Quenya-suomi sanaluettelo T

Kohteesta Kontuwiki
(Ohjattu sivulta QSS T)


Quenya-suomi sanaluettelo
englanninkielinen alkuteos:
Helge K. Fauskanger, Quettaparma Quenyallo

t

  • -t (1) duaalin pääte joka ilmaisee paria: attat "kaksi isää tai naapuria" (VT 48,19; ks. atto), máryat "hänen kaksi kättään" (Nam.), siryat "kaksi jokea" (VT 47,11), ciriat "kaksi laivaa" (Kirjeet 535 – lue ciryat kuten Plotzin kirjeessä?), maquat "kymmenen joukko" (sanasta maqua, joka merkitsee mm. "viiden joukkoa") (VT 47,7), nápat "peukalo ja etusormi parina" (VT 48,5), vrt. myös met "meidät kaksi" sanan me "meidät" duaalina (Nam., VT 47,11). Muut Plotzin kirjeestä tunnetut duaalin päätteet ovat: genetiivi: -to, possessiivi -twa, datiivi -nt, lokatiivi -tsë, allatiivi -nta, ablatiivi -lto, instrumentaali -nten sekä ehkä -tes lyhyenä lokatiivina. Näitä päätteitä käytetään mahdollisesti vain substantiiveissa, joiden nominatiivin duaali päättyy -t; tällöin substantiiveihin, joilla on ennemmin vaihtoehtoinen duaalin pääte -u, liitetään "yksikön sijapäätteet" tähän vokaaliin, esim. *Alduo mieluummin kuin ?Alduto "Kahden Puun" (Aldu) genetiivimuotona. – Päätettä -t käytetään myös verbien taivutuksessa samaan tapaan kuin monikon päätettä -r (elen atta siluvat) "kaksi tähteä loistaa (vastedes)", VT 49,45; verbiä carit "(kaksi) tekee" käytettäisiin myös duaalissa olevan subjektin kera, VT 49,16; vrt. myös VT 49,48.50 luetteloidut päätteet).
  • -t (2) "heidät/heitä", persoonasuffiksi; esiintyy sanassa laituvalmet "me siunaamme heitä (vastedes)" (lait-uva-lme-t "siunata-[fut.]-me-heitä"). PE 17,110 mukaan tämä -t kattaa sekä yksikön että duaalin. Myös itsenäisenä sanana te (mon.) ja (duaali) (mahdollisesti *tu painottomana).
  • -t (3) yks. 2. p. supistunut persoonasuffiksi "sinä"; pitkä muoto on -tyë (molemmat päätteet luetteloidaan VT 49,48). Ks. heca koskien esimerkkiä muodosta hecat (WJ 364). Kuitenkin eräässä myöhemmässä lähteessä Tolkien sanoo, ettei päätteestä -tyë ole lyhyttä muotoa (VT 49,51.57). Päätteen -t asema on tämän vuoksi epävarma.

ta

  • ta (1) pron. "tuo(n), se(n)" (TA); vrt. antaróta "hän antoi sen" (FS); ks. anta-. Muodot tar/tara/tanna "sinne", talo/tó "sieltä" ja tás/tassë "siellä" ovat alun perin tämän pronominin taivutettuja muotoja. Vrt. "siellä" sanan ta yhtenä selityksenä (ks. (4)).
  • ta (2) adv. "niin, siten, myös", esim. ta mára "niin hyvä" (VT 49,12).
  • ta (3) pron. "ne, niitä", mon. 3. p. "persoonaton" vartalo, joka viittaa "vain 'abstraktioihin' tai esineisiin ja asioihin (kuten elottomiin), ei eldarin henkilöinä pitämiin olentoihin" (VT 43,20, vrt. ta alku-eldarin elottomana mon. pronominina, VT 49,52). Vrt. te (ks. tätä). Sana ta, joka esiintyy joissakin Tolkienin quenyankielisen Isä meidän –rukouksen versioissa, saattaa toimia esimerkkinä sen käytöstä "persoonattomana" mon. pronominina: emmë avatyarir ta "me annamme anteeksi ne" (VT 43,8.9; tämä viittaa loukkauksiin, ei loukkaajiin). Mutta koska Tolkien halusi, että ta tarkoittaa myös "tuo" (ks. (1) yllä), hän saattaa vaikuttaa hieman tyytymättömältä siihen, että ta tarkoittaa "ne, niitä", ja esittelee siksi variantteja kuten tai (VT 49,32) vapauttaakseen sanan ta käytettäväksi yks. pronominina. Eräässä dokumentissa tai oli puolestaan muutettu muotoon te (VT 49,33), mikä saattaa viitata siihen, että ero elollisen ja elottoman "ne, niitä" välillä oli hylätty ja muotoa te (ks. tätä) voitaisiin käyttää molemmista. Joissakin dokumenteissa Tolkien näyttää käyttävän monikkomuotoa tar (VT 49,56 mainitsee tämän erään lähteen epävarmana lukutapana; sana on yliviivattu; vrt. ótar, ks. ó-).
  • ta (4) konj. jonka sanotaan olevan lyhennetty muoto sanasta "sitten", ja jota käytetään "ennen kutakin uutta osaa sarjassa tai luettelossa"; "jos, kuten usein englannissa, sanan ja vastine jätettäisiin pois ja mainittaisiin vain ennen luettelon viimeistä jäsentä [esim. 'Tom, Dick ja Harriet'], quenyassa tämä viittaisi epäjatkuvuuteen ja se mikä seuraisi sanan ta jälkeen olisi jonkin unohdetun lisäämistä tai vähemmän tärkeää" (PE 17,70). Tästä seuraa sanan arta (ar ta "ja ta") käyttö merkityksessä "ja niin edespäin", vanhemmassa kielessä ta ta tai pelkästään ta.
  • ta (5) adv. "siellä" (VT 49,33; tämä voi olla ennemmin haltiakielinen juuri tai "elementti" ennemmin kuin quenyan sana; ks. tanomë; mutta ks. myös tar, tara, tanna, hakusanassa ta (1)).
  • (1) adv. "sitten" (VT 49,11). Vrt. ta (4).
  • (2) adj. "korkea" (LT 1,264; kirjoitusasu . Tämä on tuskin Tolkienin myöhempään quenyaan sopiva sana, mutta vrt. tára "ylhäinen".)

tac

  • tac- ("k") verbi "kiinnittää" (Etymologioissa annettu muoto tacë on käännetty "hän kiinnittää", ilmeisesti yks. 3. p. aoristi), menn. aikam. tancë (TAK).

tai

  • tai (1) pron. "tuo joka, mikä", "mikä seikka" (VT 42,34, VT 49,12.20). Sana esiintyy lauseessa alasaila ná lá carë tai mo navë mára, käänn. "on epäviisasta olla tekemättä sitä, minkä arvioi hyväksi". Näin ollen tai = "(se) mitä/mikä", mutta tarkoittaa kirjaimellisemmin "tuo joka" (VT 49,12), ta + i (vrt. ta (1) ja i:n käyttö relatiivipronominina). Eräässä muistiinpanossa Tolkien korjasi tai > ita kääntäen elementtien järjestyksen (VT 49,12) ja eliminoi myös homofoniaan sanan tai (2), ks. alla, kanssa liittyvän kaksimerkityksellisyyden.
  • tai (2) pron. "ne, niitä", mon. 3. p., käytetään viitattaessa elottomiin ennemmin kuin henkilöihin tai elollisiin (VT 49,32, ks. ta (3) yllä). Ehkä välttääkseen yhteentörmäystä muodon tai "tuo joka" kanssa pronomini tai "ne, niitä" muutettiin muotoon te ainakin yhdessä käsikirjoituksessa (VT 49,33), jotta se sulautuisi elollisista käytettyyn pronominiin ja elollisten ja elottomien erottaminen toisistaan hylättäisiin (ks. te).
  • tai (3) adv. "sitten", myös (muoto jota olisi ehkä pidettävä ensisijaisena, koska tai voi merkitä myös muita asioita) (VT 49,33).
  • tailë subst. "pidennys, laajennus" (TAY).
  • #taima subst. "pidennys, laajennus" sanassa ómataima, ks. tätä.
  • Taimavar mask. nimi "Taivaan paimen", Orion (LT 1,268; Tolkienin myöhemmässä quenyassa Orionin nimi on Telumehtar tai Menelmacar).
  • Taimë, Taimië subst. "taivas" (LT 1,268; ennemmin menel TSH-tyylisessä quenyassa).
  • Taimondo, myös Taimordo mask. nimi "Orion" (LT 1,268; Orionin nimi on ennemmin Telumehtar tai Menelmacar Tolkienin myöhemmässä quenyassa).
  • taina (1) adj. "pidennetty, laajennettu" (TAY), "venytetty, pidennetty" (VT 39,7), myös subst. "laajennus" yhdyssanassa ómataina, ks. tätä.
  • #taina (2) subst. "merkki", eristetty sanasta Tainacolli *"merkinkantaja" (MR 385).
  • taita- verbi "pitkittää" (TAY).
  • taitë adj. "sen kaltainen" [engl. of that sort] (VT 49,11), *"sellainen" [engl. such].

