Vanyarilainen quenya

Kohteesta Kontuwiki

Vanyarilainen quenya[1] (alkup. Vanyarin[2]) on vanyarin Amanissa puhuma quenyan murre. Noldor puhuivat omaa murrettaan, joka tuli heidän maanpakonsa myötä tunnetuksi myös Keski-Maassa.

Kuvaus

Vanyarin ja noldorin puhumaan quenyaan alkoi syntyä eroja vanyarin Túnalta lähdön jälkeen (Amanin annaalien mukaan muutto tapahtui vuosina 1140–1165 pv.[3]).[4] Vanyar olivat kielen suhteen konservatiivisia,[2] ja heidän murteensa koki vähemmän muutoksia kuin noldorin.[4]

Erään kuvauksen mukaan Keski-Maan maanpakolaisquenya "huomioi äänteenmuutokset, jotka olivat alkaneet noldorin keskuudessa ennen maanpakoa ja jotka olivat jo saaneet noldorilaisen quenyan poikkeamaan vanyarin kielestä". Maanpakolaisquenyan ääntämyksen tärkeimpiä eroja "klassiseen" quenyaan nähden olivat seuraavat konsonanttien muutokset:[5]

  • sekä z (konsonantista s) että ř (konsonantista d) muuttuivat r:ksi
  • w muuttui v:ksi, paitsi yhdistelmissä nw, tw, hw, kw, ngw
  • þ muuttui s:ksi
  • ñ muuttui sanan alussa n:ksi.

Myös vanyarilaisen quenyan ääntämys muuttui. 1950-luvulla kirjoitettu Outline of Phonology luettelee monia vanyarin murteessa tapahtuneita äänteenmuutoksia, jotka tuottivat murteeseen muun muassa äänteet ja äänneyhdistelmät š, ž, tš, dž.[6] On kuitenkin epäselvää, sopiiko tämä yhteen myöhemmissä kirjoituksissa korostetun vanyarin kielellisen konservatiivisuuden kanssa. Quendi and Eldar -esseen (n. 1959–1960) mukaan ndy säilyi sanan sisällä vanyarin murteessa, mutta muuttui ny:ksi noldorin puheessa.[7] Outline of Phonologyssä noldorilaisen quenyan muoto on sama, mutta vanyarilaisen ääntämyksen sanotaan olleen ndž.[8]

Vanyarilaiseen quenyaan omaksuttiin enemmän lainasanoja valarin kielestä kuin noldorilaiseen. Tolkien mainitsee esimerkkinä ainoastaan vanyarin käyttämistä lainoista värien nimet ezel, ezella 'vihreä' (vrt. Ezellohar), nasar 'punainen', ulban 'sininen' ja tulka 'keltainen' (vrt. Tulkas).[9] Myöhemmin noldorin maanpakolaisten quenyaan omaksuttiin runsaasti uudissanoja ja lainoja sindarista ja muista Keski-Maan kielistä.[5]

Esimerkkejä

  • Vanyarilaisen quenyan Oäzel, noldorilaisen quenyan Oärel 'Beleriandissa keksitty nimi niille, jotka lopulta jättivät Keski-Maan' (z ja r palautuvat kantakielen konsonanttiin d).[10]
  • [V.] þinde, n. sinde 'harmaa'.[11]

Käsitteen kehitys

1930-luvun jälkipuoliskon kirjoituksissa eldarin ensimmäisen sukukunnan nimi oli lindar. Tässä versiossa qenya oli alkujaan lindarin kieli, mutta kaikki Valinorin haltiat käyttivät sitä yhteisenä kielenään. Lindariin kuuluvat haltiat puhuivat myös toista kieltä tai murretta, jonka nimi oli lindar (alkup. Lindarin).[12]

Myöhemmissä versioissa sekä ensimmäinen että toinen sukukunta (vanyar ja noldor) puhuivat quenyaa. Tolkienin kuvauksissa noldorilaisen ja vanyarilaisen quenyan eroista toistuu jo aiemmissa kirjoituksissa esiintyneitä ajatuksia. Eräs varhaisempi kuvaus esimerkiksi kertoi, että alkuhaltiakielen *kj oli sanan alussa muuttunut lindarissa muotoon č, mutta qenyassa muotoon ty.[13] Myöhemmässä, uudempaan kielten historian versioon perustuvassa kirjoituksessa Tolkien puolestaan kirjoitti, että noldorilaisessa quenyassa alkuperäinen *ky sai sanan alussa muodon ty, joka ääntyi suunnilleen kuten englannin sanassa tune. Vanyarin ääntämys, jota myös osa noldorista jäljitteli, oli [tš].[14] Myös se ajatus, että vain osa quenyan puhujista käytti s:ää þ:in sijaan, esiintyy aikaisemmissa kirjoituksissa, tosin eräässä vaiheessa s-ääntämys oli erityisesti ensimmäiselle sukukunnalle ominainen piirre.[15]

Viitteet

  1. "Vanyarilainen quenya" on Kontuwikissä käytettävä epävirallinen suomennos.
  2. 2,0 2,1 "From The Shibboleth of Fëanor", Vinyar Tengwar 41, 2000, s. 7.
  3. HoMe X, s. 84–85, 87.
  4. 4,0 4,1 J. R. R. Tolkien: "Words, Phrases and Passages", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 128.
  5. 5,0 5,1 J. R. R. Tolkien: "Words, Phrases and Passages", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 129.
  6. "Outline of Phonology", Parma Eldalamberon 19, 2010, s. 75, 92, 102.
  7. HoMe XI, s. 361.
  8. "Outline of Phonology", Parma Eldalamberon 19, 2010, s. 92.
  9. HoMe XI, s. 399.
  10. HoMe XI, s. 360, 363. Myös Outline of Phonologyn mukaan ř (konsonantista d) muuttui vanyarilaisessa quenyassa z:ksi ja yhdistyi siten konsonantista s kehittyneen z:n kanssa, joka oli säilynyt ennallaan ("Outline of Phonology", Parma Eldalamberon 19, 2010, s. 70).
  11. HoMe XI, s. 384. Ensimmäinen muoto on merkitty yksinkertaisesti quenyankieliseksi.
  12. HoMe V, s. 172, 174, 184, 193, 195.
  13. "Comparative Tables", Parma Eldalamberon 19, 2010, s. 18.
  14. "Outline of Phonology", Parma Eldalamberon 19, 2010, s. 75. Merkinnät č ja [tš] tarkoittavat samaa (ks. s. 12), ja epäilemättä myös kj = ky.
  15. "Outline of Phonetic Development", Parma Eldalamberon 19, 2010, s. 31; "Foreword", Parma Eldalamberon 19, 2010, s. 14.

Aiheesta muualla