Curufin

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Curufin, lisänimeltään Taidokas[1] (engl. the Crafty), oli viides Fëanorin ja Nerdanelin pojista, äkkipikainen luonnoltaan[2] ja eniten isänsä kaltainen niin ulkonäöltään kuin mielenlaadultaan.[3] Hänellä oli poika nimeltään Celebrimbor.[4] Hänen veitsensä Angrist joutui myöhemmin Berenille, joka irrotti sillä Silmarilin Morgothin kruunusta.[5]

Elämä ja teot

Amanissa

Curufin syntyi Amanissa, mutta hänen syntymävuottaan ei tiedetä tarkasti. Hänen isänsä Fëanor syntyi vuonna 1179 pv.[6] ja avioitui Nerdanelin kanssa "varhaisessa nuoruudessaan".[7] Fëanorin seitsemän poikaa mainitaan kuitenkin annaaleissa ensi kerran vuonna 1490 pv., jolloin he lähtevät isänsä mukana Valmarista maanpakoon Formenosiin.[8]

Curufinin nuoruudesta tiedetään vielä, että hän ja hänen veljensä kulkivat isänsä Fëanorin mukana "pitkin ja poikin Valinorissa ja sen rajoilla" eivätkä asuneet pitkään yhdessä paikassa. Usein he olivat Aulën vieraina ja matkasivat jopa Pimeyden reunamille sekä Ulko-Ulapan rannoille "tuntematonta etsien".[9]

Maanpakoon

Kun Melkor oli ryöstänyt Silmarilit, Curufin vannoi yhdessä isänsä ja veljiensä kanssa valan, joka toi myös hänen päälleen kohtalokkaan kirouksen.[10] Hän seurasi väkineen Fëanoria Keski-Maahan saadakseen Silmarilit takaisin keinolla millä hyvänsä.

Beleriandin pohjoisrajaa vartioimassa

Keski-Maahan saavuttuaan Curufin asettui veljensä Celegormin kanssa Dorthonionin itäpuolelle, missä he linnoittivat Aglonin solan Himringin ja Dorthonionin välillä[11] ja asuivat Himladissa Arosin ja Celonin välissä.[12] Hänen elämästään tuohon aikaan tiedetään lähinnä vain se, että hän oli Caranthirin kanssa ratsastamassa Thargelionissa, kun Aredhel tuli tapaamaan veljeksiä; Celegormin väki piti Aredhelia jonkin vieraanaan, kunnes tämä eksyi Nan Elmothiin.[13] Mutta kun Aredhel oli paennut Eölin luota, Curufinin ratsumiehet pysäyttivät takaa-ajoon lähteneen Eölin ja toivat hänet Curufinin puheille, joka ajoi Eölin tiehensä.[14]

Pako Nargothrondiin

Dagor Bragollachin jälkeen Morgothin joukot tunkeutuivat Aglonin solan läpi, vaikka kärsivätkin suuria menetyksiä. Celegormin ja Curufinin pakenivat etelään ja länteen Doriathin rajoja pitkin ja anoivat viimein turvapaikkaa Nargothrondista. Finrod otti heidät vastaan ja heidän kansansa liittyi Nargothrondin väkeen.[15]

Nargothrondissa: Beren ja Lúthien

Kun Silmarilia hakemaan lähtenyt Beren oli tullut Nargothrondiin pyytämään apua Finrodilta, Finrod kertoi hänelle, että Celegorm ja Curufin olivat saaneet paljon valtaa hänen maassaan eivätkä pitäisi siitä, että joku toinen tavoittelee heidän isänsä valmistamia jalokiviä.[16] Hän oli oikeassa: Finrodin kutsuttua päämiehensä koolle ja kerrottua aikeestaan auttaa Bereniä Celegorm ja Curufin puhuivat kiihkeästi aietta vastaan – Curufin "pehmeämmin mutta yhtä voimallisesti" – ja saivat aikaan, että Nargothrond ei enää lähtenyt avoimeen sotaan ennen Túrinin aikaa.[16]

Kun Finrod oli lähtenyt auttamaan Bereniä ja luopunut siksi aikaa kruunustaan Celegormin ja Curufinin tyydytykseksi,[17] veljekset olivat kerran metsästämässä Sauronin lähettämiä susia Talath Dirnenillä: silloin he kohtasivat Lúthienin, ottivat tämän vangikseen ja veivät Nargothrondiin.[18]

Lúthien pääsi kuitenkin pakoon Celegormin koiran Huanin avulla[17] ja ajoi Sauronin pois Tol-in-Gaurhothilta.[19] Tämä puolestaan sai aikaan sen, että Celegorm ja Curufin ajettiin pois Nargothrondista: Sauronin vankilasta vapautuneet haltiat palasivat Nargothrondiin, jossa surtiin Finrodin kuolemaa ja halveksittiin Lúthienin vanginneita ja Finrodilta apunsa kieltäneitä Fëanorin poika. Jotkut olisivat tahtoneet surmata heidät, mutta Finrod tyytyi ajamaan heidät pois Nargothrondista.[20] Curufinin poika Celebrimbor jäi kuitenkin Nargothrondiin ja "kielsi isänsä teot".[21]

Jälleen pakomatkalla: Beren, Lúthien ja Huan

Ratsastaessaan Nargothrondista pohjoiseen kohti isoveli Maedhrosin asuinsijaa Himringin vaaralla veljekset kohtasivat sattumalta Brethilin metsässä kohti Angbandia kulkevat Berenin ja Lúthienin. Curufin kaappasi Lúthienin satulaansa, mutta Beren loikkasi häntä kohti ratsastavan Celegormin hevosen edestä ohi kiitävän Curufinin hevosen selkään (Berenin hyppy) ja pudotti Curufinin mukanaan satulasta.[22]

