Quenya-suomi sanaluettelo R

Kohteesta Kontuwiki


Quenya-suomi sanaluettelo
englanninkielinen alkuteos:
Helge K. Fauskanger, Quettaparma Quenyallo

r

  • -r (1) nom. mon. pääte, jota käytetään tavallisesti substantiiveissa, jotka päättyvät -a, -i, -ië, -o tai -u, esim. Ainur, Valar, tier. Toisinaan se lisättiin myös substantiiveihin, jotka päättyvät (jotka normaalisti päättyvät monikossa -l). Tämä näyttää tapahtuvan säännöllisesti, kun kyseessä ovat -lë-päätteiset substantiivit (ks. #fintalë, mallë, tyellë), joskus muutenkin (ks. Ingwë, wendë, essë (1)). Tätä monikon päätettä ("niin sanotaan") käyttivät ensimmäisenä noldor (PM 402).
  • -r (2) monikon pääte jota käytetään verbeissä, joilla on monikollinen subjekti (VT 49,48.50.51), esim. lantar "putoavat" Namáriëssa (PE 17,72). Pääte puuttuu joskus, kun sen odottaisi löytävänsä, esim. verbillä tarnë "seisoivat" on useita subjekteja, mutta se ei kuitenkaan ole PE 17,71 muodossa *tarner.

ra

  • (1) [Tolkienin muodosta hrá muuttama], prep. "jnk puolesta", datiivin kera: rá men tai kontrahoituna rámen "meitä varten, meidän puolestamme" (VT 43,27.28.33). Kuten nämä esimerkit osoittavat, itsenäiset pronominien datiivimuodot saattavat toimia (mutta eivät välttämättä) suoraan :n suffikseina. Substantiiveja ei luultavasti voi käyttää tällä tavoin suffikseina, esim. *rá Eldan "haltiaa varten, haltian puolesta".
  • (2) subst. "leijona", vartalo #ráv-, kuten monikossa rávi (RAW). Vrt. rau.
  • (3) subst. "käsivarsi!" (LT 2,335, kirjoitusasu ; luultavasti jäi pois käytöstä merkitysten (2) (ja (1)) tieltä. Tolkienin myöhemmässä quenyassa "käsivarsi" on ranco).

rac

  • rac- ("k") verbi "murtaa" menn. a. partisiippi rácina ("rákina") "murtunut" Markiryassa.
  • #racina adj. "riisuttu, riistetty"; tämä adj. tunnetaan vain monikossa (racinë ["k"]). Vrt. rácina alla ja rac- yllä. Vrt. #racina tengwe (vain mon. racinë tengwi ["k"] tunnetaan) "riisuttu merkki", "riistetty merkki"; haltioiden varhaisessa quenyan analyysissa termi konsonantille, jota ei seuraa vokaali; vokaalin katsottiin kadonneen tai jätetyn pois (VT 39,6).
  • ráca ("k") subst. "susi" (DARÁK). Toinen "sutta" tarkoittava sana on narmo.
  • racta- ("k") verbi "ojentautua, kurottaa" (LT 2,335); lue *rahta- jos sana on omaksuttava TSH:n tyyliseen quenyaan).

rah

rai

  • raica ("k") adj. "kiero, taipunut, väärä" (RÁYAK, VT 39,7), mon. raicar LR 47 (luettava ehkä *raicë TSH:n tyylisessä quenyassa).
  • raima subst. "verkko" (VT 42,12).
  • raimë subst. "verkosto, pitsi" (VT 42,28). – Etymologioissa (LR) sana raimë "metsästys" on myös hakusanan ROY kohdalla, mutta se on Tolkienin käsikirjoituksessa olevan sanan roimë väärä tulkinta (VT 46,12).
  • raina (1) adj. "verkkoon pyydystetty, kiedottu" (VT 42,11).
  • raina (2) adj. "hymyilevä, suloinen, kauniskasvoinen" (VT 44,35, PE 17,182). Vrt. raita (3).
  • rainë subst. "rauha" (VT 44,34-35).
  • raita- (1) verbi "tehdä verkkoa tai pitsiä" (myös rëa-) (VT 42,12).
  • raita- (2) verbi "pyydystää verkkoon" (VT 42,12).
  • raita- (3) verbi "hymyillä", menn. aikam. rëantë (PE 17,182).
  • [raiwe subst. "pitsi" (VT 42,12).]

ram

  • ráma subst. "siipi", mon. rámar (RAM, Nam, RGEO 66, LT 2,335). Markiryassa on sekä nominatiivin mon. rámar "siivet" ja instrumentaalin mon. rámainen *"siivillä" (Tolkienin kääntämänä on wings); rámali "siivet" MC 213 olisi partitiivin mon. TSH-tyylisessä quenyassa. Variantti rámë nimissä Eärrámë, Alquarámë, ks. näitä.
  • rama- verbi "huutaa" (LT 1,259).
  • rámalócë ("k") subst. "siivekäs lohikäärme" (LOK).
  • rámavoitë adj. "siivekäs" (LT 2,335, Narqelion).
  • ramba subst. "muuri" (RAM, Elem. ram, VT 46,10).
  • rambë subst. "huuto" (LT 1,259).
  • rámen, ks. .

ran

  • ran (ram-) subst. "meteli" (LT 1,259, QL 79).
  • Rána paikannimi "Oikukas, Vaeltaja", kuun nimi (MR 198, MC 221, Silm.); genetiivi Ráno ilmauksessa Ráno tië "Kuun polku" (VT 47,11). Katso myös ceuran-, ránasta. Erään myöhäisen lähteen mukaan Rána ei ole varsinaisesti Kuu itse, vaan sen hengen (máya) nimi, jonka sanottiin asuvan Kuussa sen vartijana" (VT 42,13). Etymologioissa Rana kirjoitetaan lyhyellä vokaalilla (RAN). Siinä oletetussa esiklassisessa tengwar-järjestelmässä Rana oli myös tengwa n:o 25:n nimi (VT 45,10). Myöhemmin Tolkien antoi kirjaimelle nimen Rómen.
  • ránasta subst. "lunaarinen kuukausi" (Rána + asta, ks. näitä) (VT 48,11).
  • ranco ("k") subst. "käsivarsi", vartalo *rancu-, koska primit. muoto on ¤ranku, näin ollen myös mon. ranqui ("q") (RAK).
  • randa subst. "sykli, aika" (100 valarin vuotta) (RAD, vrt. LR 171: "aika, joka on 100 valarin vuotta"). Valarin vuosi vastaa kymmentä "meidän" vuottamme (LR 171), jolloin randa vastaa tuhatta aurinkovuotta (mutta sanaa voi mahdollisesti käyttää "ajasta" [engl. age, kuten 'kolmas aika' jne., suom. huom.] yleensä).
  • ránë subst. "harhailu, vaeltelu" (RAN).
  • ránen adj. "harhaileva" (RAN; saattaa olla väärin luettu *ránëa).
  • ranga (mon. rangar tunnetaan) subst. "täysi askel". Tämä númenorilainen pituusmitta oli "hieman pidempi kuin meidän jaardimme, noin 38 tuumaa [= 96,5 cm]" (KTK 390 / 328).
  • rangwë subst. "syli (pituusmittana)" [engl. fathom] (RAK).
  • ranqui ("q") sanan ranco monikkomuoto (RAK).
  • #ranta subst. "osa". Mon. rantali tunnetaan (PE 14,117).
  • ranya- (1) verbi "harhailla" (RAN), (2) ranya subst. "harhaileva vaellus" (VT 42,13), (3) ranya, myös aranya, adj. "vapaa". Yksi selitys ei ollut varmasti luettavissa, mutta toimittajien ehdotus on "hallitsematon" [engl. uncontrolling] (VT 46,10).

ras

  • Rása subst. "Meri" (LT 2,347; ennemmin ëar Tolkienin myöhemmässä quenyassa).
  • rasco, ks. rassë.
  • rassë, myös rasco, subst. "sarvi" (erityisesti elävän eläimen, mutta voi käyttää myös vuorista) (RAS / VT 46,10, PM 69).
  • #rasta perusluku "kaksitoista" (eristetty sanasta yurasta "24", kaksi kertaa 12; vrt. juuri RÁSAT "kaksitoista", joka on mainittu Etymologioissa). Katso yunquë (PE 17,147).

rat

  • ráta- verbi "olla parempi, viedä voitto" (PE 17,147).
  • rato adv. "pian" (Arct).

rau

  • rau (mon. rávi) subst. "leijona" (LT 1,260; tämän "qenyan" muodon monikko on validi myös Tolkienin myöhemmässä quenyassa, mutta hän muutti yksikön muotoon , ks. tätä).
  • rauca ("k") subst. "demoni" (PE 17,48). Sanan rauco, ks. tätä, variantti.
  • rauco ("k") subst. "voimakas, vihamielinen ja kauhea olento", "hyvin kauhea olento", erityisesti yhdyssanassa Valarauco subst. "mahtava demoni" (WJ 415, VT 39,10, vrt. Elem. raukor. Etymologioissa, juuri RUK, selitys on "demoni"). Pidempi variantti arauco. Monikko Valaraucar "balrogit" sisältää ilmeisesti variantin rauca.
  • raumo subst. "myrsky(n pauhina)" (Markirya).
  • raust subst. "metsästys, saalistus" (LT 1,260; TSH-tyylisessä quenyassa ennemmin roimë [luettu väärin "raime" LR 384]. Tavallisesti TSH-tyylinen quenya ei salli sananloppuisia konsonanttiyhtymiä).
  • rauta subst. "metalli" [Tolkien muutti alkuperäisen merkityksen "kupari"]. Huomaa että TSH:ssa metallia merkitseväksi sanaksi on annettu tinco. (RAUTĀ).
  • rauta- verbi "metsästää" (LT 1,260; Tolkienin myöhemmässä quenyassa ennemmin roita-).

rav

  • ráva (1) adj. "vapaa, kahleeton, hallitsematon, hillitön" (PE 17,78), "villi, kesyttämätön" (RAB). PE 17,78: selitys "villi" on sen sijaan annettu variantille hráva.
  • ráva (2) subst. "(erit. joen) törmä" (RAMBĀ).
  • ?ravanda subst.?, muoto jota Tolkien lainaa selventääkseen noldorin sanaa rhofan "erämaa"; ei ole selvää, onko ravanda tarkoitettu quenyan sukulaissanaksi vai ainoastaan etymologiseksi (muinaisnoldorin?) muodoksi (VT 46,10).
  • rávë subst. "ärjyvä melu" (Markirya).
  • rávëa adj. "ärjyvä" (Markirya).
  • ravennë subst. "naarasleijona" (LT 1,260).

rax

  • raxa subst. "minkä tahansa ison ja laakean pyörillä tai teloilla kulkevan, kivien tai muun raskaan aineen kuljettamiseen tarkoitetun kulkuvälineen jarru [engl. drag]" (PE 17,28).
  • #raxë subst. "vaara" (mon. abl. raxellor, VT 44,9); Tolkien harkitsi myös muotoa #raxalë (mon. abl. raxalellor) (ibid.).

re

  • [re, mahd. yks. 3. p. painollinen pronomini, jonka Tolkien viivasi yli (VT 49,49).]
  • subst. "päivä" (aurinkovuorokausi), täysi 24-tuntinen kierros (Liite D) johon kuuluvat aurë (päivä, päivänvalo) ja lómë "yö" (VT 49,45). Lyhyt -rë yhdyssanoissa kuten Ringarë (ks. tätä). Allatiivi rénna (VT 49,45).

rea

  • rëa- verbi "tehdä verkkoa; tehdä pitsiä" (VT 42,12).

reh

  • rehtië subst. "pelastus, pelastaminen" (nähtävästi verbin *rehta- "pelastaa" gerundi; taustalla oleva juuri REK on määritelty "saada takaisin, saada ulos/pois, pelastaa tuhosta/vaarasta/häviöstä) (PE 17,38).

rem

  • #rem- verbi "houkutella ansaan, siepata"; siteerattu muodossa "remi-", joka ilmeisesti sisältää aoristin välivokaalin (kuten muodossa *remin "minä sieppaan") (VT 42,12).
  • remba- verbi "saada verkkoon, ansaan" (VT 42,12).
  • rembë subst. "verkko, pyydys" (Liite E, alaviite), "metsästäjän tai kalastajan verkko" (VT 42,29).
  • rembina adj. "kietoutunut, sotkuinen" (VT 42,12); aldarembina, mon aldarembinë "puiden kietoma", quenyan vastine sindarin sanalle galadhremmin (PE 17,26).
  • remma subst. "ansa, loukku" (VT 42,12).
  • rempa adj. "käyrä, koukkuinen" (REP).

ren

  • réna subst. "reuna, raja, laita" (REG).
  • rendë verbin #rer- (ks. tätä) menn. aikam. (RED).

rer

  • #rer- verbi "kylvää" (aor. yks. 1. p. rerin "minä kylvän"), menn. aikam. rendë (RED).

res

  • resta subst. "kylvetty pelto, eekkeri" (VT 46,11, vrt. RED-). Sana parma-restalyanna, joka luultavasti tarkoittaa *"kirjamessuillesi" näyttää käyttävän sanaa #resta merkityksessä "messut" (jotka pidetään pellolla?). Carl F. Hostetter ehdottaa kuitenkin, että #resta "messut" voi olla sukua sanalle "päivä" (VT 49,39-40); jos tämä pitää paikkansa, sana on täysin eri kun resta "kylvetty pelto".

ret

  • retto *"kiipijä" (PE 17,182, kieli tunnistamaton). Muodon sanotaan olevan jotenkin sukua sindarin elementille -reth nimessä Orodreth (*"Vuorellekiipeäjä") ja se voi olla joko muinaissindaria tai quenyan sukulaissana. *Ret- voi tällöin olla quenyan verbi "kiivetä", johdettu juuresta RETE, jolla on sama merkitys.

ri

ria

  • ria subst. "seppele" (PM 347).

ric

  • #ric- ("k") (1) verbi "yrittää, pyrkiä" (PE 17,93.94.167), imperatiivi á ricë "yritä!”, mon. á ricir "yrittäkööt", á rice am(a)ricië "yritä kovemmin!” (tai idiomaattisemmin á carë (sí) ancarië, kirjaimell. *"tee (nyt) enemmän tekemisen kera!" [engl. do (now) with more doing].
  • #ric- ("k") (2) verbi "vääntää" [tr./itr.? engl. twist], perf. irícië "on vääntänyt” (VT 39,9).

rie

  • ríë subst. "kruunu" (RIG, VT 46,11 osoittaa, että vokaalin í pitäisi olla pitkä).
  • rië subst. "seppele", ilmeisesti myös riendë (PE 17,182).
  • riel (*riell-) subst. "seppelöity neito" (Elem. kal-), täydellinen muoto riellë subst. "juhlaseppeleellä kruunattu neito" (PM 347). Nimessä Altariel, Altariellë. Vrt. rië.
  • riendë, ks. rië.

rih

  • rihta- verbi "nykäistä, vääntää, liikauttaa nopeasti, kiskaista" (RIK(H) ).

ril

  • rillë subst. "loiste" [engl. brilliance] (sekä sana että sen selitys epävarmasti luettavissa, VT 46,11).
  • rilma subst. "kimmeltävä valo" (RIL).
  • rilya adj.? subst.? "kimmellys / kimmeltävä" [engl. glittering] (RIL, julkaistuissa Etymologioissa sanalle on annettu myös selitys "loiste", mutta VT 46,11 mukaan selitys ei varsinaisesti kuulu tähän sanaan).

rim

  • rima subst. "reuna, helma, raja" ().
  • rimba adj. "lukuisa" (RIM).
  • rimbë subst. "väkijoukko, sotajoukko, suuri määrä" (RIM, Elem. rim, Kirjeet 226.479).
  • rimpa adj.? subst.? "kiitävä, lentävä / kiito, lento" [engl. rushing, flying] (RIP; sana on todennäköisemmin adjektiivi).

rin

  • rin subst. "kaste" (LT 1,265; ennemmin rossë TSH-tyylisessä quenyassa).
  • rina adj. "kruunattu" (RIG), käytetään myös suffiksina "seppelöity, kruunattu" (PE 17,182).
  • rinca subst. "kiskaisu, nykäisy, äkillinen liike" (VT 46, vrt RIK(H) ).
  • rincë (vartalo *rinci-, koska kantakielen muoto ¤rinki) subst. "heilautus, nopea isku" (RIK(H); LR:ssä julkaistuissa Etymologioissa lukee "nopea ravistus" [engl. quick shake], mutta VT 46,11 mukaan oikea lukutapa on quick stroke).
  • rinda adj. "pyöreä, kehämäinen" (RIN).
  • rindë subst. "kehä, ympyrä" (RIN).
  • ringa adj. "kylmä" (Markirya); Etymologioissa on ringë (RINGI), mutta ringa vaikuttaa paremmalta (vrt. Ringarë alla). Yá hrívë tenë, ringa ná "kun talvi tulee, on kylmää" (VT 49,23). VT 46,11 mukaan Tolkien käytti muotoa ringa alun perin myös Etymologioissa; myöhemmin hän palautti sen. – Varhaisessa "qenyassa" ringa on selitetty "kostea, kylmä, kolea" (LT 1,265).
  • Ringarë subst., vuoden kahdestoista ja viimeinen kuukausi, "joulukuu" (Liite D, Elem. ring); sanan merkitys on ilmeisesti *"kylmä päivä".
  • ringë adj. "kylmä", myös ringa (pidettävä ensisijaisena; vrt. Ringarë TSH:ssa). LR:ssä julkaistuissa Etymologioissa ringë on ilmoitettu myös substantiiviksi "kylmä lampi tai järvi (vuorilla)", mutta VT 46,11 mukaan oikea muoto olisi ringwë. (RINGI).
  • Ringil subst., toisen (jääpilarin päälle asetetun) Valarin lampun nimi, sisältää ilmeisesti adjektiivin ringë (RINGI). Nimi hylättiin myöhemmin, kun Tolkien päätti antaa Lampuille nimet Illuin ja Ormal.
  • ringwë (1) subst. "kylmä lampi tai järvi (vuorilla)" (VT 46,11). Väärä lukutapa ringë LR:ssä julkaistuissa Etymologioissa, hakusanassa RINGI.
  • ringwë (2) subst. "kuura, huurre" (LT 1,265).

ris

  • *risil (þ) subst. "ympyrä, kehä, piiri" (maassa) nimessä Rithil-Anamo (ks. tätä).
  • rissë subst.? Sanan selitys ei ole selkeä, mutta ilmeisesti tarkoittaa "leikkausta" tai "halkeamaa" (rotkoa), nimen Imladris (Rivendellin sindarinkielisen nimen) loppuelementin sukulaissanaa. (PE 17,87).
  • rista- (1) verbi "leikata" (RIS), "halkaista" (PE 17,87).
  • rista (2) subst. "leikkaus", vrt. (1) yllä.

rit

  • Rithil-Anamo paikannimi "Tuomiopiiri", käännös vieraskielisestä nimestä Máhanaxar, joka omaksuttiin ja mukailtiin valarin kielestä (WJ 401). Vrt. Anamo (ks. tätä). Oletettavasti *Risil-Anamo maanpakolaisten quenyassa, sillä sanan rithil konsonanttiyhtymän th täytyy edustaa spiranttia þ (joka esitettiin kirjaimella súlë, aiemmin thúlë tengwar-kirjoituksessa).

ro

  • -ro persoonasuffiksi "hän" (mask.) sanassa antaváro (ks. tätä). Tolkienin myöhemmässä quenyassa pääte -s kattaa kaikki suvut (mask., fem., neutri ["se"]).

roa

  • roa subst. "koira" (VT 47,35). Myös huo.

roc

  • [rocca] subst. "pyörä" (VT 46,12).
  • rocco ("k") subst. "hevonen" (ROK, Elem. roch; Kirjeet 479; vrt. 355, jossa kirjoitusasu todella rocco, ei rokko). Kirjeet 479 määrittelee sanan "nopea ratsuhevonen". VT 46,12 viittaa vaihtoehtoiseen muotoon Etymologioihin lisätyssä hakusanassa ROK; siinä rocco, jonka Tolkien muutti muodosta ronco ("k"), on selitetty samantapaisesti "nopea hevonen". Nésë nórima rocco ("k") "hän oli hevonen vahva/nopea juoksemaan" (VT 49,29).
  • #rocindi subst. "velallinen" (tunnetaan monikon allatiivissa persoonasuffiksin kera: rocindilomman "velallisistamme" (VT 43,20-21). Variantti #rucindi (samoin eristetty muodosta rucindilomman). Nämä muodot vaikuttavat väliaikaisilta. Tolkien päätyi niihin kääntäessään Isä meidän -rukousta quenyaksi, mutta lopullisessa versiossa on toisenlainen rakenne.

roh

  • #rohta subst. "velka, synti" (tunnetaan monikossa rohtar ja persoonasuffiksin kera rohtammar "meidän velkamme/syntimme") (VT 43,19). Variantti #ruhta. #Rohtalië, #ruhtalië *"syntikansa" = ne jotka tekevät syntiä (tunnetaan ablatiivissa: rohtaliello, ruhtaliello "velallisista[mme]" (VT 43,21).

roi

  • #roimë subst. "metsästys, metsästäminen" (kirjoitusasu "raime" LR:ssä julkaistujen Etymologioiden hakusanassa ROY1 on virheellinen lukutapa, VT 46,12).
  • roina adj. "punakka " (ROY2).
  • roita- verbi "tavoitella, seurata" (ROY1).

rom

  • róma (1) subst. "torvi" [engl. horn] (WJ 368 – engl. horn voi tarkoittaa myös "sarvea", mutta tässä viitataan ennemmin soittimeen; ks. rassë, tarca). Sanaliitto Oromë róma "Oromën torvi", tarkemmin "eräs Oromën torvista (jos hänellä olisi useampi kuin yksi)" (WJ 368).
  • róma (2) subst. "kova ääni, trumpetin toitotus" (ROM). Esiklassisessa tengwar-järjestelmässä jonka olemassaolo oletetaan Etymologioissa, róma oli myös tengwa n:o 30:n nimi. Tolkien antoi kirjaimelle myöhemmin nimen silmë nuquerna.
  • róma (3) subst. "olkapää, hartia" (LT 2,335; ilmeisesti jäänyt käytöstä ylläolevien (1) ja (2) tieltä).
  • romba subst. "torvi, trumpetti" (ROM).
  • Rómë subst. "itä", sanan Rómen variantti (PE 17,59). Possessiivi romeva (luettava rómeva?), genetiivi rómeö (ibid.).
  • rómen, Rómen subst. "itä" (RŌ, MEN, Elem. men), "ylös nouseminen, auringonnousu, itä" (Elem. rómen); myös tengwa n:o 25:n nimi (Liite E). Possessiivi rómenwa (PE 17,59). Variantti hrómen, PE 17,18. Rómenna, paikka Númenorin itäosassa, on yksinkertaisesti allatiivi "itään, itää kohti" (Elem. rómen), vrt. myös rómenna LR 47,56. Ablatiivi Rómello "idästä" tai "idästä tulevalle / idästä oleva[lle]", tämän vuoksi Tolkienin käännös "idästä tuleville" hänen Namáriën käännöksessään (Nam, RGEO 67, PE 17,59; Romello lyhyellä o:lla VT 49,32). Mask. nimi Rómendacil "Idänvoittaja" (Liite A; vrt. Kirjeet 532). Mask. nimi Rómestámo, Róme(n)star "Idänauttaja" (PM 384.391; luultavasti ?Rómenstar esiintyy aina muodossa Rómestar, mutta Tolkien kirjoitti nimen muodossa Róme(n)star osoittaakseen yhteyden sanaan rómen "itä").
  • rómenya adj. "itäinen" ().

ron

  • róna adj.? "itä" (). Vrt. hróna.
  • [ronco], ks. rocco.
  • ronda adj. "kiinteä, luja" (PE 17,138).
  • rondo subst. "holvi- tai kaarikatto alhaalta nähtynä" (eikä yleensä ulkopuolelta nähtävissä); "tällaisella katolla varustettu (suuri) sali tai kammio", "holvisali" (WJ 414; VT 39,9; Etymologioissa juuren ROD selitys on yksinkertaisesti "luola" tai "katto"; ks. VT 46,12 jälkimmäisen selityksen osalta). Vrt. *Elerondo.
  • ronta adj.?, subst.? "ontto" (myös rotwa) (LT 2,347; Tolkienin myöhemmässä quenyassa "onttoa" tarkoittavat sanat ovat mieluummin unqua adj. ja unquë subst.).
  • ronya subst. "jahtaaja, ajokoira" (ROY1).

roq

  • roquen subst. "ratsumies" [mutta quenyan sana ei ilmoita sukupuolta], ratsastaja, ritari" (WJ 372, KTK 385 / 325).

ros

  • rossë subst. "tihkusade, kaste" (ROS1, PM 371).
  • rosta subst. "nousu" (LT 1,267).

rot

  • róta subst. "putki" (LT 2,347).
  • rotelë subst. "luola" (LT 2,347).
  • rotsë subst. "huilu" [engl. pipe] (LT 2,347); mon. rotser (?) Narqelionissa? (vrt. QL xiv).
  • rotto subst. "luola, tunneli" (VT 46,12); "pieni luola tai tunneli" (PM 365).
  • rotwa adj.? subst.? "ontto" (myös ronta) (LT 2,347; Tolkienin myöhemmässä quenyassa "onttoa" tarkoittavat sanat ovat mieluummin unqua adj. ja unquë subst.).

ru

ruc

  • #ruc- (1) ("k") verbi "tuntea pelkoa tai kauhua" (1. p. aor. rucin "minä tunnen pelkoa tai kauhua"); se mitä pelätään, ilmoitetaan tiettävästi ablatiivilla tai prepositioilla kuten ho tai va (?). (WJ 415). Näin ollen esim. *rucin i ulundollo (tai *rucin ho/va i ulundo) "minä pelkään hirviötä"?
  • #ruc- (2) verbi "paeta jhk" lauseessa ortírielyanna rucimmë "sinun suojiisi me pakenemme" (VT 44,7). Jos kyseessä on todella sama verbi kuin ruc- (1) yllä, tarkoittaisi se sitä, että ruc- + allatiivi tarkoittaa paeta kauhuissaan johonkin pakopaikkaan (joka ilmaistaan allatiivilla).
  • rúcarë subst. "pahanteko". Sanan hrúcarë variantti. (PE 17,170).
  • rúcima ("k") adj. "kauhea" (WJ 415).
  • rúcina ("k") adj. (tai passiivin partisiippi?) "sekava, pirstottu, hajanainen, tuhottu" Markiryassa (runon ensimmäisessä versiossa "punaiset taivaat" [engl. red skies], MC 215, joka viimeisessä versiossa oli muutettu muotoon "tuhotut taivaat" [engl. ruined skies]; katso MC 220, viite 8).
  • #rucindi, katso rocindi.

ruh

  • ruhta- (1) verbi "pelottaa" (WJ 415).
  • ruhta (2), katso rohta.

rui

  • ruimen subst. "tulisija, takka" (PE 17,183).
  • ruina adj. "leimuava, tulinen" (PE 17,183). Vrt. ruinë.
  • ruinë subst. "tuli, leimu" [engl. a fire, a blaze] (PE 17,183). Vrt. nárë.
  • ruivë, myös aparuivë, subst. "tulipalo" [engl. wild fire] (PE 17,183).

rum

  • rúma- verbi "siirtää, liikuttaa (isoista ja raskaista asioista)"; partisiippi rúmala Markiryassa; tämä muuttui muotoon rúma, ilmeisesti pelkkää verbivartaloa käytettiin partisiippina.
  • Rúmil miehennimi, gen. Rúmilo (WJ 398).

run

  • rúna- verbi "vapauttaa" (VT 43,23). Vrt. eterúna-, etrúna- (ks. näitä). Ei ole täysin selvää, onko rúna adjektiivi ("vapaa") vai verbi; selitys free sopii molempiin tulkintoihin. Jos #runando "vapahtaja" (ks. tätä) on muodostettu tästä nominista, se kattaisi myös merkityksen "vapahtaa".
  • #runando subst. "vapahtaja"; eristetty miehennimestä Mardorunando "maailman vapahtaja" (VT 44,17).
  • runda (1) adj. "sileä, kiillotettu" (PE 17,89).
  • runda (2) subst. "karkea puunpalanen" (RUD).
  • rúnya subst. "punainen liekki" (Elem. ruin; PM 366 runya).
  • runya subst. "aukko [engl. slot], jalanjälki" (RUN; PM 366 mukaan runya tarkoittaa myös "punaista liekkiä", mutta Elem. ruin mukaan sanalla rúnya on tuo merkitys).

rus

  • rusca (1) adj. "raivostunut, vihainen", myös ruxa (PE 17,188).
  • [rusca] (2) adj. "punaruskea" (VT 41,10).
  • rusco (vartalo ruscu-, mon. rusqui) subst. "kettu" (PM 353; VT 41,10).
  • ruscuitë adj. "kettumainen" (VT 41,10).
  • rúsë ("þ") subst. "viha, raivo" (PE 17,188).
  • rúsëa ("þ") adj. "vihainen, raivokas" (PE 17,188).
  • russa adj. "punatukkainen" (VT 41,10).
  • Russandol miehennimi "Kuparipää"; Maitimon/Nelyafinwën (= Maedhrosin) lisänimi (epessë) (PM 354).
  • russë (1) subst. "punapää" (VT 41,10).
  • russë (2) subst. "välke(hdintä), †miekanterä" (RUS).
  • rusta adj.? "rikkinäinen" (MC 214; tämä on "qenyaa").
  • ruste adj.? tai partis. "mureneva" (MC 214; tämä on "qenyaa").

ruv

  • rúvina adj. (tai pass. partis. [? engl. passive particle – painovirhe?] "puhjennut" [engl. burst]. Verbin #ruv- "puhjeta" voi eristää tästä; juuri on RUVU "puhjeta rikki" (QL 81).

rux

  • ruxa (1) adj. "vihainen, raivokas" (PE 17,18). Myös rusca.
  • #ruxa- (2) verbi "murentua"; verbivartalo tunnetaan vain partisiipista ruxal' "mureneva" Markirya-runossa; elidoitunut muoto sanasta *ruxala (koska seuraava sana alkaa a:lla).

ry

rya

  • -rya yks. 3. p. persoonasuffiksi "hänen" ja mahdollisesti myös "sen" (VT 49,16.38.48; Nam; RGEO 67). Tunnetaan sanoista coivierya *"hänen elämänsä", máryat "hänen kaksi kättään [duaali]", ómaryo "hänen äänensä" (sanan *ómarya "hänen äänensä" genetiivimuoto), súmaryassë "hänen povessaan" (sanan súmarya "hänen povensa" lokatiivimuoto); coarya "hänen talonsa" (WJ 369). Pääte on peräisin arkaaisesta muodosta ¤-sjā muodon -zya (VT 49,17) kautta ja siksi liittyy 3. p. päätteeseen -s "hän". – Puhekielessä muotoa -rya voitiin käyttää ennemmin merkityksessä "heidän" kuin "hänen", koska se tuntui olevan yhteydessä monikon päätteeseen -r, esim. símaryassen "heidän kuvitelmissaan" (VT 49,16.17). Katso -ya (4).

(valmis)

Tämä artikkeli ei ole käytettävissä GFDL-lisenssillä.