Quenya-suomi sanaluettelo V

Kohteesta Kontuwiki


Quenya-suomi sanaluettelo
englanninkielinen alkuteos:
Helge K. Fauskanger, Quettaparma Quenyallo

va

  • va prep. "-sta/-stä" (VT 43,20; prefiksinä muodossa var- sanassa var-úra "pahasta", VT 43,24). VT 49,24 mainitsee va, au ja o esimerkkeinä juuren awa "pois jstk." variantteina.
  • huudahdus "Minä en!" tai "Älä!"; huudahdukseen liittyy "pään nykäiseminen taaksepäin" (PE 17,145). Taipuu vain yks. 1. p. ja mon. 1. p. (eksklusiiv.): ván "minä en!", ványë "me emme!" (WJ 371, PE 17,143; luetaan *valmë LoTR:n toisen laitoksen quenyassa, sen jälkeen kun Tolkien uudisti persoonasuffiksit 1960-luvulla.).
  • -va possessiivipääte, luultavasti sukua prepositiolle va "-sta/-stä". Esiintyy sanoissa Eldaliéva, Ingoldova, miruvóreva, Oroméva, rómeva, Valinóreva (ks. näitä), Follondiéva, Hyallondiéva (ks. turmen). Konsonantin jälkeen pääte on joko -wa (andamacilwa "pitkän miekan", PE 17,147, rómenwa *"Idän", PE 17,59). Monikko on -vë viitatessaan monikolliseen sanaan (< arkaainen -vai) (WJ 407), mutta näyttää siltä, että -va oli käytössä koko maanpakolaisten quenyan myöhäiskaudella (vrt. miruvóreva, joka viittaa monikolliseen sanaan yuldar Namáriëssa). Mon. -iva (-ivë), duaali *-twa, part. mon. -líva.

vac

  • vacco ("k") subst. "takki, viitta" (GL 21, QL 100).

vah

  • vaháya adj. "kaukainen" (LR 47, SD 310). Myös kirjoitusasussa vahaiya (SD 247).
  • vahta- verbi "liata, tahrata" (WA3).

vai

  • vaia < waia (myös vaiya < waiya) subst. "peite, päällys" [engl. envelope], erityisesti Ulko-Ulapasta tai ilmasta joka ympäröi maailmaan Ilurambarin eli Maailman muurien sisällä (WAY). Vrt. váya.
  • Vaiaro mask. nimi, Ulmon, Vaiyan herran, nimi (WAY).
  • vailë subst. "tuuli" (PE 17,189).
  • vailima adj. "tuulinen" (PE 17,189).
  • vaima subst. "kääre, kaapu" (QL 100, LT 1,271).
  • vaina (1) adj. "puettu" (LT 1,272).
  • vaina (2) adj. sanan waina "vaalea, vaaleatukkainen" (PE 17,154) "myöhäinen" äänneasu.
  • vainë subst. "huotra" (LT 1,271).
  • vainolë subst. "(nuoli)viini" (LT 1,271).
  • Vairë (1) fem. nimi, "Kutoja", valiën, Mandosin puolison nimi (Silm, WEY). VT 39,10 nimi on käännetty "Iki-kutova" [engl. Ever-weaving] ja viitataan siihen, että arkaainen muoto oli ennemmin *Wairē kuin ¤Weirē; rekonstruktio on annettu Etymologioissa (hakusana WEY). Tolkien harkitsi muuttavansa nimen muotoon Vérë (PE 17,33). Erään lähteen selityksen mukaan kirjaimellinen merkitys on ennemmin "kutova" kuin "kutoja" (PE 17,191).
  • vairë (2) adj.? "lainehtiva" (toimittajan mukaan sanan selitys on lähes lukukelvoton, mutta muiden muistiinpanojen perusteella on oletettavissa, että sana kuvailee ennemmin lainehtivaa tukkaa kuin lainehtivaa nestettä). (PE 17,34).
  • vaita- verbi "kietoa" [engl. to enfold] (VT 46,21), "kääriä" [engl. to wrap] (LT 1,271). Vanhempi (MET) muoto waita-.
  • vaiwa subst. "tuuli" (WĀ/WAWA/WAIWA).
  • vaiwë subst. "tuuli" (PE 17,189).
  • vaiya < waiya (myös vaia, waia) subst. "vaippa" [engl. envelope], erityisesti Ulko-Ulapasta tai ilmasta, joka ympäröi maailmaa Ilurambarin eli maailman muurien sisällä (WAY, isolla alkukirjaimella Vaiya hakusanan GEY alla; jälkimmäinen hakusana viivattu yli). "Qenyankielisessä" tekstissä MC 214 vaiya on käännetty yksinkertaisesti "taivas". Etymologioissa oletetussa esiklassisessa tengwar-järjestelmässä vaiya (/waiya) oli myös erään tengwa-kirjaimen nimi, joka ei esiinny Tolkienin myöhemmässä taulukossa, mutta jonka oli ilmeisesti tarkoitus saada arvo w > v kirjaimen wilya > vilya tapaan myöhemmässä kanonisessa järjestelmässä (VT 46,21). Arden R. Smithin mukaan esiklassisen kirjaimen muoto on variantti numerosta 21, jota Tolkien myöhemmin kutsui nimellä vala (VT 42,32).

val

  • Vala (1) subst. "Mahti, jumala, enkelimäinen mahti", mon. Valar tai Vali (BAL, Liite E, LT 2,348), kuvataan "enkelimäisiksi hallitsijoiksi" (Kirjeet 445) tai "enkelinkaltaisiksi suojelijoiksi" (Kirjeet 510). Valar ovat ryhmä suunnattoman voimakkaita henkiä, jotka hallitsevat maailmaa sen luojan puolesta; heitä nimitetään toisinaan jumaliksi (esim. kun Valacirca, ks. tätä, on käännetty "Jumalien sirpiksi"), mutta kristillisen terminologian kannalta tämä on tarkkaan ottaen väärin: valar ovat luotuja olentoja. Substantiivi vala on myös tengwa n:o 22:n nimi (Liite E). Mon. gen. Valion "valarin" (FS, MR 18); muodossa näkyy (epäsäännöllinen) monikko Vali (muodon Valar variantti); normaali mon. gen. Valaron tunnetaan myös, PE 17,175. Mon. allat. valannar *"valarille" (LR 47. 56; SD 246). Fem. muoto Valië (Silm), Tolkienin varhaisessa aineistossa myös Valdë: hänen varhaisissa kirjoituksissaan mainitaan myös Valon tai Valmo (ks. näitä), erityisesti mask. muotoina. Sukupuolisidonnaiset muodot eivät ole pakollisia; täten Vardaa nimitetään PE 17,22 valaksi (ei valiëksi), samoin kuin Yavannaa PE 17,93. – Vala on varsinaisesti tai alun perin verbi "omistaa mahti" (nimittäin Eän, maailmankaikkeuden, aineen yli), ja sitä käytetään myös substantiivina "Mahti" (WJ 403). Verbiä vala- "hallita, määrätä" käytetään pelkästään viitaten valariin, ja se esiintyy vain lauseissa á vala Manwë! "Manwë määrätköön!" ja Valar valuvar "valarin tahto toteutuu" (WJ 404). Kuitenkin Tolkien tarkoitti alun perin, että sana Valar ei merkitsisi "mahteja", vaan hänen varhaisten käsitystensä mukaan se tarkoittaisi "iloisia", vrt. valto, vald- (LT 2,348). – Eri yhdyssanoista, joissa sana Vala(r) esiintyy, katso alla.
  • vala- (2) "hallita", vain viitaten valariin (ks. Vala). Futuuri valuva tunnetaan (WJ 404).
  • Valacar mask. nimi *"Vala-kypärä"??? (Liite A).
  • Valacirca subst. "Jumalien sirppi", tähtikuvion Ison karhu (Otava) nimi (Elem. val-, MR 388, KIRIK, OT/OTOS/OTOK).
  • valaina adj. "valarin, valarille kuuluva, jumalallinen" (BAL).
  • Valandil mask. nimi "Jumalanystävä, *Valanystävä" (Liite A, KTK 288, käänn. LR 60).
  • Valandor paikannimi "valarin maa", sekottui nimeen Valinórë "valarin kansa", joka korvasi sen; lyhytmuoto Valinor (Elem. dôr, Silm).
  • Valandur mask. nimi. *"Valanpalvelija" (Liite A).
  • Valanya subst. eldarin kuusipäiväisen viikon viimeinen päivä, omistettu valarille (Liite D). Etymologiasta, ks. Kirjeet 535. Päivää kutsuttiin myös nimellä Tárion.
  • Valaquenta subst. "selonteko valarista" (Elem. val-). Ks. quenta.
  • Valarauco ("k") subst. "mahtava demoni" (tässä vala- on perusmerkityksessään "valta, mahti"), sindarin balrog (WJ 415). Mon. Valaraucar (sic, ei -or) "balrogit, sisältää ilmeisesti elementit rauca (ks. tätä) sanan rauco "demoni" vaihtoehtoisena muotona (Elem. val-, Elem. rauco). Aikaisempia muotoja "Qenya Lexiconissa" ovat Valcaraucë, Malcaraucë (ks. näitä), jotka ilmeisesti on hylätty TSH-tyylisessä quenyassa.
  • #Valariandë paikannimi "Beleriand" (genetiivi ilmauksessa Nyarna Valarianden "Beleriandin annaalit" LR 202; Tolkien muutti genetiivin päätteen myöhemmin -n > -o; näin ollen luettava *Nyarna valariandëo). Esseessä Quendi and Eldar esiintyy Heceldamar toisena quenyankielisenä Beleriandin nimenä.
  • Valarin adj. "valarilainen" eli valariin liittyvä, substantiivina = Lambë Valarinwa "valarin kieli" (WJ 397). Mahdollisesti Valarinwa on adjektiivin "valarilainen" tavallinen muoto quenyassa.
  • Valarindi mon. subst. "valarin jälkeläiset, heidän Ardassa saamansa lapset" (yks. #Valarindë). (MR 49). Vrt. indi.
  • Valaróma subst. "vala-torvi", Oromën torvi (Silm, MR 7).
  • valassë subst. "jumaluus" (tai paremmin "vala-maisuus"; sanaa ei ehkä pitäisi käyttää viittaamassa Erun jumaluuteen). (BAL).
  • Valatar (Valatár-, kuten "yks. gen. Valatáren, Tolkienin myöhemmässä quenyassa tämä on yks. dat.) subst. "vala-kuningas", käytetään yhdeksästä (miespuolisesta) tärkeimmästä valarista: Manwë, Ulmo, Aule, Mandos, Lórien, Tulkas, Ossë, Oromë ja Melko[r]. Huom. Tämä luettelo, joka on esitetty Etymologioissa, eroaa julkaistussa Silmarillionissa kuvaillusta tilanteesta: Ossë ei ole vala Tolkienin myöhempien käsitysten mukaan. (BAL, VT 46,17). Vrt. Valatári.
  • Valatári subst. "vala-kuningatar" (BAL; tämän Etymologioiden hakusanan mukaan sanalla Vala ei ole feminiinistä muotoa paitsi tässä yhdyssanassa, mutta Silm antaa sanan Valië feminiinimuotona). Sana Valatári on ilmeisesti myös monikkomuoto, jota käytetään tässä lainauksessa: "Valatári olivat Varda, Yavanna, Nienna, Vana, Vaire, Este, Nessa, Uinen" (BAL; Tolkien luokitteli Uinenin myöhemmin maiaksi ei Valatári/Valiëksi). Huomaa että sanan Valatar monikkomuoto olisi ilmeisesti myös *Valatári.
  • valcanë ("k") adj. "epämääräinen" (MC 213; tämä on "qenyaa").
  • Valcaraucë ("k") subst. "balrog", myös Malcaraucë (LT 1,250; Tolkienin myöhemmässä quenyassa valarauco).
  • vald- subst. "siunauksellisuus, onnellisuus" (LT 1,272 – loppuvokaali ilmeisesti vaadittaisiin) Katso valin tämän ja muiden samansukuisten sanojen käsitteellisen validiuden kyseenalaisuudesta.
  • valda adj. "arvoisa, arvokas, rakas" (GL 23).
  • Valdë subst. "naispuolinen vala" (myös Valis) (LT 1,272, Tolkienin myöhemmässä quenyassa Valië, Valatári).
  • valdëa adj. "merkittävä, tärkeä" (QL 102).
  • Valië subst. naispuolinen vala; monikko Valier tunnetaan (Silm).
  • valima adj. "iloinen" (QL 99). Katso valin.
  • Valimar paikannimi "vali-koti" (vali = valar), valarin kaupunki Valinorissa, myös lyhyemmässä muodossa Valmar. Vrt. Silmarillion: "...Valimarin kaupunkiin jossa kaikki on iloa" (Valaquenta, s. 29); "...rakensivat he [valar] vuorten taakse tasangon keskelle kaupungin, kellojen Valmarin" (luku 1, s. 41). Namáriëssa sanaa Valimar käytetään merkityksessä Valinor, koska Valimar oli sen tärkein kaupunki (Nam, RGEO 67).
  • valin adj. "iloinen" (LT 1,272). Tämä sana, kuten valimo ja vald-, liittyvät Tolkienin varhaiseen käsitykseen, jonka mukaan Valar tarkoittaa "iloisia", mutta koska nimi selitettiin myöhemmin "Mahdeiksi", näiden "iloista" merkitsevien sanojen käsitteellinen validius on kyseenalainen.
  • Valinor paikannimi "valarin maa (tai kansa)", *"vali-maa" (vali = valar), Jumalien maa Lännessä (BAL, NDOR); vrt. Valandor. Täydellinen muoto Valinórë (BAL; Vali-nórë hakusanassa NDOR). Tämän sanotaan olevan "Amanin todellinen eldarilainen nimi", kun taas Aman selitetään lainasanaksi valarin kielestä joissakin lingvistisen skenaarion versioissa (VT 49,26). Varhaisessa "Qenya Lexiconissa" nimien Valinor, Valinórë selityksenä on "Asgard", skandidaavisen mytologian jumalten kaupungin nimi (LT 1,272). Näyttää siltä, että tässä rajoitetummassa merkityksessä Valinor ei ole koko Siunattu valtakunta, vaan se tietty alue Pelórin takana, jossa suurin osa valarista asui, ja jonka tärkein kaupunki oli Val(i)mar. Niinpä Eärendilista sanotaan, että hän "meni Valinoriin ja saapui Valimarin saleihin" vasta sen jälkeen kun hän oli jo lähtenyt laivaltaan ja uskaltautunut Tirioniin saakka (Silmarillion, luku 24, s. 313). – Possessiivi Valinóreva ilmauksessa Nurtalë Valinóreva, "Valinorin vetäytyminen", possessiivisijamuoto toimii tässä genetiiviobjektina (Silm); genetiivi Valinórëo ilmauksessa Yénië Valinórëo "Valinorin annaalit" (MR 200; jälkimmäinen sana on muutettu muodosta Valinóren, kun Tolkien vaihtoi genetiivin päätteen -n > -o).
  • Valis subst. "naispuolinen vala" (myös Valdë) (LT 1,272; Tolkienin myöhemmässä quenyassa Valië).
  • Valmar nimen Valimar (ks. tätä) vaihtoehtoinen muoto (Silm).
  • Valmo subst. "miespuolinen vala" (myös Valon) (LT 1,272; nämä muodot ovat ehkä valideja Tolkienin myöhemmässä quenyassa tai ehkä eivät ole).
  • Valon subst. "miespuolinen vala" (myös Valmo) (LT 1,272; nämä muodot ovat ehkä valideja Tolkienin myöhemmässä quenyassa tai ehkä eivät ole).
  • Valsi = Valis? (LT 1,272).
  • *valta-, sanan walta- (ks. tätä) myöhempi äänneasu.
  • valto subst. "onni, tuuri" (LT 1,272).
  • valya adj. "(jumalaisen) auktoriteetin tai vallan omistava" (BAL; sana on tietenkin etymologisesti yhdistettävissä nimeen Valar, eikä sitä tulisi käyttää viittaamassa Erun jumalallisuuteen).

van

  • ván subst. "hanhi", mon. váni tunnetaan (WA-N). Aiemmin wán.
  • Vána fem. nimi, valië, Oromën puoliso (Silm, WJ 383). Etymologioissa Vana ilman pitkää vokaalia (BAN). Ilmeinen merkitys on *"kaunis, kaunotar", koska hän oli "täydellisimmin 'kaunis' muodoltaan ja piirteiltään... edustaen elävien olentojen ulkomuodon luonnollista turmeltumatonta täydellisyyttä (PE 17,150).
  • Vanar tai Vani mon. subst. = Valar (LT 1,272).
  • vand- subst. "tie, polku" (LT 1,264; loppuvokaali ilmeisesti tarvittaisiin, mutta Tolkienin myöhemmässä quenyassa ennemmin tië tai mallë).
  • vanda (1) subst. "vala, juhlallinen lupaus" (CV).
  • [vanda] (2) subst. "vankila, Helvetti" (vrt. Angavanda). (VT 45,6; sana jäi ilmeisesti pois käytöstä sanan mando tieltä).
  • vandl subst. "sauva" (LT 1,264) (Tolkienin myöhemmässä quenyassa yksikään sana ei voi päättyä -dl; sanan voi omaksua muotoon *vandil. Vrt. findl, findil).
  • vanë adj. "kaunis" (LT 1,272; Tolkienin myöhemmässä quenyassa ennemmin vanya).
  • vánë verbin auta-, ks. tätä, menn. aikam. (WJ 366).
  • vanessë subst. "kauneus" (LT 1,272, PE 17,56). Myös vanië.
  • vanga subst. "parta" (LT 2,344, GL 21; Tolkienin myöhemmässä quenyassa fanga).
  • vangwë subst. "puhuri, tuulenpuuska" (PE 17,34).
  • vanië subst. "kauneus" (PE 17,56), ilmeisesti muodostettu sanasta vanya (1). Synonyymi vanessë.
  • vánië verbi, verbin auta- (ks. tätä) augmentiton perfekti, joka voi esiintyä runoudessa; normaali muoto avánië (WJ 366).
  • vanima adj. "kaunis" (BAN, VT 39,14) (selitetty "kunnollinen, oikea, kaunis" varhaisessa "qenyassa", LT 1,272, vaikka eräs myöhempi lähde sanookin, että sanaa käytetään "vain elollisista olennoista, erityisesti haltioista ja ihmisistä", PE 17,150); substantivoitu mon. vanimar "kauniit (olennot)", mon. partit. gen. vanimálion, käännetty "kauniiden lasten", mutta kirjaimellinen merkitys *"[joidenkin] kauniiden [olentojen]") (TSH III/6.6., käännös: Kirjeet 387). Arwen vanimalda "Kaunis Arwen", kirjaimellisesti "Arwen, kauneutesi" (ks. -lda; muutettu muotoon Arwen vanimelda LoTR:n toisessa laitoksessa, ks. vanimelda).
  • vanimalda adj. ja suffiksi *"sinun kauniisi"; Arwen vanimalda "Arwen sinun kauneutesi = kaunis Arwen" (WJ 369, vrt. PE 17,55). Yks. pääte "sinun" on yleensä ennemmin -lya kuin -lda (joka myöhäisten lähteiden mukaan on ennemmin monikon pääte "teidän", eikä sovi tähän). Alun perin Tolkien ilmeisesti aikoi, että vanimalda on adjektiivin vanima "kaunis" taivutusmuoto, jossa pääte -lda ilmaisee komparatiivia, superlatiivia tai pelkästään merkitystä "erittäin" (PE 17,56: vanimalda = "erittäin kaunis"). Koska tämä pääte kuitenkin myöhemmin korjausten ansiosta katosi, Tolkien selitti sanan uudestaan. LoTR:n toisessa laitoksessa muutettiin yksi kirjain niin, että sana muuttui muotoon vanimelda (ks. tätä) Tolkienin uutta selitystä varten.
  • vanimelda adj., kuvaillaan "korkeimmaksi kauneutta ylistäväksi sanaksi", joka on selitetty kahdella eri tavalla; ilmeisesti molempia selityksiä pidetään yhtä valideina ja tosina: "kaunis ja rakastettu" (vanima + melda, huomaa haplologia) eli "liikuttavan rakastettava", mutta myös "haltiankaunis" (kaunis kuin haltia) (vanima + elda). Sanaa käytettiin myös Arwenin toisena nimenä (PE 17,56, TSH I/2.6.).
  • Vanimeldë fem. nimi (Liite A), ilmeisesti fem. muoto adjektiivista vanimelda, ks. tätä.
  • Vanimo (mon. Vanimor tunnetaan), subst. "kaunis (olento)", valarin lapset (BAN) tai "kaunis kansa" (ihmiset ja) haltiat (UGU/UMU, VT 45,17). Kieltomuoto úvanimor = "hirviöt".
  • vannë menn. aikam. verbistä vanya- (WAN).
  • vanta- (1) verbi "kävellä" (BAT).
  • vanta (2) subst. "kävely" (BAT).
  • vanwa adj. "mennyt, menetetty, ei enää käsillä, kadonnut, pois lähtenyt, kuollut, loppunut, matkoihinsa mennyt, ohi oleva" (WJ 366, Nam, RGEO 67, WAN, LT 1,264; varhaisempi muoto wanwa, PE 17,143). Sanaa "ei käytetty kuolleista paitsi niistä, jotka eivät palanneet, joko erityisen tuomion (kuten ihmisten [tapauksessa]) tai heidän oman tahtonsa vuoksi (kuten Felagund tai Míriel) tai Mandosin erityisen kiellon vuoksi (kuten Fëanor)" (PE 17,143). Katso myös avanwa.
  • vanwië subst. "menneisyys" (WAN).
  • vanya (1) adj. "kaunis" [engl. fair] (FS), [engl. beautiful] (BAN), sellaiseen kauneuteen viittaava sana, joka on "virheiden tai vikojen puuttumista" (PE 17,150), näin ollen Arda Vanya vaihtoehtoisena muotona ilmaukselle Arda Alahasta "turmeltumaton Arda" (ibid., vrt MR 254). Substantivoitu mon. Vanyar "kauniit", eldarin ensimmäinen heimo; juuren alkuperäinen merkitys oli "kalpea, vaalea, ei ruskea tai tumma" (WJ 382.383, vartalo muodossa WAN), "varsinaisesti = vaalea iho ja vaalea tukka" (PE 17,154, vartalo muodossa GWAN), juurista BAN / WAN, ks. PE 17,150.
  • vanya- (2) verbi "mennä, lähteä pois, kadota", menn. aikam. vannë (WAN). Verbi auta- on ehkä korvannut tämän Tolkienin myöhemmissä käsityksissä.

vaq

  • váquet- varbi (aor. 1. p. váquetin ja menn. aikam. 1. p. váquenten tunnetaan) "sanoa ei" (ei tarkoita sitä että kielletään jonkin olevan totta, vaan kielletään jonkin tekeminen tai ei sallita jotakin: "sanoa en halua/en tee jtk.", "kieltäytyä", "kieltää") (WJ 370.371).

var

  • var (1) konj. "tai" (QL 100). Tolkienin myöhemmässä quenyassa sana hya esiintyy merkityksessä "tai". Eräässä tekstissä (ilman käännöstä) kaksinkertainen var ... var voi Christopher Gilsonin selityksen mukaan tarkoittaa "joko ... tai" (PE 15,32.39).
  • var- (2), ks. va.
  • vára adj. "tahriintunut, likainen" (WA3).
  • varanda adj. "ylevä" (PE 17,23), sukua nimelle Varda.
  • vard- verbi "hallita" (LT 1,273; tuskin validi Tolkienin myöhemmässä quenyassa).
  • Varda fem. nimi "Ylevä", valiën, valarin kuningattaren, Manwën puolison nimi, sindariksi Elbereth (BARATH, BARÁD, WJ 402; Kirjeet 355 Varda on käännetty "Korkea" [engl. Lofty]). Adjektiivina "ylevä" †varda saattoi yhä esiintyä runokielen sanana (PE 17,23), mutta tavallisessa proosassa käytettiin ilmeisesti mieluummin sukulaissanaa varanda (ks. tätä). Genetiivi Vardo (< *Vardao). (Nam, RGEO 66). Vardamir mask. nimi *"Vardan jalokivi" (Liite A, KTK 288); vardarianna ?"Vardan lahja", puulajin nimi (mutta elementti ri on epäselvä) (KTK 230).
  • vardar subst. "kuningas" (LT 1,273; ennemmin aran TSH-tyylisessä quenyassa).
  • Vardilmë fem. nimi (KTK 288), ehkä *"Vardan ystävä"; Vardalle omistautunut" (jos tämä pitää paikkansa, kyseessä olisi kontrahoitunut muoto nimestä *Vardandilmë, jossa esiintyy (n)dilmë päätteen -ndil "ystävä" fem. muotona.
  • Vardo Meoita subst. "Kissojen ruhtinas" (LT 2,348; vardo "ruhtinas" on tuskin validi sana Tolkienin myöhemmässä quenyassa; vrt. vard-, vardar. Myöhemmässä quenyassa on cundu "ruhtinas").
  • [varilë] subst. "suojelu" (VT 45,7).
  • varna adj. "turvallinen, suojattu, varma" (BAR).
  • varnassë subst. "turvallisuus" (BAR).
  • varnë (1) adj. "ruskea, tumma, tummanruskea", vartalo varni- (BARÁN).
  • [varnë] (2) subst. "suojelu" (BAR).
  • varni subst. "kuningatar" (LT 1,273; ennemmin tári Tolkienin myöhemmässä quenyassa).
  • varya- verbi "suojella" (BAR).

vas

  • Vása subst. "Kuluttaja" [engl. Consumer], auringon nimi (MR 130, Silm).
  • vasar (þ) subst. "huntu" (VT 42,10, sana "ei ollut jokapäiväisessä käytössä", VT 42,9). Vanhempi muoto waþar.
  • vasarya- (þ) verbi "hunnuttaa" (VT 42,10).

vav

  • váva verbi? "puhaltaa" [engl. blow (verbi / subst.?)] (lähteen sanamuoto on epäselvä, mutta sanan wā-ya sanotaan tarkoittaneen "puhaltamista" ja käsiteltyään sindarin muotoja Tolkien antaa itselleen ohjeen "muuttaa quenyaa" ja ottaa esiin uuden kantakielen muodon ¤wā-wā, josta tulee quenyassa váva-. Mahdollisesti tämä tarkoittaa yhä "puhaltamista" tuuleen viittaavana verbinä.) – PE 17,34).
  • vávëa adj. "samanlainen", myös óvea (PE 17,189).

vay

  • váya subst. "meri" (merkityksessä "vedet, liike"). Lähteen sanamuodon perusteella Tolkien harkitsi tällaista sanaa vain kokeeksi (PE 17,33).

ve

  • ve (1) prep. "kuten" (Nam, RGEO 66, Markirya, MC 213.214, VT 27,20.27, VT 49,22); Narqelionissa ve voi tarkoittaa joko "-ssa/-ssä" tai "kuten". Ve fírimor quetir *"kuten kuolevaiset sanovat" (VT 49,10), ve senwa (tai senya) "kuten tavallisesti" (VT 49,10). Ennen genetiiviä ve tarkoittaa ilmeisesti "jnk. tapaan" [engl. after the manner of]: ve quenderinwë coaron ("k") "haltiakansan ruumiiden tapaan" (PE 17,174). Tolkien johti quenyan sanan ve vaihdellen aikaisemmista muodoista wē, bē tai vai (VT 49,10.32, PE 17,189).
  • ve (2) pron. "me", mon. 1. p. inklusiivinen (vrt. eksklusiivinen me), johdettu alkuperäisestä kantamuodosta we (VT 49,50, PE 17,130). Variantti vi, ks. tätä. Painollinen , myöhemmin (VT 49,51). Datiivi (*wéna >) véna (VT 49,14). Duaali wet, myöhemmin *vet "me kaksi" (inklusiivinen, vrt. eksklusiivinen met) (VT 49,51). Vrt. myös dat. ngwin tai ngwen (ks. näitä), mutta Tolkienin myöhempien käsitysten mukaan tämä olisi ilmeisesti *wen > *ven.
  • -vë (3) ilmeisesti pääte, jota käytettiin johtamaan adverbejä adjektiiveista (ks. andavë hakusanassa anda ja oiavë hakusanassa oia). Saattaa olla sukua prepositiolle ve "kuten, samoin kuin".

vea

  • vëa (1) adj. "ilmeinen, näennäinen (?)" [engl. seeming, apparent] (PE 17,189).
  • vëa (2) adj. "aikuinen, miehekäs, väkevä, tarmokas" (WEG).
  • vëa (3) subst. "meri" (MC 213.214.216; mahdollisesti jäi käytöstä ed. (1) ja (2) tieltä, vaikka joidenkin mukaan myöhempien nimien Vëantur ja Vëandur [ks. näitä] alkuosa olisi ennemmin vëa (3) kuin (2) [se voi tuskin olla (1)]. Joka tapauksessa tavallinen "merta" tarkoittava sana TSH-tyylisessä quenyassa näyttää olevan ëar.) Taivutettu muoto vëan "meri" [?] (MC 200), vëar "meressä" ("qenyan" lokatiivi -r, MC 213), vëassë "merellä" (MC 220). Vrt. myös vëaciryo.
  • vëa (4) subst. "tuuli" (PE 17,189).
  • vëaciryo ("k") subst. gen. "merilaivan", sanan *vëacirya ("k") genetiivi (MC 216; tämä on "qenyaa"; ks. vëa (2)).
  • Vëandur mask. nimi (PM 191), joko *"Tarmokas/Väkevä palvelija" tai *"Meripalvelija" (= merimies; vrt. ëarendur, etymologisesti hyvin samankaltainen, jos qenyan muoto vëa "meri" jäi jäljelle myöhempään quenyaan). Ks. vëa (1) ja (2) ja vrt. Vëantur.
  • vëaner subst. "(aikuinen) mies" (WEG).
  • Vëantur, mask. nimi (KTK 235), joko *"Väkevä/Tarmokas valtias" tai *"Merivaltias" (ks. vëa (1) ja (2); ne jotka pitävät parempana käännöstä *"Merivaltias", näkevät nimen todisteena siitä, että Tolkien säilytti qenyan substantiivin vëa "meri" myöhemmässä quenyassa). Vrt. Vëandur.
  • vëassë subst. "voima, tarmo" [engl. vigour] (WEG).

vec

  • [vecca adj. "aktiivinen", muinainen muoto (PE 17,190).]

veh

  • vehtë subst. *"elämä – ei elämä yleensä tai periaatteena vaan (kausi) yksilöllistä toimintaa", täten myös "paikka jossa henkilö, kansa jne. eli ja hoiti asioitaan, toisin sanoen asuinpaikka, kotosija" (PE 17,189).
  • vehtequentalë subst. "elämäkerta" (PE 17,189).

vel

  • #vel-, ks. véla (2).
  • véla (1) adv. *"samoin, samalla lailla" (VT 49,10).
  • véla (2) verbi "nähdä" (arkt.); preesens/kontinuatiivi verbivartalosta #vel-? Lausekonteksti "kunnes näen sinut seuraavan kerran") viittaa siihen, että kysymyksessä on "nähdä" merkityksessä "tavata, kohdata".
  • velca ("k") subst. "liekki" (LT 1,260; nár, nárë olisi tavallinen sana Tolkienin myöhemmässä quenyassa).
  • velicë ("k") adj. "suuri" (LT 1,260; luultavasti ei ole validi sana Tolkienin myöhemmässä quenyassa; Etymologioiden kontekstissa se olisi peräisin juuresta BEL, mutta Tolkien ilmoittaa, että tätä juurta "ei ollut q[uenyassa]". Ehkä Tolkien hylkäsi sanan velicë, koska se muistutti liikaa venäjän sanaa, johon se selvästi perustuu).

vem

ven

  • véna pron. "meille/meitä varten" pronominin ve (2), ks. tätä, (pitkä) datiivimuoto.
  • vendë < wendë subst. "neito" (WEN/WENED, VT 45,16), "neitsyt" (Tolkienin katolisten rukousten käännöksissä, joissa sana viittaa Mariaan; katso VT 44,10.18). Muoto Véndë (VT 44,10) vaikuttaa epänormaalilta, tavallisesti quenyassa ei ole pitkää vokaalia konsonanttiryhmän edellä.
  • venë subst. "pieni vene, astia, lautanen" (LT 1,254).
  • vénë < wénë subst. "neitsyys" (WEN/WENED); eräässä lähteessä vénë myös konkreettisessa merkityksessä "neitsyt" (VT 44,10), mutta tavallisesti vendë, wendë.
  • *vénëa adj. *"neitseellinen" (VT 44,10; lähteessä véne' alcarë *"neitseellinen kunnia": ensimmäinen sana tarkoittaa mahdollisesti adjektiivia *vénëa, jonka loppuvokaali on elidoitunut, koska seuraava sana alkaa samalla vokaalilla).
  • venessë subst. "neitsyys" (WEN/WENED).
  • venië subst.? "muoto, leikkaus" [engl. shape, cut – saattavat siis olla verbi] (LT 1,254).
  • venno subst. "aviomies" (LR:ssä julkaistuissa Etymologioissa **verno hakusanassa BES, mutta VT 45,7 mukaan kyseessä on Tolkienin käsikirjoituksen väärä tulkinta). Myöhemmässä lähteessä "aviomiestä" tarkoittava sana on veru, ks. tätä.
  • venta subst. "leuka" (QL 101).
  • venwe subst.? "muoto, leikkaus" [engl. shape, cut – saattaa siis olla verbi] (LT 1,254).

veo

  • vëo subst. "mies" (WEG; etymologisesti yhteydessä sanaan vëa "miehekäs, väkevä"; neutraalimpi "miestä" tarkoittava sana on nér. VT 46,21 mukaan Tolkien antoi ymmärtää, että vëo on arkaainen tai runokielen sana). Myöhemmin Tolkien määritteli sanan "elolliseksi olennoksi" (PE 17,189). Vrt. variantti wëo, ks. tätä.

ver

  • véra (< muinaisquenyan wéra) subst. "henkilökohtainen, yksityinen, oma" (PM 340).
  • verca ("k") adj. "villi" (BERÉK).
  • vérë (1) subst. "sitoumus, lupaus, sopimus, vala" (WED).
  • Vérë (2) naisennimi, jolla Tolkien aikoi korvata nimen Vairë, mutta jota ei ilmeisesti koskaan käytetty kertomuksissa (PE 17,33).
  • veri subst. "vaimo" (VT 49,45).
  • verië subst. "uskallus, rohkeus" (BER).
  • **verno subst. "aviomies", sanan venno, ks. tätä (BES), väärä lukutapa.
  • verta- verbi "antaa puolisoksi" (naittaa); myös "ottaa mieheksi tai vaimoksi (itselleen)" (VT 49,45).
  • veru (1) subst. "aviomies" (VT 49,45). Aikaisemmassa lähteessä "aviomiestä" tarkoittavaksi sanaksi annetaan venno.
  • veru (2) subst. duaalissa "mies ja vaimo, aviopari" (BES). Jäänyt pois käytöstä yllä olevan (1) vuoksi? (Huomaa, että sana veru "aviopari" on peräisin samasta lähteestä, jossa venno eikä veru on "aviomiestä" tarkoittava sana.
  • verya- (1) verbi "uskaltaa, rohjeta"; myös adj. verya "rohkea, uskalias" (BER, VT 45,7).
  • verya- (2) verbi "avioitua, mennä naimisiin (miehestä ja vaimosta), olla (avio)liitossa jnk. kanssa" (puoliso ilmoitetaan allatiivissa: veryanen senna *"nain hänet") (VT 49,45-46).
  • veryanwë häät; veryanwesto "teidän (kahden [duaali]) häittenne" (VT 49,44.45).

ves

  • vessë subst. "vaimo" (BES). Myöhemmässä lähteessä "vaimoa" tarkoittava sana on veri.
  • vesta subst. "avioliitto" (BES, VT 49,46).
  • vesta- verbi "avioitua, mennä naimisiin" (BES, VT 49,46). (Hakusanassa WED verbin vesta- selityksenä oli "vannoa tekevänsä jt", mutta tämä viivattiin yli.)
  • vestalë subst. "häät" (BES, VT 49,46). (Hakusanassa WED sana oli määriteltynä "valaksi", mutta tämä viivattiin yli.)

vet

  • *vet, katso ve (2).

vi

  • vi pron. "me", inklusiivinen 1. p. (PE 17,130), pronominin ve (2) variantti.

vie

  • vië subst. "miehuus, elinvoima" (WEG).

vil

  • vil- verbi "lentää" (Annetut muodot ovat 1. p. aor. vilin "minä lennän" ja menn. aikam. villë. Tolkien korvasi muodon wilin muodolla vil-, menn. aikam. luultavasti *willë, mutta tämä ei ehkä tee muodosta vil- vanhentunutta; ennemmin Tolkien päätti vain siteerata verbiä muinaisquenyan muodossaan ennen maanpakolaisten quenyassa tapahtunutta w- ja v-äänteiden yhdistymistä.) (WIL).
  • [vilda], katso vilwa.
  • vilë subst. "kevyt tuulenviri" (LT 1,273).
  • vilin adj. "raikas, tuulinen" (LT 1,273). Ei saa sekoittaa muotoon vilin "minä lennän", katso vil-.
  • vilissë subst. "henki" (GL 23).
  • -viltë adjektiivipääte "-ton", myös -valta (ilmeisesti näitä päätteitä on käytetty johtamaan sellaisia adjektiiveja kuin "eloton" (GL 23). Ennemmin -lóra Tolkienin myöhemmässä quenyassa.
  • [vilwa < wilwa] subst. "ilma, alempi ilma" (erotuksena "ylemmästä" tai "ulommasta" ilmasta jossa tähdet asuvat) (WIL; eräässä kohdassa sanaa vilwa ei ole viivattu yli, VT 46,21). VT 46,21 mukaan Tolkien harkitsi korvaavaksi muodoksi vilda < wilda, mutta hylkäsi sen.
  • vilya subst. "ilma, taivas", myös tengwa n:o 24:n nimi. Vanhempi muoto wilya. (Liite E). Varhaisessa "qenyassa" on Vilya (muutettu muodosta Vilna) "alempi ilma" (LT 1,273); myös vilya "ilma" (MC 215).

vin

  • *vinca, katso: winca.
  • Vincarna passiivin partisiipista muodostettu yhdyssana *"uudeksi tehty, uudistettu" (MR 408).
  • *vincë, katso: winicë.
  • [vinda- verbi "haipua, haalistua"; menn. aikam. vindanë tunnetaan (VT 46,21). Vrt. vinta-.]
  • [vindë subst. "siniharmaa, vaalean sininen tai harmaa"; vanhempi muoto windë. (WIN/WIND, VT 45,16, VT 46,21). Vartalo olisi ollut vindi-, koska arkaainen muoto oli ¤windi.]
  • *vinë (vini-), katso: winë.
  • vinë subst. "nuoruus" [engl. youth] (luultavasti abstraktissa merkityksessä [vrt. engl. youth 'nuorukainen / nuoruus']) (VT 47,26, PE 17,191).
  • Vingelot, Vingilot, Vingilótë laivan nimi; "Vaahtokukka", Eärendilin laivan nimi (Elem. s.v. wing, Silm).
  • *vinima, katso: winima.
  • *vinimo, katso: winimo.
  • vinta- (1) verbi, verbin winta- "hajottaa, sirottaa" (ks. tätä) aiempi ääntämistapa.
  • [vinta- (2) verbi "haipua, haalistua", menn. aikam. vintë, vintanë tunnetaan. (WIN/WIND). Vrt. vinda-.]
  • vinya (1) adj. "nuori" (VT 46,22; VT 47,26; PE 17,191) tai "uusi" (vrt. yhdyssanat Vinyamar, Vinyarië alla; vrt. myös winya "uusi, tuore, nuori" Etymologioiden poistetussa hakusanassa, VT 45,16; sana oli kirjoitettu ensin muotoon vinya). Vinya "Nuori", Númenorin saaren alkuperäinen nimi sen oman kansan keskuudessa (SD 332).
  • vinya (2) < windya adj. "haalean sininen" (WIN/WIND) (On epävarmaa, hylkäsikö Tolkien tämän sanan vai ei; joka tapauksessa vinya tunnetaan vain merkityksessä "nuori, uusi" hänen myöhemmässä quenyassaan.).
  • Vinyamar paikannimi *"Uusi asumus" (Silm).
  • *vinyamo, katso: winyamo.
  • Vinyarië subst. "uudenvuodenpäivä" (PM 127).
  • [vinyë subst. "ilta" (VT 46,21).]

vir

  • Víressë subst, vuoden neljäs kuukausi, "huhtikuu" (Liite D). Quenyankielinen nimi liitty ilmeisesti nuoruutta ja tuoruutta tarkoittaviin sanoihin, vrt. vírië, virya.
  • vírië subst. "nuoruus" [abstr., vrt. engl. youth 'nuorukainen'] (VT 46,22).
  • vírin subst. "taianomainen lasimainen hyvin kirkas aine, jota käytettiin Kuun valmistamisessa. Käytetään suuresti ja puhtaasti läpinäkyvistä asioista" (LT 2,339).
  • virya (1) adj. "tuore" (VT 46,22).
  • virya- (2) verbi "muuttua, vaihdella" (itr.), menn. aikam. virnë/virinyë, vrt. tr. vista-, ks. tätä (PE 17, 189.191).
  • vista (1) subst. "ilma aineena" (WIS (WIL) ).
  • vista- (2) verbi "muuttaa" (tr.), menn. aikam. vistanë, vrt. itr. virya-, ks. tätä (PE 17,189.191).

vo

  • (varsinainen kirjoitusasu ), myös vondo, subst. "(jnk.) poika" (LT 2,336; Tolkienin myöhemmässä quenyassa yondo).

vor

  • vor, voro adv. "aina (?)" [engl. ever] (BOR, LT 1,250.273 [vain voro Etymologioissa]; myös Narqelion).
  • vora, vorë adv. "aina"; katso voro.
  • vórë subst.? "pysyvä" (substantiivina? eli *"pysyvä ominaisuus"?). Vrt. tästä johdettu adj. vórea. (VT 45,7).
  • vórëa adj. "jatkuva, kestävä, pysyvä" (VT 45,7).
  • vorima adj. "jatkuva, toistettu" (BOR), varhaisen "qenyan" selitys "ikuinen, ikuisesti jatkuva" (LT 1,250).
  • vórima (suunilleen sama kuin vorima yllä?) adj. "vakaa liitossa, valan tai lupauksen pitävä, uskollinen"; genetiivi vórimo CV:n variantissa; ks. KTK 431. VT 45,7 antaa sanan vórima selitykseksi "jatkuva, kestävä, toistettu".
  • voro, voro- adv. "aina, jatkuvasti" (BOR, Narqelion). Vrt. vor. (Keskittyen selitykseen "jatkuvasti" kirjoittajat Tolkienin jälkeen ovat toisinaan käyttäneet sanaa voro merkityksessä "yhä, vielä", mutta tähän käyttöön on olemassa sana en.) Variantit vora, vorë olivat merkityksessä "aina" Sub Tuum Praesidium -rukouksen quenyankielisen käännöksen luonnoksissa, mutta Tolkien korvasi lopulta nämä muodot täysin toisella sanalla illumë (VT 44,9). Vrt. vórë, vórëa.
  • vorongandelë subst. "yhtä säveltä näppäilevä", jatkuvasti toistaen. LR:ssä julkaistuissa Etymologioissa on virheellisesti vorogandele; ks. VT 45,7. (BOR).
  • voronda adj. "vakaa liitossa, valan tai lupauksen pitävä, uskollinen", käytetään lisänimenä Elendil Voronda "Elendil Uskollinen"; genetiivi Vorondo CV:ssä. LT 1,250:ssä selityksenä pelkästään "uskollinen".
  • Vorondil miehennimi *"Uskollinen ystävä" (Liite A).
  • voronwa adj. "pysyvä, pitkään kestävä" (BOR).
  • voronwë subst. "vaka(vu)us, lojaalisuus, uskollisuus" (CV), myös miehennimenä Voronwë "Uskollinen" (PM 340, BORÓN, LT 1,250).
  • voronwië subst. "kestävyys, pysyvä ominaisuus" (BOR).
  • vorosanya (þ) adj. "säännöllinen, lainmukainen, normaali" (VT 46,16); myös pelkästään sanya (þ). Etuliite voro- tarkoittaa "aina" tai "jatkuvasti"

Tämä artikkeli ei ole käytettävissä GFDL-lisenssillä.