Celegorm

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Celegorm oli Fëanorin ja Nerdanelin kolmas poika, jota pidettiin veljesparvensa temperamenttisimpana. Hän rakasti metsästystä ja oli vala Oromën hyvä ystävä. Oromë opetti Celegormille mm. kaikkien lintujen ja petojen kielet sekä antoi tälle lahjaksi valarin metsästyskoiran Huanin.[lähde?]

Elämä ja teot

Amanissa

Celegorm syntyi Amanissa, mutta hänen syntymävuottaan ei tiedetä tarkasti. Hänen isänsä Fëanor syntyi vuonna 1169 pv.[1] ja avioitui Nerdanelin kanssa "varhaisessa nuoruudessaan".[2] Fëanorin seitsemän poikaa mainitaan kuitenkin annaaleissa ensi kerran vuonna 1490 pv., jolloin he lähtevät isänsä mukana Valmarista maanpakoon Formenosiin.[3]

Celegormin nuoruudesta tiedetään vielä, että hän ja hänen veljensä kulkivat isänsä Fëanorin mukana "pitkin ja poikin Valinorissa ja sen rajoilla" eivätkä asuneet pitkään yhdessä paikassa. Usein he olivat Aulën vieraina ja matkasivat jopa Pimeyden reunamille sekä Ulko-Ulapan rannoille "tuntematonta etsien".[4]

Maanpakoon

Kun Melkor oli ryöstänyt Silmarilit, Celegorm vannoi yhdessä isänsä ja veljiensä kanssa valan, joka toi myös hänen päälleen kohtalokkaan kirouksen.[5] Hän seurasi väkineen Fëanoria Keski-Maahan saadakseen Silmarilit takaisin keinolla millä hyvänsä. Myös Huan seurasi uskollisesti isäntäänsä. Keski-Maassa Curufin oli hänen kaikista läheisin veljensä.

Kuolema

Kun Fëanorin pojat hyökkäsivät Doriathiin saatuaan tietää yhden Silmarilleista olleen siellä, Celegorm kaatui taistelussa Curufinin ja Caranthirin tapaan.

Nimestä

Celegorm on sindarinkielinen versio hänen äidinnimestään Tyelkormo 'kiireesti nouseva' (engl. hasty-riser; quenyan tyelca 'kiireinen' [engl. hasty][6] + *-ormo 'nousija/nouseva'?[7]). Kyseinen nimi viittaa mahdollisesti hänen äkkipikaiseen luonteeseensa sekä tapaansa loikata pystyyn, kun hän äkkiä suuttui.[6] Hänen isännimensä on Turkafinwë 'voimakas Finwë' (quenyan turca 'vahva, (ruumiiltaan) voimakas').[8]

Viitteet

  1. Annals of Aman §78 (HoME X, s. 92) antaa vuosiluvuksi alun perin 1179; Tolkienin myöhemmän korjauksen mukaan 1169 (HoME X, s. 101 [viite 1], 205).
  2. Silm. 6, Fëanor ja Melkorin vapautuminen, s. 75 / ***.
  3. Annals of Aman §99 (HoME X, s. 96); vrt. Silm. 7, Silmarilit ja noldorin napina, s. 83 / ***.
  4. Silm. 5, Eldamar ja eldaliën ruhtinaat, s. 72 / ***.
  5. Silm. 9, Noldorin pako, s. 99 / ***.
  6. 6,0 6,1 HoME XII, s. 353.
  7. Tolkien ei selitä nimen loppuosaa -ormo mutta siinä näkyy ilmeisesti verbi orya- 'nousta' (ks. J. R. R. Tolkien: "Words, Phrases and Passages", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 63-64) yhdistyneenä tekijää merkitsevään päätteeseen -mo (ks. HoME XI, s. 400). Ks. myös Paul Strack, Eldamo, s.v. *ormo.
  8. HoME XII, s. 352.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia