Tengwar

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tengwar, "kirjaimet", olivat Fëanorin Amanissa kehittämä kirjaimisto. Fëanorilaiset kirjaimet saapuivat Keski-Maahan noldorin mukana, vaikuttivat siellä itsenäisesti syntyneiden riimujen (cirth) myöhempään kehitykseen ja levisivät eri kansojen käyttöön siten, että kolmannella ajalla ne tunnettiin suunnilleen samalla alueella kuin yhteiskieli westron.

Tarun Sormusten herrasta liitteessä E nimitys tengwar kattaa myös Rúmilin aiemmin luomat kirjaimet. Näitä kahta kirjaimistoa kutsutaan liitteessä "Fëanorin tengwariksi" ja "Rúmilin tengwariksi". Quendi and Eldar kuitenkin kertoo, että Rúmilin kirjaimista käytettiin nimeä sarati.[1]

Tässä artikkelissa noudatetaan useiden verkkolähteiden tavoin jälkimmäistä nimeämistapaa ja kuvataan ainoastaan Fëanorin kirjaimistoa. Rúmilin kirjaimet esitellään artikkelissa sarati.

Alkuperäiset lähteet

Kirjoitusjärjestelmän tärkein kuvaus on Tarun Sormusten herrasta liitteessä E. Kuvailevien tekstien lisäksi tietoa tengwarista antavat julkaistut näytteet, joihin usein viitataan DTS (Mellonath Daeron Index of Tengwa Specimina) -numeroin. Lokakuussa 2015 DTS-indeksissä oli lueteltu 90 näytettä. Varhaisimmatkin näytteet noudattavat liiteessä E kuvattuja yleisiä periaatteita, mutta toisaalta näytteistä selviää sellaisia eri kielten oikeinkirjoituksen yksityiskohtia, joita ei mainita missään sanallisessa kuvauksessa. Lisäksi näytteissä esiintyvät kirjoitustavat ovat huomattavasti yhdenmukaisempia kuin liitteen perusteella saattaisi odottaa.

Termistöä

Fëanorin kirjoitusjärjestelmän nimenä käytetään usein sanaa tengwar, mutta tämä ei ole täysin tyydyttävä ratkaisu. Liitteessä E Tolkien käyttää sanaa tengwar (alkutekstissä isolla alkukirjaimella) aina monikollisena ("The Tengwar were the most ancient"). Lisäksi sana viittaa varsinaisesti vain täysikokoisiin kirjaimiin, ei muihin niiden kanssa käytettyihin kirjoitusmerkkeihin. Koko kirjoitusjärjestelmää kutsutaan ainakin yhdessä kirjoituksessa nimellä "the Fëanorian Script".[2] Liitteen E suomennoksessa esiintyvä otsikko "Fëanorilainen kirjaimisto" on käännös sanoista "The Fëanorian Letters". Saman nimityksen käännöksenä liitteessä esiintyvät myös "fëanorilaiset kirjaimet" ja "fëanorilaiset aakkoset".

Yksi fëanorilainen kirjain on tengwa, mon. tengwar; muunlainen merkki on tehta, mon. tehtar. Järjestelmän 24 "peruskirjainmerkkiä" (primary letters) koostuvat telcosta ja lúvasta, ja ne on järjestetty sarjoihin (témar) ja asteisiin (tyeller). Yhdellä kirjainten sarjalla merkittiin jotakin ääntöpaikaltaan samanlaisten konsonanttien sarjaa. Tällaisten konsonanttisarjojen nimiä olivat tincotéma, parmatéma, calmatéma, quessetéma ja tyelpetéma.

Liitteessä fëanorilaisen järjestelmän eri variaatioita kutsutaan kirjoitustavoiksi (mode). Kirjoitustapoja, joissa myös vokaalit merkitään täysikokoisilla kirjaimilla, kutsutaan täydellisiksi kirjoitustavoiksi ([modes of] full writing).

Kirjaimet

I II III IV
1
(1) tinco (2) parma (3) calma (4) quesse
2
(5) ando (6) umbar (7) anga (8) ungwe
3
(9) thúle (súle) (10) formen (11) harma (tai aha) (12) hwesta
4
(13) anto (14) ampa (15) anca (16) unque
5
(17) númen (18) malta (19) noldo (vanh. ñoldo) (20) nwalme (vanh. ñwalme)
6
(21) óre (22) vala (23) anna (24) vilya (vanh. wilya)
Lisäkirjaimia
(25) rómen (26) arda (27) lambe (28) alda
(29) silme (30) silme nuquerna (31) áre (tai esse) (32) áre nuquerna
(33) hyarmen (34) hwesta sindarinwa (35) yanta (36) úre

Kirjoitustavat

Osalle kirjoitustavoista on Tolkienin antama nimi. Esimerkiksi Morian länsiportissa esiintyvää kirjoitustapaa kutsutaan Beleriandin kirjoitustavaksi (mode of Beleriand) kuvatekstin "Tähän on kirjoitettu Fëanorin kirjaimin Beleriandin tapaan" (Here is written in the Fëanorian characters according to the mode of Beleriand) mukaan. Monien näytteiden kirjoitustapaa ei ole kuitenkaan nimetty, ja koska kirjoitustavalle ei ole täsmällistä määritelmää, nykyiset verkossa saatavilla olevat kuvaukset tengwarista käyttävät eri nimityksiä ja saattavat myös löytää aineistosta vaihtelevan määrän eri kirjoitustapoja. Todennäköisesti järjestelmällisin ja parhaiten ajan tasalla oleva luokittelu näytteistä ja kirjoitustavoista on Måns Björkmanin Amanye Tenceli -sivustolla.

Yksittäisten kirjoitustapojen kuvauksia on verkossa useissa eri lähteissä. Tarkaan näytteiden analyysiin näyttävät perustuvan ainakin Björkmanin (Amanye Tenceli) ja J. "Mach" Wustin (ks. Tolkien Script Publishing) kirjoitukset.

Kirjoitustapojen kuvauksia

Viitteet

  1. HoME XI, s. 396.
  2. HoME XII, s. 298.

Aiheesta muualla