Liite E

Kohteesta Kontuwiki

Liite E : Lukeminen ja kirjoittaminen (engl. Appendix E: Writing and Spelling) Tarussa Sormusten herrasta käsittelee lukemista ja kirjoittamista, kuten liitteen alaotsikko kertoo. Liite jakautuu kahteen osaan:

  • E I: Sanojen ja nimien ääntäminen (engl. Pronunciation of words and names)[1]
  • E II: Kirjoittaminen (engl. Writing)[2]

Kuten suomentajan huomautus[3] kertoo, lukua on sovitettu suomen kielen vaatimusten mukaan. Alkutekstin niitä tietoja, jotka suomennoksesta puuttuvat, esitellään artikkelissa Appendix E.

Liite E I: Sanojen ja nimien ääntäminen

Sisältö

Johdannossa todetaan, että teoksessa westron (eli yhteiskieli) "on käännetty kokonaisuudessaan suomen kielelle" ja kaikki hobittien nimet ja erityissanat "on tarkoitus ääntää suomen kielen mukaan" ainoana poikkeuksena th:lla merkitty äänne (esim. sanoissa lith, mathom, thain) jonka voi ääntää samoin kuin englannin th sanassa thin; joskin yksinkertaista t-ääntämystä "ei voitane pitää virheenä".[4]

"Vanhojen kirjoitusten" transkriboinnissa alkuperäiset äänteet on pyritty esittämään melko tarkasti "samalla kun olen koettanut tuottaa sellaisia sanoja ja nimiä jotka eivät näytä rumilta nykyaikaisilla kirjaimilla kirjoitettuna". Quenyaa kirjoitetaan "latinan mukaan siinä määrin kuin sen äänteet sallivat". Tämän vuoksi k:n asemesta käytetään c-kirjainta sekä quenyassa että sindarissa.[4]

Konsonantit

Seikkaperäinen taulukko esittelee kaikkien konsonanttien ja olennaisten konsonanttiyhtymien ääntämisohjeet. Ohjeissa kiinnitetään myös huomiota samojen konsonanttien ääntämiseen eri kielissä.[5] Taulukon jälkeen kiinnitetään huomiota konsonanttiyhtymiin: kahdesti kirjoitettu konsonantti tarkoittaa kaksoiskonsonanttia mutta "ei-yksitavuisten sanojen lopussa jätettiin yleensä toinen konsonantti pois".[6] Tämän lisäksi:

  • Sindarissa tapahtuneet äänteenmuutokset
    • mb > m (painon kannalta yhä pitkä konsonantti, kirjoitettiin tarvittaessa mm)
    • [ ŋg ] > [ ŋ ] (sanan lopussa; konsonanttien taulukosta käy ilmi, että sekä [ ŋg ] että [ ŋ ] kirjoitetaan ng)[Huom 1]
    • nd > nn (paitsi painollisten yksitavuisten lopussa ja r:n edellä)

Vokaalit

Ohjeet ovat jonkin verran lyhyemmät: tärkeitä tietoja ovat:[7]

  • pitkien vokaalien merkitseminen akuutilla aksentilla
  • sirkumfleksin käyttö sindarissa painollisten yksitavuisten sanojen pitkän vokaalin merkkinä
  • erokepisteiden käyttö
    • sananloppuinen e ääntyy aina ja on siksi kirjoitettu ë.
    • Quenyan diftongit ovat ui, oi, ai, iu, eu, au; kaikki muut vokaaliyhdistelmät kuuluvat eri tavuihin ja tämä merkitään usein erokepistein: ëa (), ëo, oë; erokepistein varustettu ä äännetään [ a ] eikä ole milloinkaan suomen ä-äänteen merkki haltiakielissä.

Paino

Korrektiin nimien ääntämiseen kuuluu tietysti myös sanapainon huomioonottaminen. Painotusohjeet keskittyvät haltiakieliin:[8]

  • Kaksitavuisten sanojen paino on jokseenkin aina ensimmäisellä tavulla
  • Useampitavuisissa sanoissa paino on viimeistä edellisellä tavulla, jos siinä on pitkä vokaali, diftongi tai vokaali, jota seuraa kaksi tai useampia konsonantteja (kuten latinassa).
  • Jos viimeistä edellisessä tavussa on lyhyt vokaali, jota seuraa yksinäiskonsonantti tai ei lainkaan konsonanttia, paino on kolmanneksi viimeisellä tavulla (kuten latinassa).

Huomautus

Muissa kielissä pyritään kirjaimien arvoa pitämään samoina. Näiden kielten ääntämisestä on erityisesti huomattava:[9]

  • Kääpiökielessä th ja kh tarkoittavat aspiroituneita äänteitä, joissa t:n ja k:n jälkeen ääntyy h.
  • Kirjain z tarkoittaa soinnillista s:ää, ei ts-äännettä.
  • Mustan kielen ja örkkikielen gh tarkoittaa (aiemmin myös suomessa esiintynyttä) velaarista spiranttia [ ɣ ], ei aspiroitunutta g-äännettä, jossa g:n jälkeen ääntyy h.
  • Rohirrimin muinaisenglanniksi käännetyissä nimissä éa ja éo ovat diftongeja, y on aina vokaali [ y ] (ei [ j ] kuten englannissa).

Sisältöä koskevia huomautuksia

  1. Tekstin mukaan [ ŋg ] muuttui myös sanan alussa. Käytetty sanamuoto voidaan tulkita joko siten, että muutos oli myös silloin [ ŋg ] > [ ŋ ], tai siten, että Tolkien ei mainitse lopputulosta sanan alussa: "ng remained unchanged except initially and finally where it became the simple nasal (as in English sing)". Ainakin varhaisimman haltiakielen [ ŋg ]:stä tuli sindarissa sanan alussa [ g ], kuten esimerkiksi sanassa *ngolodō > sindarin golodh, quenyan ñoldo (HoME X, s. 350). Katso myös: S. initial nasals vanished before stops (Eldamo; luettu 2.5.2021).

Huomautuksia suomennokseen

  • [CH:] Mutta sanan lopussa ja ennen t:tä äänne heikentyi h:ksi (engl. Except at the end of words and before t this sound was weakened to h)[10]
"Mutta" po. "muualla kuin".
  • [PH:] i-Pheriannath, 'puolituinen' (engl. i-Pheriannath 'the Halflings')[11]
"Puolituinen" po. "puolituiset".
  • [TY:] Se palautui yleensä c:hen tai yhdistelmään t + y. (engl. It was derived mainly from c or t+y.)[12]
Kuten David Salo kirjoitti vuonna 2000,[13] Tolkien lienee tarkoittanut, että quenyan ty palautuu joko yhdistelmään c + y tai yhdistelmään t + y. Kantakielen ky:n tiedetään muuttuneen quenyassa ty:ksi, esimerkiksi tyelle 'aste' < √KJEL (=KYEL).[14]
  • gh merkitsee palataalispiranttia (rinnastuu g:hen samalla tavalla kuin dh d:hen) (engl. gh – – represents a 'back spirant' (related to g as dh to d).)[15]
Tässä kohdassa suomennos nähtävästi käyttää termiä palataali laajassa merkityksessä, johon sisältyvät myös velaariset konsonantit.[16] Koska palataali esiintyy suppeammassa merkityksessä toisaalla liitteessä,[17] olisi selkeämpää käyttää tässä jotain muuta ilmausta.

Liite E II: Kirjoittaminen

Sisältö

Johdannossa esitellään eldarilaisten kielten aakkoset tengwar ja certar (eli cirth) sekä valotetaan niiden kehittymistä. Tärkein cirthin sovellus on Angerthas Moria, kääpiöiden käyttämät riimut.[18]

Fëanorilainen kirjaimisto

Taulukossa ja sen selityksissä esitellään tengwarin kirjoitusmerkit ja niiden äännearvot.[19]

Huomautus

Huomautus koskee quenyan kirjoitustapaa, taulukon lisäkirjaimia, vokaalien merkitsemistapaa sekä kirjainten nimiä.[20]

Cirth

Taulukossa ja sen selityksissä esitellään Daeronin kehittämien riimujen käyttö ja kehitys sekä Angerthas Morian ynnä Ereborin kirjoitustavan eroaminen siitä.[21]

Huomautuksia suomennokseen

  • sekä palataalinen (tyelpetéma) että labiaalinen (quessetéma) sarja (engl. both a palatal series (tyelpetéma) and a labialized series (quessetéma))[22]
Tolkien tekee liitteessä eron labiaalisten konsonanttien (labials) eli "p-sarjan" ja quenyan labiaalistuneiden (labialized) konsonanttien eli "kw-sarjan" välille. Riippumatta siitä, miten esimerkiksi quenyan qu tarkkaan ottaen äännettiin (katso myös Quenyan lyhyt kielioppi: Ääntäminen), quenyan quessetémaa ei voitane kuvata "labiaaliseksi" sarjaksi.
  • Korotettu kanta osoitti konsonantin olevan spirantti (engl. The raising of the stem indicated the opening of the consonant to a 'spirant')[23]
Suomen kielessä spirantilla voidaan tarkoittaa sellaista frikatiivia, joka ei ole sibilantti.[24] Englanninkielinen termi spirant on kuitenkin tavallisesti vain harvinaisempi synonyymi frikatiiville.[25] Tolkien selvästi tarkoittaa tässä yhteydessä kaikkia frikatiiveja, sillä hänen esimerkkeihinsä sisältyvät sibilantit sh [ ʃ ] ja zh [ ʒ ]. Tolkienin spirant lienee siten parasta suomentaa "frikatiiviksi".
  • Monikkomuotojen tyeller ja témar käyttö: katso artikkeli Tyellë.
  • Painovirhe äännearvossa ghw: katso artikkeli Quessetéma.

Viitteet

  1. TSH, liite E I, "Sanojen ja nimien ääntäminen", s. 508-512 / 957-960 / 486-491 / 599-606 / 1151-1155.
  2. TSH, liite E II, "Kirjoittaminen", s. 512-522 / 960-968 / 492-503 / 606-619 / 1155-1164.
  3. TSH, liitteiden viitteet, s. *** / *** / *** / *** / 1181 (viite 68).
  4. 4,0 4,1 TSH, liite E I, "Sanojen ja nimien ääntäminen", s. *** / *** / *** / *** / 1151.
  5. TSH, liite E I, "Sanojen ja nimien ääntäminen", s. *** / *** / *** / *** / 1151-1153.
  6. TSH, liite E I, "Sanojen ja nimien ääntäminen", s. *** / *** / *** / *** / 1153.
  7. TSH, liite E I, "Sanojen ja nimien ääntäminen", s. *** / *** / *** / *** / 1153-1154.
  8. TSH, liite E I, "Sanojen ja nimien ääntäminen", s. *** / *** / *** / *** / 1154.
  9. TSH, liite E I, "Sanojen ja nimien ääntäminen", s. *** / *** / *** / *** / 1155.
  10. TSH, liite E I, "Sanojen ja nimien ääntäminen", s. *** / *** / 487 / *** / ***. Suomennoksen uusinta laitosta ei ole tarkistettu.
  11. TSH, liite E I, "Sanojen ja nimien ääntäminen", s. *** / *** / 488 / *** / ***. Suomennoksen uusinta laitosta ei ole tarkistettu.
  12. TSH, liite E I, "Sanojen ja nimien ääntäminen", s. *** / *** / 488 / *** / ***. Suomennoksen uusinta laitosta ei ole tarkistettu.
  13. Re: elfling digest (David Salo, Elfling [tolklang.quettar.org -sivuston kopio] 19.1.2000; luettu 8.5.2021).
  14. J. R. R. Tolkien: "Eldarin Roots and Stems", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 157. Katso myös: AQ. velars were dentalized before [j] (Paul Strack, Eldamo; luettu 8.5.2021).
  15. TSH, liite E I, "Sanojen ja nimien ääntäminen", s. *** / *** / 491 / *** / ***. Suomennoksen uusinta laitosta ei ole tarkistettu.
  16. Esim. Tieteen termipankki: "Useissa järjestelmissä palataalispiranteiksi lasketaan myös velaariset äänteet" (Kielitiede:palataalispirantti (Tieteen termipankki; luettu 14.5.2021)).
  17. Ks. "Milloin III sarjalla merkittiin palataalista sarjaa" (TSH, liite E II, "Kirjoittaminen", s. *** / *** / 496 / *** / ***). Tengwarin yhteydessä on tarpeen tehdä ero "palataalisen sarjan" ja "k-sarjan" välillä.
  18. TSH, liite E II, "Kirjoittaminen", s. *** / *** / *** / *** / 1155-1156.
  19. TSH, liite E II, "Kirjoittaminen", s. *** / *** / *** / *** / 1156-1158.
  20. TSH, liite E II, "Kirjoittaminen", s. *** / *** / *** / *** / 1159-1161.
  21. TSH, liite E II, "Kirjoittaminen", s. *** / *** / *** / *** / 1161-1164.
  22. TSH, liite E II, "Kirjoittaminen", s. *** / *** / 495 / *** / ***. Suomennoksen uusinta laitosta ei ole tarkistettu.
  23. TSH, liite E II, "Kirjoittaminen", s. *** / *** / 495 / *** / ***. Suomennoksen uusinta laitosta ei ole tarkistettu.
  24. Fonetiikan perussanasto: "Frikatiiveihin luetaan spirantit ja sibilantit" (Frikatiivi eli hankausäänne (fricative) (Fonetiikan perussanasto; luettu 2.5.2021)). Huomaa kuitenkin, että tämän lähteen mukaan spirantti vastaa englanninkielistä termiä spirant.
  25. Encyclopaedia Britannica: "Fricatives (also sometimes called 'spirants')" (Fricative (britannica.com; luettu 2.5.2021)).

    Collins English Dictionary: "[spirant (noun):] a fricative consonant"; Webster's New World College Dictionary, 4th Edition: "[spirant (noun):] a consonantal sound, as ( (ʃ) ) or (v), produced by the passage of breath through the partially closed oral cavity; fricative" (Spirant (collinsdictionary.com; luettu 2.5.2021)).

    Käytössä on kuitenkin ollut myös muita määritelmiä, joihin viittaa Webster's Revised Unabridged Dictionary (1913): "[spirant:] used – – by some as equivalent to fricative – – by others limited to – – thus excluding the sibilants" (Spirant (websters1913.com; luettu 2.5.2021)).

Aiheesta muualla

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia