Tengwar
Tengwar, "kirjaimet", olivat Fëanorin Amanissa kehittämä kirjaimisto. Fëanorilaiset kirjaimet saapuivat Keski-Maahan noldorin mukana, vaikuttivat siellä itsenäisesti syntyneiden riimujen (cirth) myöhempään kehitykseen ja levisivät eri kansojen käyttöön siten, että kolmannella ajalla ne tunnettiin suunnilleen samalla alueella kuin yhteiskieli westron.
Fëanorin kirjaimisto perustui osittain vanhimpiin eldarin kehittämiin kirjaimiin, Rúmilin tengwariin eli saratiin.
Kirjoitusjärjestelmän tärkein kuvaus on Tarun Sormusten herrasta liitteessä E. Kuvailevien tekstien lisäksi tietoa tengwarista antavat julkaistut näytteet, joihin usein viitataan DTS (The Mellonath Daeron Index of Tengwa Specimina) -numeroin.
Sisällysluettelo
Tengwarin järjestelmä
Kirjaimiston 24 "peruskirjainmerkkiä" (engl. primary letters) koostuvat kannasta eli telcosta ja kaaresta eli lúvasta, ja ne on järjestetty sarjoihin (témar) ja asteisiin (tyeller).[1] Yhdellä kirjainten sarjalla merkittiin jotakin ääntöpaikaltaan samanlaisten konsonanttien sarjaa. Tällaisten konsonanttisarjojen nimiä olivat tincotéma, parmatéma, calmatéma, quessetéma ja tyelpetéma.[2] Kirjainten eli tengwarin (yksikkö tengwa) lisäksi käytettiin tarkemerkkejä, joita kutsutaan tehtariksi (yksikkö tehta). Tehtaria käytettiin joissain kirjoitustavoissa vokaalien merkitsemiseen, minkä lisäksi niillä voitiin lyhentää yleisiä konsonanttiyhdistelmiä.[3]
Fëanorilaisen järjestelmän eri muunnelmia kutsutaan kirjoitustavoiksi (engl. mode). Kirjoitustapoja, joissa myös vokaalit merkitään omilla kirjaimillaan, kutsutaan täydellisiksi kirjoitustavoiksi ([modes of] full writing).[4]
Merkit
Kirjaimet
Seuraavassa taulukossa, joka perustuu Tolkienin vastaavaan taulukkoon Liite E:ssä, on esitetty "kaikki kirjaimet joita käytettiin yleisesti lännen mailla Kolmannella Ajalla".[5] Kirjaimet ovat siinä järjestyksessä, jossa ne yleisimmin tuohon aikaan lueteltiin.[5] Kirjainten nimet ovat niiden quenyankielisiä nimiä, joita käytettiin usein myös muiden kielten yhteydessä viittaamaan kirjaimiin itseensä. Kirjainten vaihtoehtoiset nimet ja nimien eri ääntämykset johtuvat äänteenmuutoksista, jotka tapahtuivat noldorin maanpakolaisten käyttämässä noldorilaisessa quenyassa tengwarin keksimisen jälkeen.[6]
| I | II | III | IV | |
|---|---|---|---|---|
| 1 | 
|
| | |
| (1) tinco | (2) parma | (3) calma | (4) quesse | |
| 2 | | | | |
| (5) ando | (6) umbar | (7) anga | (8) ungwe | |
| 3 | | | | |
| (9) thúle (súle) | (10) formen | (11) harma (tai aha) | (12) hwesta | |
| 4 | | | | |
| (13) anto | (14) ampa | (15) anca | (16) unque | |
| 5 | | | | |
| (17) númen | (18) malta | (19) noldo (vanh. ñoldo[7]) | (20) nwalme (vanh. ñwalme) | |
| 6 | | | | |
| (21) óre | (22) vala | (23) anna | (24) vilya (vanh. wilya) | |
| Lisäkirjaimia | ||||
| | | | | |
| (25) rómen | (26) arda | (27) lambe | (28) alda | |
| | | | | |
| (29) silme | (30) silme nuquerna | (31) áre (tai esse) | (32) áre nuquerna | |
| | | | | |
| (33) hyarmen | (34) hwesta sindarinwa | (35) yanta | (36) úre | |
Tehtar
- Pääartikkeli: Tehta
Kirjoitustavat
Osalle kirjoitustavoista on Tolkienin antama nimi. Esimerkiksi Morian länsiportissa esiintyvää kirjoitustapaa kutsutaan Beleriandin kirjoitustavaksi (mode of Beleriand) kuvatekstin "Tähän on kirjoitettu Fëanorin kirjaimin Beleriandin tapaan" (Here is written in the Fëanorian characters according to the mode of Beleriand) mukaan. Monien näytteiden kirjoitustapaa ei ole kuitenkaan nimetty, ja koska kirjoitustavalle ei ole täsmällistä määritelmää, myös eri kirjoitustapojen määrä on tulkinnanvarainen.
Kirjoitustapojen kuvauksia
Nimistä
Liitteen E suomennoksessa esiintyvä otsikko "Fëanorilainen kirjaimisto" on käännös sanoista "The Fëanorian Letters". Saman nimityksen käännöksenä liitteessä esiintyvät myös "fëanorilaiset kirjaimet" ja "fëanorilaiset aakkoset". Eräässä kirjoituksessa käytetään nimitystä "the Fëanorian Script".[8]
Viitteet
- ↑ TSH, liite E II, "Kirjoittaminen", s. *** / *** / 493–494 / *** / *** / ***.
- ↑ TSH, liite E II, "Kirjoittaminen", s. *** / *** / 495 / *** / *** / ***.
- ↑ TSH, liite E II, "Kirjoittaminen", s. *** / *** / 497 / *** / *** / ***.
- ↑ TSH, liite E II, "Kirjoittaminen", s. *** / *** / 497 / *** / *** / ***.
- ↑ 5,0 5,1 TSH, liite E II, "Kirjoittaminen", s. *** / *** / 493 / *** / *** / ***.
- ↑ TSH, liite E II, "Kirjoittaminen", s. *** / *** / 498 / *** / *** / ***.
- ↑ Quenyan sananalkuinen [ŋ]-äänne on tässä artikkelissa kirjoitettu ñ, mikä oli Tolkienin yleinen käytäntö (katso Quenyan lyhyt kielioppi: Ääntäminen). Liite E:ssä hän käytti kirjoitusasua ng (ngoldo, ngwalme), joka voi tarkoittaa myös yhdistelmää [ŋg].
- ↑ HoMe XII, s. 298.