Curufin menetti Berenille veitsensä Angristin, jonka oli tehnyt nogrodilainen kääpiöseppä Telchar. Cufurin oli pitiänyt sitä kupeellaan ilman tuppea.[23]

Beren heitti Curufinin luotaan ja käski tämän kävellä sukulaistensa luo; Curufin kirosi Berenin ja toivotti tälle äkkikuolemaa. Tämän jälkeen hän otti veljensä jousen ja yritti ampua Lúthienia. Huan otti nuolen kiinni, mutta Curufin ampui toisen nuolen, joka osui Lúthienin eteen loikanneen Berenin rintaan.[23] Huan lähti ajamaan takaa Celegormia ja Curufinia, jotka kuitenkin pääsivät pakoon.[23]

Nirnaeth Arnoediad

Curufinin ja Celegormin pahat teot aiheuttivat vaikeuksia Maedhrosille, joka yritti koota kaikki Morgothin viholliset yhteen: Orodreth ei suostunut marssimaan Fëanorin poikien rinnalla, ja koska Celegorm ja Curufin vaativat Silmarilia itselleen – he sanoivat surmaavansa Thingolin ja tämän kansan jos eivät saisi jalokiveä – Thingol linnoitti Doriathin eikä lähtenyt sotaan.[24] Curufin ja Celegorm marssivat kuitenkin Maedhrosin johdolla vuonna 472 av.[25] Nirnaeth Arnoediadiin, joka päättyi suureen tappioon: kaikki Fëanorin pojat haavoittuivat, mutta he pääsivät pakenemaan itään kohti Dolmedin vuorta koottuaan noldorin ja naugrimin rippeet yhteen.[26]

Hyökkäys Doriathiin ja kuolema

Vuonna 509 av.[27] Curufin hyökkäsi veljiensä kanssa Doriathiin saadakseen Diorin hallussa olevan Silmarilin. Elwing pelasti Silmarilin, ja taistelussa Curufin kaatui veljiensä Caranthirin ja Celegormin kanssa.[28]

Nimestä

Nimi Curufin on sindarinkielinen, sillä maanpakolaiset noldor tunnettiin Beleriandissa sindarinkielisillä nimillään.[29] Hänen quenyankielinen nimensä Curufinwë on sama kuin hänen isänsä Fëanorin nimi, joka tarkoittaa "taitavaa Finwëä".[30] Curufin sai tämän nimen, koska hän oli isänsä suosikkipoika, ja yksin hän pojista oli mielenlaadultaan ja taidoiltaan huomattavasti isänsä kaltainen. Lisäksi hän muistutti ulkonäöltään isäänsä hyvin paljon.[31] Hänen "äidinnimensä" oli Atarinkë ”pikku isä”, mikä viittaa hänen yhdennäköisyyteensä Fëanorin kanssa – sekä myöhemmin paljastuneeseen mielenlaadun yhtenevyyteen.[32]

Viitteet

  1. Silm. 5, Eldamar ja eldaliën ruhtinaat, s. 70 / *** (pienellä alkukirjaimella); Silm., Hakemisto, s. 398 s.v. Curufin / *** (isolla alkukirjaimella).
  2. Silm. 16, Maeglin, s. 166 / ***.
  3. HoME XII, s. 352.
  4. Ensimmäinen maininta: Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 220 / ***.
  5. Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 221, 226 / ***.
  6. Annals of Aman §78 (HoME X, s. 92).
  7. Silm. 6, Fëanor ja Melkorin vapautuminen, s. 75 / ***.
  8. Annals of Aman §99 (HoME X, s. 96); vrt. Silm. 7, Silmarilit ja noldorin napina, s. 83 / ***.
  9. Silm. 5, Eldamar ja eldaliën ruhtinaat, s. 72 / ***.
  10. Silm. 9, Noldorin pako, s. 99 / ***.
  11. Silm. 14, Beleriandista ja sen valtakunnista, s. 151 / ***.
  12. Silm. 16, Maeglin, s. 162-163 / ***.
  13. Silm. 16, Maeglin, s. 163 / ***.
  14. Silm. 16, Maeglin, s. 167 / ***.
  15. Silm. 18, Beleriandin häviö ja Fingolfinin tuho, s. 189 / ***.
  16. 16,0 16,1 Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 211 / ***.
  17. 17,0 17,1 Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 212 / ***.
  18. Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 215-216 / ***.
  19. Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 218 / ***.
  20. Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 219-220 / ***.
  21. Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 220 / ***.
  22. Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 220-221 / ***.
  23. 23,0 23,1 23,2 Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 221 / ***.
  24. Silm. 20, Viides taistelu: Nirnaeth Arnoediad, s. 236 / ***.
  25. Grey Annals §231 (HoME XI, s. 74-75).
  26. Silm. 20, Viides taistelu: Nirnaeth Arnoediad, s. 241 / ***.
  27. The Tale of Years (HoME XI, s. 348).
  28. Silm. 22, Doriathin tuho, s. 298 / ***.
  29. Vrt. Thingolin kielto käyttää noldorin kieltä (Silm. 15, Noldor Beleriandissa, s. 159 / ***); nimien muuttamisesta ks. myös The Shibboleth of Fëanor, HoME XII, s. 341.
  30. Fëanorin nimestä ja sen kehityksestä ks. myös HoME XII, s. 343.
  31. HoME XII, s. 352. Ks. myös From The Shibboleth of Fëanor, Vinyar Tengwar 41, 2000, s. 10. Quenyan kurwe (huom. lähteen kirjoitusasu) 'kädentaito'. Finwë olisi sindariksi ollut oikeastaan Fim, mutta noldor sindarinsivat sen -fin.
  32. HoME XII, s. 353.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia