Ar-Pharazôn

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ar-Pharazônin laivasto kokoontuu Eldannan lahdella. Manwën kotkat nousevat Lännen auringonlaskusta.

Ar-Pharazôn (3118-3319 ta.) oli Númenorin kuningas vuosina 3255-3319 ta. Mennessään naimisiin hän riisti kruunun itselleen laittomasti puolisoltaan , joka oli oikea kruununperillinen.

Ar-Pharazôn, lisänimeltään Kultainen oli Gimilkhâdin poika. Hänen vaimonsa oli Tar-Palantirin, edellisen kuninkaan tytär ja Pharazônin serkku Míriel. Ar-Pharazôn antoi vaimolleen kuninkaallisen nimen Ar-Zimraphel.

Ar-Pharazôn rakennutti valtavan laivaston ja varusti suuren armeijan, jolla hän kävi Keski-Maassa sotaan Sauronia vastaan vuonna 3261 ta. Sauron antautui ja kuningas toi hänet vankina Númenoriin vuonna 3263 ta. Sauron kuitenkin petti kuninkaan, joka kallisti korvansa tämän puheille. Lopulta Ar-Pharazôn katkeroitui ja ryhtyi vuonna 3310 ta. rakentamaan suurta sotalaivastoa, jolla hän hyökkäsi Kuolemattomiin maihin vuonna 3319 ta. Mutta valar luopuivat Ardan hallinnasta ja Eru muutti maailman pyöreäksi, minkä seurauksena hän ja hänen sotaväkensä jäivät Amanin mantereella kaatuvien vuorien alle Unohdettujen luolaan maailman loppuun asti. Tuolloin myös Númenorin saari jäi aaltojen alle ja tuhoutui.[lähde?]

Nimet

Ar-Pharazônin quenyankielinen hallitsijanimi oli Tar-Calion.[1] Ottaen huomioon, että Ar-Pharazônin aikana quenya oli Númenorissa laittomaksi julistettu kieli, on epäselvää missä yhteydessä tätä nimeä käytettiin – olisivatko haltiakieliä suosineet Uskollisetkaan käyttäneet vainoojastaan nimeä, joka tarkoittanee "valon poikaa"?

Viitteet

  1. Silm., Akallabêth, s. 337 / ***.


Edeltäjä:
Tar-Palantir (Ar-Inziladûn)
Númenorin viimeinen kuningas
3255 ta. - 3319 ta.
Seuraaja:
-
(Númenorin tuho)