tal

  • tál (tal- kuten "yks. gen. talen"; TSH-tyylisessä quenyassa tämä olisi ennemmin yks. dat.) subst. "jalka" (TAL, VT 49,17). Myös tala (VT 49,42). Mon. táli "jalat" (PE 16,96); tässä Tolkien ei käyttänyt vartaloa tal-, jossa on lyhyt a. VT 43,16 mainitsee tämän sanan "julkaisemattoman taivutuskaavan noin vuodelta 1967; tässä lokatiivin sanotaan olevan muodossa talassë ja talsë. Vrt. myös talya "hänen jalkansa"; ks. -ya (4). Varhaisen "qenyan" muotoja: tala "jalka" (LT 2,347) ja duaali talwi "kaksi jalkaa" (LT 2,347); tálin "jalat" (MC 216); instrumentaali talainen, talalínen (MC 213.216.220; tämä on "qenyaa").
  • talaitë adj. "-jalkainen" (VT 49,42); vrt. attalaitë.
  • talan (talam-, esim. mon. talami) subst. "lattia, pohja, kamara" (TALAM).
  • talantië verbi "hän on kaatunut" (FS; ks. -ië (2) tämän statiiviverbin päätteen epävarmasta sopivuudesta TSH-tyyliseen quenyaan).
  • talas subst. "(jalka)pohja" (LT 2,347; Tolkienin myöhemmässä quenyassa on tallunë).
  • talat- verbi, vartalo jota käytetään "liukastumisesta, liukumisesta, kaatumisesta" (Kirjeet 436 alaviite), vrt. atalta-, talta- ja talantië.
  • #talca ("k") subst. "pylväs, merkki", eristetty sanasta lantalca "rajapyykki tai -merkki" (VT 42,28).
  • tallunë subst. "jalkapohja", vartalo luultavasti talluni-, koska kantakielen muoto on ¤talrunya (TALAM, RUN).
  • talma subst. "perusta, perustus, juuri" (TALAM), käännetty myös "pohja" [engl. bottom] ilmauksessa top to bottom (suom. lähinnä "kiireestä kantapäähän"), ks. alla. Talmar Ambaren (paikannimi, *"Maailman perustukset" – tämä on esiklassillista "qenyaa", jossa genetiivi on -en eikä -o kuten TSH-tyylisessä quenyassa) (TALAM). Allatiivi talmanna ilmauksessa telmello talmanna from hood to base, top to bottom (suom. "hupusta kantaan, kiireestä kantapäähän") (VT 46,18; huom. väärä lukutapa "telmanna" LR:ssä julkaistuissa Etymolgioissa, hakusana TEL-, TELU-).
  • talo adv. "siitä lähtien, niin muodoin" [engl. thence]. Myös [mahd. "siitä" topiikkisessa viittauksessa (suom. huom.)]. Pohjimmiltaan nämä ovat yksinkertaisia sanan ta (1) "tuo" ablatiivi-/genetiivimuotoja; vrt. silo, sio. (VT 49,11).
  • talumë adv. "silloin kun" merkityksessä "silloin kun me ajattelemme tai puhumme jstk." kun ei viitata nykyaikaan (joka on silumë "nyt kun" kapeammassa merkityksessä). (VT 49,11).
  • talta adj. "viettävä, kalteva, vino", myös "kalteva pinta, rinne" substantiivina (TALÁT).
  • talta- verbi "luiskahtaa, liukua alas, romahtaa, viettää (itr.), kaataa (tr.)" (TALÁT); reduplikoitu vartalo partisiipissa talta-, taltala Markiryassa, käännetty yksinkertaisesti "putoava" MC 215. Vahva intransitiivinen taivutus: preesens talta, aoristi talt- [johdettu talati > tal'ti, näin ollen oletettavasti *talti- päätteiden kera ja *taltë ilman päätteitä], menn. aikam. talantë, perfekti ataltië. Heikko transitiivinen taivutus: preesens taltëa, aoristi talta, menn. aikam. taltanë. Tätä kutsutaan tietyn verbiluokan, "√TALAT-vartaloisten verbien" taivutusluokaksi (PE 17,186).
  • taltil (taltill-, mon. taltilli) subst. "varvas" (VT 47,10).
  • taltol subst. "isovarvas" (VT 47,10); myös tolbo.

tam

  • tam- verbi "naputtaa" (aor. 1. p. tamin "minä naputan"), menn. aikam. tamnë (TAM).
  • tama subst. "se asia" (VT 49,11).
  • taman subst. "käsityönä tehty esine" (PE 17,107).
  • tamba- verbi "koputtaa, koputella (jatkuvasti)" (TAM).
  • tambaro subst. "tikka" (TAM).
  • tambë (1) prep. "niin" tai "kuin" (viittaa johonkin kaukaiseen, vrt. sívë. Sívë ... tambë "niin ... kuin" (VT 43,17).
  • tambë (2) subst. "kupari" (LT 1,250; tämä on "qenyaa"; ks. urus, myöhäisempi "kuparia" merkitsevä sana).
  • tambina adj. "kuparinen, kupari-" (LT 1,250; ennemmin *urustina myöhemmässä quenyassa, ks. urus, urust-).
  • tamen adv. "sinne" (VT 49,33). Vrt. símen.
  • tamin (taminn-) subst. "ahjo" (LT 1,250, vrt. QL 88).
  • tamma subst. "työkalu" (PE 17,108).
  • tamna adj. "keinotekoinen" tai subst. "esine, artefakti" (PE 17,108).
  • tamo subst. "seppä" (PE 17,108), yleisempi (erit. noldorin parissa) kuin variantti sintamo, ks. tätä. Vrt. tano.
  • tampa subst. "korkki" (TAP).
  • tampë subst. "kupari" (LT 1,268; TSH-tyylisessä quenyassa tampë on [myös?] verbin tap- "pysäyttää, estää" menn. aikam.).
  • tampë, verbin tap- [ks. tätä] menn. aikam. (TAP).
  • tampo subst. "kaivo" (QL 93).

tan

  • tana (1) demonstr. pron. "tuo" (kutsutaan "anaforiseksi" [edellä mainittuun seikkaan viittaavaksi]) (TA). VT 49,11 mukaan tana on adjektiivi joka vastaa sanaa ta pronominina.
  • tana- (2) verbi "näyttää, osoittaa" (MR 350.385.471) (vrt. demonstr. tana "tuo").
  • tána (merkitys epävarma, luultavasti adj. "korkea, ylevä, ylhäinen") (TĀ/TA3). vrt. tára.
  • tanca ("k") adj. "luja, määrätty, varma" (TAK).
  • tancë ("k") menn. aikam. verbistä tac-, ks. tätä.
  • tancil ("k") subst. "neula, solki" (TAK).
  • Tancol ("k") subst. "Signifer", "merkitsevä tähti" [engl. the significant star] = Venus (MR 385). Kirjaimellinen merkitys on ilmeisesti *"lipunkantaja, sotamerkinkantaja", vrt. tanna (1) ja #col-.
  • tande adv. "sinne" (MC 215, tämä on "qenyaa").
  • tanen, tánen adv. "sillä tavoin, sen vuoksi" (VT 49,11). Varsinaisesti pronominin ta (1) "tuo" instrumentaalimuoto.
  • tango subst. "helähdys, soittimen kielen ääni" (TING/TANG).
  • tangwa subst. "säppi, haka" (TAK).
  • taniquelassë subst., puun nimi (KTK 230 / 196), ehkä Tanique(til) + lassë "lehti".
  • Taniquetil (Taniquetild-) paikannimi; Valinorin vuorten korkein vuori, jolla oli Manwën ja Vardan asunto. Varsinaisesti nimi viittaa vain korkeimpaan huippuun, koko vuoren nimi on Oiolossë (Elem. s.v. til). Etymologioissa on Taniquetil, Taniquetildë ("q") (Ta-niqe-til) ("yks. gen." Taniquetilden, TSH-tyylisessä quenyassa tämä on yks. dat.) "Korkea valkoinen sarvi" (NIK-W, TIL, TA/TA3, OY). Variantti Taníquetil pitkällä í:llä, käännös "korkea lumihuippu" (PE 17,26.168).
  • tanna (1) subst. "merkki, tunnusmerkki" (MR 385, PE 17.186), myös tanwa (PE 17,286).
  • tanna (2) pron. allatiivissa "sinne" (VT 14,5, PE 16,96; ilmeisesti ymmärrettävä sanan ta (2) allatiiviksi "siihen [paikkaan]"). Vrt. tar ja lokatiivi tassë.
  • tano subst. "käsityöläinen, seppä" (TAN), vrt. loppuelementti -tan sanassa calmatan "lampuntekijä" (PE 17,123), Ciryatan *"laivanrakentaja" (Liite A).
  • tanomë adv. "siellä, (paikassa johon on viitattu)" (VT 49,11). Cé tulis, tanomë nauvan *"jos hän tulee, olen siellä" (VT 49,19). Vrt. sanomë, sinomë.
  • tanta (1) subst. "harppu", myös verbinä tanta- "soittaa harppua" (VT 41,10).
  • tanta (2) luultavasti adj. "kaksinkertainen" (TATA).
  • tantila subst. "harppu" (VT 41,10).
  • tanwa subst. "merkki, tunnusmerkki" (Tolkien varusti sanan kysymysmerkillä, mutta sitä ei ole selvästi hylätty). Myös tanna (1). (PE 17,186).
  • tanwë subst. "käsityö, valmistettu asia, väline, rakennelma" (TAN).
  • tanya demonstr. pron. "tuo" (MC 215; tämä on "qenyaa", ehkä vastaa myöhempää sanaa tana).

tap

  • tap- verbi "pysäyttää, sulkea" (Etymologioissa annettu muoto tapë on käännetty "hän pysäyttää, sulkee", ilmeisesti aor. yks. 3. p. LR:ssä julkaistuissa Etymologioissa a on painettu väärin á, vrt. VT 46,17). Menn. aikam. tampë (TAP).
  • tapta adj. "estetty" (VT 39,17); substantivoitua monikkoa taptar käytetään merkityksessä "konsonantit" (= tapta tenqwi, ks. tätä).
  • #tapta tengwë ilmaus, joka tunnetaan vain monikossa tapta tengwi ("ñ") "estetyt elementit", konsonantteja tarkoittava termi (monikossa odottaisi ennemmin muotoa *taptë tengwi jossa adjektiivi on monikossa.) Myös yksinkertaisesti tapta, mon. taptar (VT 39,17).

tar

  • tar (1) adv. tai teknisesti pron. vanhan allatiivipäätteen kera: "sinne" (TA) Tämä on ta (1) saman allatiivipäätteen -r (kantakielen muodosta -da) kera kuin sanassa mir "jhk. (sisään)". Vrt. tanna. VT 49,11 mukaan tar voi myös esiintyä pidemmässä muodossa tara.
  • tar (2) prep. "tuolla / toisella puolella" [engl. beyond] (FS).
  • #tar (3) verbi "seistä", tunnetaan menn. aikam. tarnë (PE 17,71).
  • -tar tai tar-, elementti, joka tarkoittaa "kuningasta" tai "kuningatarta" yhdyssanoissa ja nimissä (TĀ/TA3), esim. Valatar; vrt. itsenäisiä substantiiveja tár, tári. Prefiksi Tar- erityisesti Númenorin kuninkaiden ja kuningattarien nimissä (esim. Tar-Amandil); ks. heidän yksityiset nimensä (kuten Amandil tässä tapauksessa), vrt. myös Tar-Mairon "Kuningas Erinomainen", Sauronin käyttämä nimi (PE 17,183). Myös sanoissa Tareldar "suurhaltiat", ks. myös Tarmenel.
  • tár subst. "kuningas" (käytetään vain kokonaisten heimojen laillisista kuninkaista); monikkoa tári "kuninkaat" ei saa sekoittaa yksikköön tári "kuningatar" (TĀ/TA3). Prefiksi tar-, vrt. -tar yllä. Tavallinen quenyan "kuningasta" merkitsevä sana on aran, mutta vrt. Tarumbar.
  • tara adv. "sinne, tuonne", ks. tar (1).
  • tára (1) adj. "mahtava, ylevä" (Elem. s.v. tar, LT 1,264, TĀ/TA3 (AYAK, TÁWAR), VT 45,6) "kookas, korkea" (WJ 417). Vrt. antara. Adverbi táro varhaisessa "qenyankielisessä" tekstissä (VT 27,20.26). Adjektiivia tára ei tule sekoittaa verbin #tar- "seistä" kontinuatiivimuotoon.
  • tára (2) ?"viisas" (alustavista muistiinpanoista, joissa yritetään selittää nimeä Daur [ilman lenitiota *Taur] Frodon sindarinkieliseksi nimeksi; tavallisempi "viisasta" merkitsevä sana vaikuttaa olevan saila/saira).
  • taracu- ("k") subst. "härkä" (LT 2,347, GL 69). Tolkien ilmeisesti keksi sanan mundo myöhemmän quenyan muotoa varten.
  • taran (1) subst. "kuningas", mahdollisesti ohimenevä sanan aran (ks. tätä) variantti (PE 17,186).
  • taran (2), myös tarambo subst. "isku, lyönti" (LT 2,337, QL 89).
  • Tarannon mask. nimi; ?"Korkea-lahja"? Tai "Portin herra"???, jos -annon on sindarista vaikutteita saanut sanan andon "suuri portti" muoto ennemmin kuin sanan anna "lahja" maskulinisoitu muoto (Liite A).
  • taras subst., quenyan vastine sindarin sanalle barad "suuri tornimainen rakennelma (linnoitus, kaupunki, linna), torni" (PE 17,22), myös tarminas, Barad-dûr (Musta torni) = quenyan Taras Lúna (tai Lúnaturco, ks. tätä).
  • tarassë ??? (Narqelion).
  • tarca ("k") subst. "sarvi" (TARÁK).
  • tarcalion = Tar-Calion, mask. nimi, Ar-Pharazônin quenyankielinen nimi (LR 47, SD 246); ks. Calion.
  • Tarcil ("k") (#Tarcild-, kuten mon. Tarcildi) mask. nimi "suurihminen", käytetään myös númenorilaisista (Liite A, TUR, KHIL, VT 46,17, PE 17,101; viimeisessä lähteessä selitys "Numenorin suurihminen"; tarcil(di) = "suurihmiset = Númenorin haltiamielet"). Vrt. variantti tarhildi, ks. tätä.
  • Tar-culu ("k"), Etymologioissa mainittu nimi, jota ei tunneta muualta. Toinen elementti on ilmeisesti culu "kulta" (sana jonka Tolkien ilmeisesti hylkäsi); Hostetter ja Wynne otaksuvat, että kyseessä voi olla Tar-Calionin (= Ar-Pharazôn "Kultaisen") vaihtoehtoinen nimi; ks. VT 45,24.
  • tárë adv.? "sinä päivänä", sen ensimmäistä esiintymää Fírielin laulussa ei ole käännetty.
  • Tareldar mon. subst. "suurhaltiat" (MR 349), yks. #Tarelda.
  • tarhildi mon. subst. "suurihmiset, jalot seuraajat" (PE 17,18), viittaa dúnedainiin. Yks. ehkä #tarhil (vartalo #tarhild), vrt. Tarcil.
  • tári subst. "kuningatar", käytetään erityisesti Vardasta (TĀ/TA3, LT 1,264), etymologisesti "hän joka on korkea" (Elem. s.v. tar). Datiivi tárin Elaine-omistuskirjoituksessa (VT 49,40), genetiivi tário Namáriëssa. Elentári "tähtikuningatar", Vardan nimitys. (Nam, RGEO 67). Tarinya "kuningattareni" (KTK 245 / 210; sic – ei *tárinya). Táris tai tárissë "kuningattaren asema" [engl. queenship] (PE 17,155).
  • tárië subst. "pituus", allatiivi tárienna "korkeimman kautta" [engl. to [the] height] (TSH III/6.4., käännös Kirjeet 387).
  • Tárion subst., Valanyan, eldarin kuusipäiväisen viikon Mahdeille (valarille) omistetun viimeisen päivän vaihtoehtoinen nimi (Liite D).
  • táris (*táriss-), tarissë subst. "kuningattaren asema" [engl. queenship] (PE 17,155).
  • tarma subst. "pylväs" (Elem. s.v. tar): Tarmasundar (þ) "Pylvään juuret", Númenorin vuoren Meneltarman rinteet (KTK 229 / 196).
  • #tarmen subst. "korkea paikka" (mon. lokat. tarmenissen VT 44,34).
  • Tarmenel paikannimi "Ylinen taivas" (TSH I/2.1., VT 44,34, jälkimmäisessä lähteessä myös lokatiivi tarmeneldë). Tar-menel "tosi taivaankansi" vastakohta Nur-menel, ks. tätä (MR 388).
  • tarminas subst. "torni" jne. (sindarin barad); ks. taras (PE 17,22).
  • tarna subst. "ylityspaikka, väylä" (LT 2,347).
  • [Tarnumen] paikannimi *"Korkea länsi" (???) (VT 45,38).
  • Tarondor mask. nimi *"Ondorin (Gondorin) valtias" (Liite A).
  • Tarostar mask. nimi *"ostarin [?] valtias" (Liite A).
  • tarquendi ("q") subst. "suurhaltiat" = lindar (= myöhemmin vanyar, Tolkien muutti nimet) yks #tarquendë (TĀ/TA3).
  • tarquesta ("q") subst. "korkea puhe" (s.o. lindarin kieli [myöhemmin vanyarin kieli; Tolkien muutti nimet] tai qenya [quenya]) (TĀ/TA3).
  • taru subst. "sarvi" (LT 2,337.347; Tolkienin myöhemmässä quenyassa tarca).
  • tarucca ("k") adj. "sarvipäinen" (LT 2,347).
  • tarucco ("k") subst. "härkä" (myös tarunco) ("k") (LT 2,347; Tolkienin myöhemmässä quenyassa on mundo).
  • Taructarna ("k") paikannimi "Oxford" (LT 2,347; tämä "qenyan" sana olisi TSH-tyylisessä quenyassa Taruhtarna).
  • *Taruhtarna, ks. Taructarna.
  • Tarumbar subst.; ilmeisesti "Maailman kuningas" (mahdollisesti ohimenevä muoto); tämä olisi tár "kuningas (ks. tätä) + umbar sanan Ambar "maailma" varianttina.
  • tarunco subst. "härkä" (myös tarucco) ("k") (LT 2,347; Tolkienin myöhemmässä quenyassa on mundo).
  • tarwa subst. "puutarha, aitaus" (QL 87).
  • tarwë subst. "risti, krusifiksi" (QL 89).
  • tarwesta- verbi "naulita ristille" (QL 89).
  • tarya adj. "kova, jäykkä" (TÁRAG).
  • taryo, ks. ataryo.

tas

  • tás adv. "siellä" (VT 49,11); myös tassë, ks. tätä.
  • tasar, tasarë (þ) subst. "paju" (TATHAR). Nimissä Tasarinan *"Pajulaakso", Nan-tasarion *"Pajujen laakso" (Elem. s.v. tathar).
  • tasarin subst. "paju" (LT 2,346; Tolkienin myöhemmässä quenyassa tasar, tasarë).
  • Tasarinan (þ) paikannimi *"Pajulaakso", myös Nan-tasarion (TSH II/3.4).
  • tassa subst. "etusormi"; myös lepetas (VT 48,5.14).
  • tassë adv. "siellä" (VT 49,11), lyhytmuoto tás. Nämä näyttävät olevan varsinaisesti sanan ta "tuo, se" lokatiivimuotoja, näin ollen: "tuossa [paikassa]". Vrt. allatiivi tanna "sille, sinne" ja ablatiivi talo "siltä, sieltä".
  • [tastil subst. "etusormi" (VT 47,26).]

tat

  • táta subst. "hattu" (GL 71).
  • tatanya *"minun isäni" tai *"isini" (KTK 262 / 223).
  • tatya arkaainen järjestysluku "toinen". Nominimonikko Tatyar *"Toiset", noldorin alkuperäinen nimi haltioiden toisena klaanina (tai ennemmin alkuperäisen nimen – joka oli luultavasti *Tatjāi – seuraaja quenyassa. (WJ 380). Myöhemmin sanan tatya järjestyslukuna korvasi attëa (VT 42,25).
  • tatya- verbi "kaksinkertaistaa" (TATA).

tau

  • tauca ("k") "kankea, puinen" (PE 17,115).
  • taulë subst. "suuri puu" (LT 1,267).
  • tauno subst. "metsä" (LT 1,267; Tolkienin myöhemmässä quenyassa taurë).
  • taura adj. "mahtava, mestarillinen" (TUR, PE 17,115), "hyvin mahtava, suunnaton, kooltaan tai mahdiltaan mittaamaton" (VT 39,10). Vrt. túrëa.
  • taurë subst. "(iso) metsä" (Elem. s.v. taur; Kirjeet 387; TÁWAR; fVT 39,7), mon. tauri Markiryassa.
  • Taurë Huinéva paikannimi "Varjon metsä", sindariksi Taur na Fuin (PHUY, VT 46,10).
  • #taurëa adj. "metsäinen" rakenteessa Tumbaletaurëa, ks. Taurelilómëa-tumbalemorna...
  • taurelasselindon "kuten metsien lehdet" (MC 213.220; tämä on "qenyan" samankaltainen muot: taure-lasseli-ndon "metsä-lehdet-kuten").
  • Taurelilómëa-tumbalemorna Tumbaletaurëa Lómëanor "Metsämonivarjoinen-syvälaaksomusta Syvälaaksometsäinen Synkkämaa", quenyan elementtejä jotka on yhdistetty toisiinsa enttien tapaan; tarkoittaa luultavasti suunnilleen seuraavaa: "metsän syvissä laaksoissa on musta varjo" (TSH II/3.4., käännös Liitteessä F otsikon "Entit" alla, vrt. myös Kirjeet 387). Aiempi (TLT) versio: TI 415): Tauretavárëa Tumbalemorna Tumbaletaurëa landatavárë, ehkä *"metsäpuinen syvälaaksomusta syvälaaksometsäinen laajametsä".
  • Tauremorna paikannimi "musta metsä" (TSH II/3.4.).
  • Tauremornalómë paikannimi *"Mustan yön metsä" (TSH II/3.4.)
  • tauretavárëa, ks. tavárëa.
  • taurina adj. "puinen" (TÁWAR).
  • tautamo subst. "puuseppä, puunleikkaaja" (PE 17,106-107).

tav

  • táva subst. "suuri puu" (PE 17,115).
  • tavar (1) subst. "metsä" (TÁWAR).
  • tavar (2), mon. tavarni subst. "laaksonhenget" (LT 1,267; jäi ehkä käytöstä yllä olevan (1) tieltä).
  • #tavárëa ?adj. *"puinen" (tauretavárëa = *"metsä-puinen"?) (TI 415). Jos selitys on oikea, sana on ehkä lähestulkoon adjektiivin taurina synonyymi.
  • Tavari mon. subst. ("metsien keijujen" nimi varhaisessa "qenyassa"; katso LT 1,267 (TÁWAR).
  • tavaril subst. "dryadi, metsänhenki" (ilmeisesti fem.) (TÁWAR).
  • tavaro, tavaron subst. "dryadi, metsänhenki" (ilmeisesti mask.) (TÁWAR).
  • tavas subst. "metsämaa" (LT 1,267).

tax

  • taxë ("ks") subst. "naula" (TAK).

te

  • te pron. "he, heitä, heidät" mon. 3. p. (VT 49,51; TSH III/6.4., käännös Kirjeet 387). Pronominissa te esiintyy alkuperäinen juuri (VT 49,50). Datiivi ten, téna tai tien "heille, heitä varten" (ks. näitä). Painollinen (VT 49,51). Ótë *"heidän kanssaan", ks. tätä. VT 43,20 liittää pronominin te "heidät" pohdintaan kantaeldarin pronominivartaloista (n. 1940-luvulla), joissa te on "persoonallinen" mon. 3. p. vartalo, joka viittaa ennemmin henkilöihin kuin abstrakteihin tai elottomiin olioihin (joihin viittaa ta; katso kuitenkin hakusana ta [3] tähän muotoon liittyvistä ongelmista ja viitteistä siihen, että te-pronominia voi mahdollisesti käyttää myös viittaamaan elottomiin olioihin). Katso myös refleksiivipronominia intë *"he(itä) itse(ään)", jonka loppuosan elementti on ilmeisesti tämä te-pronomini; katso myös duaali .

tea

  • tëa (1) subst. "suora linja, tie" (TEÑ).
  • tëa (2) verbi "(se) osoittaa" (ilmeisesti preesensvartalo) (VT 39,6); menn. aikam. tengë (VT 43,38).

tec

  • tec- verbi "kirjoittaa" (Etym. antaa muodon tecë "hän kirjoittaa", ilmeisesti 3. p. aoristi) (TEK).
  • tecco ("k") subst. "kynän tai siveltimen piirto" ( ´ ) kun ei käytetä pitkänä merkkinä [engl. as long mark] (TEK).
  • tecil ("k") subst. "kynä" (TEK, PM 318, VT 47,8).

teh

  • tehta subst. "merkki" (TEK, VT 39,17, Liite E), erityisesti diakriittinen merkki joka ilmoittaa vokaalin Fëanorin kirjoitusjärjestelmässä (mon. tehtar tunnetaan); näitä diakriittisiä merkkejä kutsutaan eksplisiittisesti nimellä ómatehtar "vokaalimerkit", ks. tätä.
  • *tehtelë subst. "kirjoitukset, asiakirjat" (päivitetty "qenyan" sanasta tektele) (QL 90).

tel

  • tel subst. "(ulko)katto" (LT 1,268). Tolkienin myöhemmässä quenyassa ennemmin tópa.
  • telar subst. "tiili" (PE 13,153; PE 16,138).
  • telco subst tengwa-merkin "varsi, jalka" [engl. stem] (Liite E). Etymologioissa telco ("k"), mon. telqui ("q") "jalka" [engl. leg] (monikkomuotoa sanotaan analogiseksi) (TÉLEK). Näyttää näin ollen siltä, että sana voi viitata "varteen" tai "jalkaan" yleisesti yhtä hyvin kuin tengwan varteen. Etymologioissa oletetussa esiklassisessa tengwar-järjestelmässä telco viittaa kantajasymboliin (VT 46,18.33).
  • Telcontar miehennimi "Konkari" [engl. Strider, sananm. "harppoja, astelija"] (MR 216). Tämän sanan perusteella voidaan olettaa verbin *telconta- "astella, harppoa" olemassaolo.
  • telda (1) adj. "viimeinen, lopullinen" (WJ 407).
  • telda (2) adj. "katettu, jokin jolla on katto" (LT 1,268; LT 2,348; tämä "qenyan" sana jäi ehkä pois käytöstä yllä olevan (1) tieltä).
  • telë- verbi "loppua, päättyä", myös "olla viimeinen asia tai henkilö tapahtumasarjassa" (WJ 411; muotoa telë voi myös pitää aoristin 3. persoonana vartalosta tel-, vaikka se voidaan ehkä tulkita myös esimerkiksi E-vartaloisesta verbistä loppu-E:n erokepisteiden perusteella).
  • telella adj. vastaa substantiivia Telellë (LT 1,267).
  • Telellë subst. "pikku haltia" (myös Teler); nimityksen Telelli sanotaan tarkoittavan "kaikkien klaanien nuoria haltioita jotka asuivat Kôrissa hioakseen täydellisiksi taitonsa laulussa ja runoudessa" (LT 1,267; katso Teler).
  • Telellië subst. "Teler-kansa" (TELES); tämä on Teler + lië.
  • Telemmaitë miehennimi *"Hopeakäsi" (Liite A).
  • telemna adj. "hopeinen" (KYELEP/TELEP). Mahdollisesti tämä (kuten telpina ja ehkä myös telepsa) kuvaa jotakin hopeametallista valmistettua, kun taas telepta (ks. tätä) viittaa vain hopeaan värinä.
  • Telemnar miehennimi "Hopealiekki" (Liite A; < *Telep-nar).
  • telempë subst. "hopea" (LT 1,268; Tolkienin myöhemmässä quenyassa telpë, joka löytyy myös varhaisesta "qenyasta").
  • telep-, katso: telpë.
  • telepsa adj. "hopeinen, hopea-" (KYELEP/TELEP).
  • telepta subst. "hopea" (adjektiivina "hopeinen") (LT 2,347), käytetään substantiivina ilmaisussa mi telepta jostakusta "hopeaan" puetusta; konteksti (johon liittyy muita värien nimiä) osoittaa, että tämä adjektiivi kuvaa jotakin hopeisen väristä (PE 17,71). Vrt. telemna, telepsa, telpina.
  • Teler subst. "merihaltia", mon. Teleri, partitiivimonikko Telelli, eldarin kolmas heimo (TELES (MIS) ), myös Lindar. Teleri tarkoittaa "niitä jotka ovat jonon päässä, taimmaisia", (WJ 382, vrt. 371), johdettu vartalosta tel- "päättyä, loppua, olla viimeinen" (Elem. s.v. tel-). Lindaria nimitettiin näin, koska he viivyttelivät marssilla Cuiviénenilta. Varhaisessa "qenyassa" Teler, myös Telellë määriteltiin "pikku haltiaksi" (LT 1,267), mutta tämä on tuskin validi selitys Tolkienin myöhemmässä quenyassa.
  • telerëa adj. vastaa substantiivia Teler (LT 1,267; ehkä ennemmin Telerin, telerinwa Tolkienin myöhemmässä quenyassa).
  • Telerin adj "teleriläinen" (TELES). Myös telerinwa.
  • telerinwa adj "teleriläinen" (parafraasi "haltiamaan rannikoille kuuluva" MC 215, sillä teleri asuivat Siunatun valtakunnan rannikolla). (PE 16,96, MC 216).
  • Telimbectar ("k") subst., tähtikuvion nimi: "Orion", sananm. "Taivaan miekkamies". Myös Telimectar ("k"). (LT 1,268; Tolkienin myöhemmässä quenyassa Telumehtar, ks. tätä. Konsonanttiyhtymä ct ei esiinny TSH-tyylisessä quenyassa).
  • telimbo subst. "katos, taivas" (LT 1,268).
  • Telimectar ("k") subst., tähtikuvion nimi: "Orion", sananm. "Taivaan miekkamies". Myös Telimbectar ("k"). (LT 1,268; Tolkienin myöhemmässä quenyassa Telumehtar).
  • tella adj. "taain, viimeinen" (TELES).
  • tellë subst. "perä" (TELES).
  • telluma subst. "holvi, kupoli", erityisesti "Vardan holvit" Valinorin yllä, mutta käytetään myös kupoleista Manwën ja Vardan asunnossa Taniquetililla. Omaksuttu valarin kielen sanasta delgūmā puhtaasti quenyankielisen sanan telumë vaikutuksesta (WJ 399, 411). Mon. tellumar tunnetaan (Nam, RGEO 66).
  • telma subst. "päättäminen, työn tai liiketoimen lopettamiseen käytetty asia", käytetään usein rakenteen viimeisestä kappaleesta, kuten lakikivestä tai ylimmästä pinaakkelista (WJ 411). On huomattava, että muoto telmanna Etymologioiden hakusanassa TEL/TELU on väärin tulkittu talmanna (VT 46,18), eikä sen vuoksi sama sana kuin telma.
  • telmë subst. "huppu, peite" (ilmeisesti korjattu muodosta telma, VT 46,18); ablatiivi ilmauksessa telmello talmanna "kiireestä kantapäähän" (TEL/TELU; muoto telmello telmanna painetuissa Etymologioissa (LR) on painovirhe, ks. VT 46,18).
  • telpë subst. "hopea" (eräässä esimerkissä yleisessä merkityksessä "raha", PE 14,54), telep- joissakin yhdyssanoissa kuten Teleporno; assimiloituneena telem- nimessä Telemnar ja adjektiivissa telemna (KYELEP/TELEP, Elem. s.v. celeb, LT 1,255.268; myös tyelpë, tyelep-, KTK 366 / 309). Arkaaisen muodon ¤kyelepē todellinen seuraaja quenyassa on tyelpë, mutta telerin muoto telpë oli yleisempi, "sillä teleri pitivät hopeaa kultaakin arvokkaampana ja jopa noldor ihailivat heidän taitojaan hopeaseppinä" (KTK 366 / 309). Monissa nimissä: Telperion, Valinorin valkoinen puu; Telperien ("Telperiën"), naisennimi, jossa elementti telp- "hopea" (Liite A); Telperinquar "Hopeanyrkki, Celebrimbor" (Elem. s.v. celebmyös Tyelperinquar); Telporno, Teleporno "Hopea-ylhäinen" = sindarin Celeborn (Kirjeet 532, KTK 366 / 309). Vaikuttaa siltä, että Teleporno on varsinaisesti teleriä, quenyaan sopeutettuna Telporno. – Vrt. adjektiivit telemna, telpina, telepsa, telepta (ks. nämä).
  • telpina adj. "hopeinen" (KYELEP/TELEP). Vrt. telemna, telepta.
  • telqui ("q") subst. sanan telco (analoginen) monikkomuoto (TÉLEK).
  • telta- verbi "kattaa, varjostaa" (TEL/TELU).
  • teltassë subst. "(teltta)katos" (GL 70).
  • Telufinwë subst. "viimeinen Finwë", miehennimi; sindariksi Amras. Quenyan lyhytmuoto Telvo (PM 353).
  • telumë subst. "kupoli, katto, katos" (TEL/TELU, WJ 411 vrt. 399; katso myös telluma); "taivaankansi" (MC 214), taivutettuna telumen, MC 221 (jälkimmäinen on "qenyaa"). Telumehtar "taivaan soturi", Menelmacarin = Orionin vanhempi nimi (Liite E, TEL/TELU, WJ 411); Telumendil *"Taivas-ystävä", tähtikuvion nimi (Silm).
  • telya- verbi "lopettaa, kääriä kokoon, päättää" (transit.) (WJ 411).

tem

  • téma subst. "jono, sarja, rivi" (mon. témar tunnetaan) (TEÑ, Liite E).

ten

  • ten (1) pron. datiivissa "heille, heitä varten" (VT 49,14), myös tien, téna. Katso: te.
  • ten (2) konj. "-lle, jtk. varten" [engl. for] Fírielin laulussa; ilmeisesti korvattu sanalla an TSH-tyylisessä quenyassa.
  • [ten (3) verbi "mennä jhk asti", yks. 1. p. aor. tenin, (tenin coaryanna) "saavun [tai tulen/pääsen] hänen taloonsa"), päätteetön aoristi tenë, preesens téna- "on saapumassa, on tulossa määränpäähänsä", menn. aikam. tennë "saapui, saavutti", tässä aikamuodossa yleensä ennemmin lokatiivin kuin allatiivin kera: tennen sís "saavuin tänne", perfekti eténië "on juuri saapunut", futuuri tenuva "saapuu (vastedes)".] (VT 49,23.35.36; Tolkien korjasi alkukonsonantin t > m kaikissa muodoissa).
  • ten- (4) verbi "kuulla", futuuri tenuva (MC 213; Tolkienin myöhemmässä quenyassa "kuulla" on hlar-).
  • téna (1) adj. "suora, oikea" (SD 310; katso téra).
  • téna (2) pronomini datiivissa "heille", muutettu lähteessä muotoon ten (VT 49,14).
  • tencelë ("k") subst. "kirjoitusjärjestelmä" (TEK).
  • tengë verbi, menn. aikam. "osoitti", verbin. tëa menn. aikam. (VT 39,6).
  • tengwa (mon. tengwar tunnetaan) (1) subst. "kirjain" Tengwa (ñ) on määritelty ”mikä tahansa näkyvä merkki, joka edustaa (teoreettisesti) jotakin kuultavaa teñgweä" (foneemia) (VT 39,17). Vähemmän teknisessä merkityksessä tengwa vastasi "konsonanttia", sillä vain konsonantit olivat täysiä merkkejä (WJ 396; TEK). Etymologioissa tengwa oli ilmeisesti korjattu muodosta tengwë (VT 46,17).
  • tengwa- (2) verbi "lukea kirjoitusta", nimitetään "heikoksi verbiksi"; aoristi [teng]wa "lukee", preesens [teng]wëa "lukee (parhaillaan) / on lukemassa", menn. aikam. [teng]wane "luki", perfekti e[teng]wië "on lukenut", viimeinen ilman vartalovokaalin pidennystä (ei siis **eténgwië) sillä sitä seuraa konsonanttiryhmä (VT 49,55). Gerundi tai "verbaalisubstantiivi" tengwië, tunnetaan myös persoonapäätteen ja genetiivin tunnuksen kera: tengwiesto "teidän (kahden [duaali]) lukemisenne" (VT 49,47.48.52.54).
  • tengwanda subst. "aakkoset" (TEK).
  • tengwë (mon. tengwi tunnetaan) subst. "osoitus, merkki", käytetään kielitieteessä foneemeista (VT 39,7, WJ 394); hloníti tengwi "foneettiset merkit" (WJ 395). Termi tengwë liittyi erityisesti konsonantteihin (VT 39,16). Etymologioissa, juuri TEK, tengwë on selitetty "kirjoitus"; tämä selitys vaikuttaa vanhentuneelta (sillä tässä merkityksessä Tolkienin myöhemmässä aineistossa esiintyy sana sarmë.
  • tengwelë subst. "kieli" (engl. Language kaikissa merkityksissään), yleinen sana tarkoittamaan kielellistä järjestelmää, joksi tengwi (kielelliset "merkit", foneemit) ryhmitellään ja kootaan (VT 39,16).
  • tengwesta ("ñ") subst. "merkkijärjestelmä tai -koodi", "kieli", viitaten erityisesti rakenteeseen, johon kuuluvat muoto- ja kielioppi (VT 39,15). "Kieltä" tarkoittavana teknisenä terminä tähän kuuluvat kielet, jotka eivät koostu äänteistä (WJ 394), mutta yleensä ilman erityistä määrittelyä se tarkoittaa "puhuttua kieltä" (WJ 395). Etymologioissa tengwesta on selitetty "kielioppi" (TEK).
  • tengwestië subst. "kieli" abstraktina käsitteenä tai ilmiönä (WJ 394).
  • #tengwië subst. "kieli" yhdyssanassa mátengwië "elekieli", "käsien kieli" (VT 47,9). Vrt. tengwë, tengwesta.
  • tenna prep. "kunnes, (jhk) asti, niin pitkälle kuin" (CO), "(jhk)" (VT 44,35-36), "jhk. pisteeseen asti", "tiettyyn pisteeseen asti" (ajasta ja paikasta), "kunnes", "kohteeseen, jhk. asti, jnk. ulottuville, niin pitkälle kuin" (VT 49,22.23.24, PE 17,187, elidoituna tenn' ilmauksessa tenn' Ambar-metta "maailman loppuun asti" (EV), koska seuraava sana alkaa samalla vokaalilla; vrt. tennoio "ikuisesti" (tenna + oio, ks. tätä). Elidoimaton muoto esiintyy PE 17,105: Tenna Ambar-metta.
  • tennë, menn. aikam. Verbistä tenya- (ks. tätä).
  • tennoio adv. "ikuisesti" (CO); ks. tenna.
  • tenta- verbi "osoittaa jtk., ilmaista, ilmoittaa; suunnata kohti, suuntautua kohti" (VT 49,22-24). Vrt. hententa-, leptenta- (ks. nämä). Kun verbi saa suoran objektin, se voi tarkoittaa "mennä kohti jtk". Tunnetuissa esimerkeissä tenta järjestyy allatiivin kanssa (tentanë numenna) "osoitti länteen päin", VT 49,23; tämä saattaa olla tavallinen rakenne, kun merkitys on "osoittaa"). Menn. aikam. tentanë tunnetaan (myös s-päätteellä: tentanes "se osoitti", VT 49,26); tunnetaan myös vaihtoehtoinen vahva menn. aikam. tenantë (VT 49,22-23). Muut esimerkit tällaisesta kaksinkertaisesta menneestä aikamuodosta (kuten orta-) viittaavat siihen, että muoto tentanë on transitiivinen ("osoitti kohti/ulospäin, suuntasi kohti, meni kohti"), kun taas tenantë on intransitiivinen ("suuntautui kohti"). – Tolkien harkitsi myös mennyttä aikamuotoa tentë, mutta korjasi sen.
  • tenya- verbi "saapua" (päätyä [tiettyyn?] paikkaan; Tolkienin selitys ei ollut varmasti tulkittavissa); menn. aikam. tennë (VT 49,24).

ter

  • ter (1), myös terë, prep. "läpi", *"kautta (koko)" (huomautukset juureen CO, UT 317, TER/TERES, Narqelion, VT 44,33.35, VT 49,41,42). Prepositiota käytetään sekä paikallisessa että ajallisessa merkityksessä: ter i·aldar *"puiden läpi" (Narqelion, vrt. VT 49,42), ter coivierya *"kautta hänen koko elämänsä", ter yénion yéni *"vuodesta toiseen" (VT 49,42, VT 44,33.35).
  • ter (2), myös tér, prep. (?) väliaikainen sana merkityksessä "niin" (ks. ier), jonka Tolkien hylkäsi ja otti sen tilalle sanan tambë (VT 43,17).
  • téra adj. "suora, oikea" (TEÑ, ks. TE3; LR 47; eräässä tekstissä Tolkien muutti sen muotoon téna, SD 310).
  • tercáno subst. "airut" (PM 362).
  • tercen ("k") subst. "oivallus" [engl. insight], kirjaimellisesti *"läpi näkeminen" [engl. *through-sight] (MR 471); adj. #tercenya (vain mon. tercenyë tunnetaan) "oivalluksen"; essi tercenyë "oivalluksen nimet", äidin lapselle antamat nimet, jotka kertovat jostakin lapsen hallitsevasta luonteenpiirteestä äidin käsityksen mukaan (MR 216).
  • teren, terenë adj. "solakka" (TER/TERES).
  • Terendul miehennimi "solakka (ja) tumma" (LR 59, TER/TERES, DUL, NDUL).
  • teret subst. "kaira, pora" (LT 1,255).
  • tereva adj. "hieno, terävä" (TER/TERES), "läpitunkeva" (LT 1,255; vaikka Etymologioissa selitys on "hieno, terävä", juuren TER merkitykseksi on annettu "lävistää").
  • terfantië subst. "kiusaus" (VT 43,9.22). Tolkien on ehkä hylännyt tämän muodon ja korvannut sen sanalla úsahtië, ks. tätä.
  • #terpellië subst. "kiusaus" (allatiivi terpellienna tunnetaan, VT 43,8.9); Tolkien on ehkä hylännyt tämän muodon ja korvannut sen sanalla úsahtië, ks. tätä.
  • terhat- verbi "hajottaa" (SKAT); menn. aikam. terhantë "rikkoi" (LR 47,56).
  • termar- verbi "pysyä, kestää" [engl. stand merkityksessä last] (ter-mar- "läpi-asua" [engl. through-abide]); futuuri termaruva Cirionin valassa.
  • terra subst. "pieni lävistetty reikä" (VT 46,18).

tes

  • -tes duaalin "lyhyen lokatiivin" pääte (sijamuodon varsinainen merkitys on epävarma) (Plotz).

tet

  • [tet, katso ]

tev

  • tevë- verbi "vihata" (LT 1,268; Tolkienin myöhemmässä quenyassa tevë saattaa olla aoristin 3. p., ellei tämän ole tarkoitus kuulua E-vartaloisiin verbeihin).
  • tévië subst. "viha" (LT 1,268; QL 90 mukaan ensimmäisen vokaalin pitäisi olla pitkä).
  • tevin adj. "vihattu" (LT 1,268; selitys "viha" LT 1,268 on väärä).

th

tha

  • Thauron (þauron) miehennimi, nimen Sauron varhaisempi muoto ennen muutosta th > s (Elem. Thaur, vrt. ###Letters 380, jonka mukaan vartalo olisi θaurond-; kreikkalainen θ-kirjain edustaa th-äännettä. Katso Sauro, Sauron.

the

thi

tho

  • tholon subst. "kypärä", sanan castol variantti (ks. tätä), vaikka Tolkien on saattanut merkitä sen erehdyksessä quenyan- eikä sindarinkieliseksi (PE 17,186).
  • thorno (þorno) sanan sorno (ks. tätä) arkaainen/vanyarilainen muoto (Kirjeet 535).
  • thorya- (þorya-) verbi "kammota, tuntea pelkoa"; tämä on vanhaa quenyaa (PE 17,87, jossa þ-kirjain, ei digrafi th).
  • thossë (þossë) subst. "pelko" vanhassa quenyassa (PE 17,87, jossa þ-kirjain, ei digrafi th).
  • thosta- (þosta-) verbi "herättää kauhua, pelottaa"; tämä on vanhaa quenyaa (PE 17,87, jossa þ-kirjain, ei digrafi th).

thu

  • thúlë (þúlë) sanan súlë (ks. tätä) arkaainen/vanyarilainen muoto.

ti

tie

  • tië subst. "polku, kurssi, linja, suunta, tie" (TE3, VT 47,11); mon. tier Namáriëssa (Nam, RGEO 67); tielyanna "polullasi" (Kesk 36, vrt. 74; tie-lya-nna "polku-sinun-(-lla)").
  • tien vaikuttaa pronominilta datiivissa *"heille". Epäselväksi jää, onko muoto jotenkin johdettavissa pronominista te "he, heidät" vai onko se datiivimuoto muuten tuntemattomasta pronominista *tië (mon. 3. p.) (VT 43,12.21). Muista lähteistä tunnetaan ten (ks. tätä) te-pronominin selkeänä datiivimuotona.
  • tier on sanan tië "polku" monikon (ks. yllä) lisäksi väliaikaiseksi jäänyt sana merkityksessä "niin", jonka Tolkien hylkäsi ja korvasi sanalla tambë (VT 43,17).

tih

  • tihta- verbi "vilkkua, kurkistaa", partisiippi tihtala Markiryan varhaisemmassa versiossa.

til

  • tildë subst. "piikki, sarvi" (TIL; LR:ssä julkaistuissa Etymologioissa ensimmäinen selitys on "kärki" [engl. point], mutta VT 46,19 mukaan oikea lukutapa on "piikki" [engl. spike]).
  • tillë (mon. tilli tunnetaan) subst. "kärki", käytetään viitattaessa sormin ja varpaisiin (VT 47,10.26); vrt. ortil, nútil (ks. näitä).
  • Tilion miehennimi, "Sarvekas", Kuun ruorimiehenä toimineen maian nimi (elem. til; Etymologioiden (juuri TIL) mukaan Tilion on "Kuu-ukon" nimi).

tim

  • timbarë subst. "otsa" (PE 14,117).
  • timpë subst. "tihkusade" (LT 1, 268, Narqelion).
  • timpinë subst. "pärske" (LT 1, 268).
  • timpinen subst. "huilunsoittaja" (LT 1, 268; sopii tuskin Tolkienin myöhempään quenyaan, jossa sana näyttäisi instrumentaalimuodolta. Vrt. simpetar).

tin

  • tin- verbi "välähtää, kipinöidä, kimmeltää" (3. p. aoristi tinë "se välähtää") (TIN, PE 17,69).
  • tinco subst. "metalli" (TINKŌ), myös tengwa n:o 1:n nimi (Liite E, kirjoitusasussa "tinco", mutta "tinko" Etymologioissa); tincotéma subst. "t-sarja", dentaalisarja, ensimmäinen sarake tengwar-järjestelmässä (Liite E).
  • tinda (1) adj. "kimaltava, hopeinen" (TIN).
  • tinda (2) subst. "piikki" (LT 1, 258; luultavasti jäi pois käytöstä yllä olevan sanan tinda (1) vuoksi).
  • tindë subst. "välke, väl(k)ähdys, kimallus, kiilto" (TIN).
  • tindómë subst. "tähtihämärä" (DOMO, TIN, elem. tin-).
  • tindómerel (myös majusk. Tindómerel) fem. nimi "tähtihämärän tytär", kenninki (run. nimitys) satakielelle; = sindarin Tinúviel. (TIN, SEL-D, elem. tin-; "Tindómrl" tengwarilla kirjoitettuna VT 47 s:lla 37 vaikuttaisi saman sanan vaillinaiselta muistiinmerkinnältä). Muoto Tindómiel (KTK 288 / 242) saattaisi hyvin olla vaihtoehtoinen quenyan vastine nimelle Tinúviel, kenties jopa suotavampi sellainen, koska päätteen -rel "tytär" voimassaolotilanne on tuntematon (sen oli tarkoitus edustaa vanhempia muotoja -zel, -sel = itsenäinen sana seldë, mutta Tolkien muutti tämän sanan merkityksen "tytär" > "lapsi", ja koska "lasta" tarkoittavana sanana myöhemmissä teksteissä esiintyy hína, se saattaa merkitä että seldë ja sitä vastaava pääte -rel hylättiin kokonaan).
  • tindon verbi, menn. aikam.? "lojuivat, makasivat" (???) (MC 220; tämä sana on "qenyaa"). [Eldamo-sivuston käännös on "hohtavina/hohtaen". (suom. huom.)]
  • tínë partis. "hohtavina/hohtaen" (MC 213; tämä sana on "qenyaa").
  • tinga- verbi (ei selitettä, merkitys ilmeisesti *"tuottaa t. päästää soittimen kielen ääni") (TING/TANG).
  • tingë subst. "näppäillyn kielen ääni" (TING/TANG).
  • tingilindë subst. "tuikkiva tähti" (TIN, VT 45,15).
  • tingilya subst. "tuikkiva tähti" (TIN), myös jaolla ting-ilya (VT 45,15).
  • tinta- verbi "sytyttää, panna kipinöimään t. sädehtimään", vrt. Tintallë (TIN, elem. tin-, MR 388).
  • Tintallë subst. "Sytyttäjä", arvonimi Vardalle joka sytytti tähdet (TIN, Nam., RGEO 67). Verbikannasta tinta- "sytyttää, panna kipinöimään t. sädehtimään" (MR 388). PE 17,69 mukaan muodon “tulisi olla Tintalde”, ilmeisesti koska -llë oli tuohon aikaan mon. 2. persoonan pääte ja Tintallë saattoi merkitä *”(te) sytytätte” substantiivin “Sytyttäjä” sijaan. Tolkien kuitenkin muutti myöhemmin pronominipäätteen, eliminoiden muotojen ristiriidan ja jättäen Tintallë:n validiksi (korjausuudistuksen jälkeen *tintaldë oli nyt puolestaan verbi joka merkitsi “te sytytätte”).
  • Tintanië subst. "Sytyttäjä" = Varda (TIN; juuren TAN määritteissä Tintánië, muoto jonka Tolkien tulkitsi VT 46,17 mukaan merkitsevän sekä "Tähden-tekijää" että "Tähden-luomista").

– –

ty

– –

tye

  • tye pron. "sinä", yks. 2. p. intiimi, tuttavallinen (LR 61.70; Arct, VT 49,36.55), vastaa muodollista/kohteliasta muotoa lye. VT 49,51 mukaan tye oli hellittelymuoto erityisesti rakastavaisten kesken ja (iso)vanhemmat sekä lapset käyttivät sitä myös puhutellessaan toisiaan ("aikuisen puhutteleminen muodolla lye oli jäykempää"). Tyenya "oma tyeni" = "rakas sukulainen" (VT 49,51). Pronomini tye on johdettu muodosta kie eli alkuperäisestä ki-juuresta, johon on lisätty -e (VT 49,50). Painokkaana tyé; duaali tyet *"te kaksi" (VT 49,51 – toisessa muistiinpanossa samalla sivulla sanotaan kuitenkin, että tye-pronominilla ei ole duaalimuotoa ja VT 49,52 ilmoittaa samoin, että 2. p. tuttavallinen puhuttelusana "ei koskaan kehittänyt" duaali- tai monikkomuotoja). Vrt. refleksiivipronomini intyë *"sinä itse / itseäsi". Mahdollisesti sukua pronominijuurelle KE (yks. 2. p.), jos tye on kehittynyt aiemmasta *kye-muodosta.
  • -tyë yks. 2. p. pronominipääte (VT 49,48.51), s. p. tuttavallinen/intiimi: carityë *"teet" (VT 49,16; vastaava muodollinen/kohtelias pääte on -l, -lyë, vrt. PE 17,135, jossa Tolkien sanoo, että Namáriën hiruvalyë "löydät (tulevaisuudessa)" olisi hiruvatyë, jos kohtelias pronomini vaihdettaisiin tuttavalliseen). Vrt. itsenäinen pronomini tye. Tolkien myös kieltää (VT 49,51) tyë-päätteen lyhyemmän muodon olemassaolon (katso kuitenkin -t (3)). Vrt. natyë "olet"; ks. (1). Vrt. tye, -tya.
  • tyel (1) subst. "loppu", vartalo tyeld- kuten monikossa tyeldi (FS, KYEL; mon. tyeldi on tulkittu väärin "tyelde" LR:ssä julkaistuissa Etymologioissa, vrt. korjaus: VT 45,25). Vrt. tyelma.
  • tyel- (2) verbi "loppua, lakata" (KYEL).
  • tyelca ("k") adj. "vikkelä, ketterä" [engl. swift, agile] (KYELEK), "kiireinen" [engl. hasty] (PM 353).
  • Tyelcormo ("k") miehennimi "kiireinen nousija", Turcafinwën = Celegormin amilessë eli äidinnimi (PM 353).
  • [**tyeldë], katso tyel (1) (KYEL).
  • tyelima adj. "lopullinen" (KYEL).

(puuttuu noin 161 hakusanaa)

Tämä artikkeli ei ole käytettävissä GFDL-lisenssillä.

  • [[]] ' "" (').