoonasuffiksit lisättiin ennemmin muotoon ane (muoto anes *"hän oli" tunnetaan). Anda né "kauan sitten" (VT 49,31).
  • ne-súmë ??? (Narqelion).

nea

  • nëa (1) "kerran" (menneisyydessä) (VT 49,31). Myös néya.
  • nëa (2) verbin na- "olla" optatiivimuoto? (nëa = TSH-tyylisen quenyan nai?): ya rato nëa *"joka pian olisi" = *"jonka toivon olevan pian" (arkt).

nec

  • nec- prefiksi "ilman, -ton" (PE 17,167), vrt. -enca, ks. tätä.
  • néca ("k") adj. "kalpea, epämääräinen, haalea, himmeä nähtynä", mon. nécë ("k") Markiryassa.
  • neccë ("k") subst. "kulma" (PE 17,45). Sanan nehtë (1) variantti, ks. tätä.
  • necel ("k") oka, piikki "" (PE 17,55).
  • nectë subst. "hunaja" (LT 1,262; Tolkienin myöhemmässä quenyassa on lis; nectë olisi joka tapauksessa muuttunut muotoon nehtë, joka esiintyy Etymologioissa merkityksellä "hunajakenno" [VT 45,38]. Kuitenkin tämä sana on ristiriidassa myöhemmissä lähteissä [PE 17,55, KTK 385] esiintyvän sanan nehtë "kulma" tai "keihäänkärki, kiila, kapea niemi" kanssa).

neh

  • nehta (1) subst. "keihäänkärki", eristetty sanasta nernehta, ks. tätä.
  • #nehta- (2) verbi "surmata", jos tämä verbivartalo voidaan eristää muodosta #nehtar (ks. alla). (Variantti?)muoto nahta-, VT 49,24.
  • nehta- (3) verbi "riistää, poistaa (jltk)" [engl. deprive] (PE 17,167).
  • nehtanō subst. "osaton [engl. deprived], pakolainen jonka oikeudet ja omaisuus on takavarikoitu" (PE 17,167). Pitkä loppuvokaali on hyvin arkaaisen quenyan piirre; myöhäisemmän muodon täytyy olla *nehtano.
  • #nehtar subst. "surmaaja", eristetty sanasta Morinehtar "Pimeänsurmaaja" (PM 384.386). Mahdollisesti verbivartalo #nehta- "surmata" voidaan myös eristää tästä substantiivista, vaikka tunnettu muoto onkin nahta- (mahdollinen esimerkki A/E-vaihtelusta).
  • nehtë (1) subst. "kulma" (PE 17,55), mikä tahansa suippeneva muodostelma: keihäänkärki, kiila, kapea niemi (KTK 385).
  • nehtë (2) subst. "hunajakenno" (VT 45,38).

nei

  • neitë subst. "vaha" (GL 60; ennemmin lico Tolkienin myöhemmässä quenyassa. Diftongin ei asema on epävarma; TSH:n liitteissä ei ei ole Tolkienin luettelemien quenyan diftongien mukana, joten ehkä sana neitë varhaisesta lähteestä on käsitteellisesti vanhentunut myös fonologian puitteissa).

nel

  • nel adv. "kolmasti", myös nel- (etuliite) "kolmi-" (PE 14,84, NEL). Vrt. neldë.
  • nelcë ("k") subst. "hammas", myös nelet (VT 46,3).
  • nelci ("k") sanan nelet (ja nelcë) monikko, ks näitä (NÉL-EK).
  • neldë perusluku "kolme" (Elem. s.v. neldor, NÉL-ED, VT 47,11, VT 48,6). Eleni neldë "kolme tähteä", ark. elenion neldë = *"tähdistä kolme", Genetiivi "kolmen tähden" = elenion neldë (vastaa arkaaista elenion neldëo) (VT 49,45; ks. 54 muodosta neldion monikon genetiivinä). Vrt myös nelya, neldëa, Neldië.
  • neldëa järjestysluku "kolmas" (VT 42,25); myös nelya. Vrt. neldë.
  • neldesta murtoluku "kolmasosa" (1/3), myös nelesta, nelsat, nelta (VT 48,11).
  • Neldië subst. "Kolminaisuus" (VT 44,17).
  • Neldion subst. *"Kolmen [nuoremman jumalan] päivä" eli Ossën, Oromën ja Tulkasin (LEP/LEPEN/LEPEK). Muualla neldion esiintyy sanan neldë "kolme" monikon genetiivinä (VT 49,54), mutta Tolkien korjasi kyseisen tekstin.
  • neldor subst. "pyökki" (LT 2,343).
  • ?nelequë ("kw") perusluku "kolmetoista" (VT 48,21). Kirjoitusasu "nelekwe" alkuperäisessä lähteessä saattaa viitata siihen, että kyseessä on itse asiassa alku-eldarin muoto; jos tämä pitää paikkansa, voitaisiin teorisoida, että quenyan muoto olisi *nelquë, jossa välivokaali on synkopoitunut (samassa lähteessä mainitaan lukua 11 tarkoittavana sanana "minikwe", jonka muodon quenyassa tiedetään olevan minquë). Vrt. nelquëa. Toisaalta "tolokwe" lukua 18 tarkoittavana sanan luetellaan yhdessä varmasti quenyaan kuuluvien muotojen joukossa ja se on ilmeisesti sanan *toloquë epäortodoksinen kirjoitusasu (kuten toimittaja toteaa); tässä ei esiinny synkopeeta, joka tuottaisi muodon *tolquë. Täten toloquë saattaisi tukea ajatusta, että ?nelequë kuuluu quenyaan (mutta epävarmuustekijöiden vuoksi suositeltavampi lukusana 13 saattaa olla yunquentë).
  • nelesta murtoluku "kolmasosa" (1/3), myös neldesta, nelsat, nelta (VT 48,11).
  • nelet, myös nelcë ("k") subst. "hammas", mon. nelci ("k"), mikä viittaa vartaloon nelc- (NÉL-EK).
  • nellë subst. "puro" (NEN).
  • nelma subst. "neula" (QL 65).
  • nelquëa perusluku "kolmetoista" (?) (VT 48,21). Tämä näyttää erikoiselta muodolta muiden peruslukujen parissa, jota päättyvät -quë (kuten lepenquë, enenquë, otoquë = 15, 16, 17), ja myös mainittu muoto "nelekwe" saattaa viitata toiseen quenyan muotoon nelequë (ks. tätä) tai *nelquë (mutta epävarmuustekijöiden vuoksi suositeltavampi lukusana 13 saattaa olla yunquentë). Toisen teorian mukaan nelquëa on järjestysluku "kolmastoista", joka vastaa peruslukua *nel(e)quë.
  • nelsat murtoluku "kolmasosa" (1/3), myös neldesta, nelesta, nelta (VT 48,11).
  • nelta murtoluku "kolmasosa" (1/3), myös neldesta, nelesta, nelsat (VT 48,11).
  • neltil (neltid-, kuten monikossa neltildi) subst. "kolmio" (TIL, NEL).
  • nelya adj. "kolmas" (VT 42,25; myös neldëa). Mon. Nelyar "Kolmannet", telerin alkuperäinen nimi (tai paremmin alkuperäisen alkuhaltiakielen nimen suora seuraajan quenyassa) (WJ 380).
  • Nelyafinwë subst. "Finwë kolmas" (alkuperäisen Finwën ja Curufinwën = Fëanorin jälkeen), miehennimi; häntä nimitettiin sindariksi Maedhrosiksi. Lyhyempi quenyan muoto Nelyo (PM 352).
  • Nelyo, katso Nelyafinwë.

nem

  • nem- verbi "ommella" (esiintyy muodossa neme), menn. Aikam. néme (QL 65).

<– –>

ni

<– –>

nis

<– –>

  • #nísima adj. "tuoksuva", nimessä Nísimaldar, ks. tätä.
  • Nísimaldar subst. "Tuoksuvat puut", alue Númenorissa (KTK 230; ilmeisesti #nísima "tuoksuva", tunnetaan vain tästä yhteydestä + aldar "puut").
  • Nísinen subst. *"Tuoksuvesi", järvi Númenorissa (KTK 231).
  • nissë subst. "nainen" (NDIS-SĒ/SĀ, NI1, NIS, VT 47,33); ks. nís. Huomaa: nisse voi ilmeisesti tarkoittaa myös "minussa", 1. p. pronominin ni (ks. tätä) lokatiivimuoto.
  • nisto subst. "iso nainen" (vrt. nís) (VT 45,33).

nit

  • nítë (vartalo *níti-, tunnetaan primit. muoto ¤neiti) adj. "kostea, kasteinen" (NEI, VT 45,38).
  • #nitya adj. "pieni" (VT 48,15, PM 365).
  • [nityë subst., väliaikainen "pikkusormea" tarkoittanut sana, muutettu muotoon nícë (VT 48,15).

niv

  • nívë adj. "kalpea" (MC 213; tämä on "qenyaa" – Tolkienin myöhemmässä quenyassa on néca).

nix

  • nixë subst. "pakkanen" [engl. frost] (WJ 417); aiemmin kuvattu sanan niquis "jäähiutale tai lumihiutale", ks. tätä, synonyymiksi (PE 17,168).

nn

nna

  • -nna "jollekin", allatiivin pääte, alun perin -na vahvistettuna n:llä, VT 49,14. Esiintyy muodoissa cilyanna, coraryanna, Endorenna, Elendilenna, númenórenna, parma-restalyanna, rénna, senna, tielyanna, ks. näitä. Jos substantiivi päättyy n:ään, pääte -nna sulautuu siihen kuten sanojen Aman, formen, elen, númen, rómen allatiivimuodoissa Amanna, formenna, Elenna, númenna, rómenna, ks. näitä. Monikko -nnar muodoissa mannar, valannar, ks. näitä.

no

  • no prep. "alla" (NŪ; kaikissa muissa lähteissä nu. Varhaisessa "qenyassa" no merkitsi "jnk. päällä"; MC 214).
  • (1) (vartalo nów- kuten monikossa nówi) subst. "käsite" (= idea) (NOWO). Aiemmassa versiossa, joka myöhemmin poistettiin, vastasi aiempaa muotoa ñó (ngó), selitettynä "idea, ajatus" (VT 46,6).
  • (2) konj. "mutta" (VT 41,13).
  • (3) prep. "ennen" (ajasta, vrt. nóvo). "takana" (tilasuhteista). Toisissa konseptuaalisissa vaiheissa Tolkien antoi sanalle myös päinvastaisen merkityksen "jälkeen" (ajasta) tai "edessä" (tilasta) (VT 49,32).

noa

  • noa (1) subst. "käsite" (= idea) (NOWO).
  • noa (2) adj. "edellinen", myös adv. (ja subst.?) "eilinen", lyhennetty muoto täydellisestä ilmauksesta noa ré "edellinen päivä" (VT 49,34). Toisissa konseptuaalisissa vaiheissa Tolkien käytti sanaa noa merkityksessä "huominen" (VT 49,20).
  • [noa (3) subst. "reisi" (VT 46,4).]

noc

noi

  • noi subst. "valitus" (NAY).
  • #noirë subst. "hauta", eristetty nimestä Noirinan (ks. tätä). Yhdyssanan perusteella sanalla noirë saattaa olla taivutusvartalo noiri- ellei yhdyssanan ole tarkoitus sisältää monikkomuotoa "haudat".
  • Noirinan subst "Hautalaakso" (engl. Valley of the Tombs [huom. monikko, suom. huom.]) Númenorissa (ilmeisesti *noirë, *noiri- "hauta" + nan "laakso") (KTK 229).

nol

  • ñol- subst. "haju" (VT 45,5); vahvistettuna aññol, ks. tätä. Mahdollisesti ñol- pitäisi luokitella vain sanan olmë taustalla olevaksi juureksi.
  • nóla ("ñ") (1) adj. "viisas, oppinut" (ÑGOL) (huomaa, että tämä ja seuraava nóla kirjoitettaisiin eri tavalla tengwarilla, ja alun perin ne myös äännetttiin eri tavalla, koska nóla "viisas, oppinut" oli ñóla ensimmäisen ajan quenyassa).
  • nóla (2) subst. "pyöreä pää, kumpu" (NDOL).
  • Nólairë subst. heinäkuun vaihtoehtoinen nimi (PM 135).
  • ñolda adj. "tummatukkainen" (PE 17,125), yhdistetty nimeen Noldor, ja näin ollen vähän käytetty. Vrt. nolya.
  • noldarë subst. "myyrä", myös nolpa (GL 30).
  • noldo (ñ) subst. "noldorin kansan jäsen", "viisaan kansan jäsen, maahinen". Vrt. selitystä "maahinen" [engl. gnome] varhaisessa "qenyassa" (LT 1,262). Myös tengwan n:o 19 nimi, jota käytetään sanan noldo alkukirjaimen n vuoksi tengwarkirjoituksessa. Äännettiin alun perin ngoldo (Tolkienilla myös kirjoitusasussa ñoldo, ÑGOLOD); sananalkuinen ng oli muuttunut muotoon n kolmannen ajan ääntämyksessä (Liite E). Mon. Noldor ("Ñoldor"), "viisaat", eldarin toisen klaanin nimi (WJ 380, 381); mon. gen. Noldoron "noldorin" tunnetaan (VT 39,16).
  • Noldolantë (ñ) subst "noldorin lankeemus" (laulun nimi) (Silm).
  • Noldomar (ñ) subst. "Maahismaa" (LT 1,262).
  • Noldomírë (ñ) kirj. subst. *"noldo-jalokivi", Silmarilin toinen nimi (ÑGOLOD).
  • Noldo-quentasta ("Ñoldo-") subst. "Noldo-historia" noldorin historia (VT 39,16).
  • Noldóran (ñ) subst. "noldorin kuningas" (PM 343; ilmeisesti noldo + aran).
  • Noldorinwa (ñ) adj. "maahis-, maahisille kuuluva", "noldorilainen, noldorin" (LT 1,262; VT 39,16); pienellä alkukirjaimella noldorinwa Narqelionissa.

<– –>

nor

<– –>

  • norsa (þ) subst. "jättiläinen" (NOROTH).

<– –>

ny

nya

<– –>

  • nyano, ks. nyarro.
  • nyar- verbi "kertoa" (aor. 1. p. nyarin "minä kerron") (NAR2, VT 45,36).
  • nyárë subst. "kertomus, saaga, historia". Yhdyssanoissa Eldanyárë "Haltiain historia", lumenyárë "historia, kronologinen selonteko" (NAR2, LR 199).
  • nyarro subst. "rotta", todennäköisin lukutapa Tolkienin käsikirjoituksessa. Christopher Tolkien luki sanan alun perin "nyano" (julkaistuissa Etymologioissa, s.v. NYAD), mutta "goldogrinin"/sindarin samaa sukua olevat muodot nadhr, nadhor (VT 46,7) osoittavat, että kantakielen muodon on tarkoitettu olevan *nyadrō; tästä muodosta tuskin voisi olla peräisin quenyan "nyano".

(puuttuu noin 238 hakusanaa)

Tämä artikkeli ei ole käytettävissä GFDL-lisenssillä.

  • [[]] ' "" (').