Aulë
Aulë on vala, yksi aratarista eli valarin valtiaista.[1] Hän on Yavannan puoliso, seppä ja "kaikkien taitojen mestari".[2] Ardan alussa hän teki yhdessä Manwën ja Ulmon kanssa suurimman työn Ilúvatarin näyn todeksi saattamisessa.[3]
Sisällysluettelo
Valtapiiri
Aulë hallitsee kaikkia aineita, joista Arda on tehty, ja hän iloitsee kätten työstä. Hänelle kuuluvat maan povessa lepäävät jalokivet ja kulta sekä vuorten seinämät ja merien altaat. Ja vaikka hän on eniten Melkorin kaltainen ajatuksiltaan ja voimiltaan, hän ei kadehdi muiden töitä vaan antaa ja pyytää neuvoja, ja hän on aina pysynyt uskollisena Erulle ja alistanut kaiken tekemänsä tämän tahdolle. Siksi Aulë joutui pitkään riitaan Melkorin kanssa, joka Ardan alkuaikoina turmeli jatkuvasti hänen työnsä.[2] Aulën pyynnöstä Uinen rauhoitti Ossën, jonka Melkor oli houkutellut puolelleen.[4]
Palvelijat
Aulën palveluksessa olleesta maiarista tunnetaan nimeltä ainakin kaksi. Mahtavin heistä oli Sauron, joka ryhtyi Melkorin palvelijaksi.[5] Toinen petollinen Aulën maia oli velho Curumo eli Saruman, joka puolestaan yritti kolmannella ajalla perustaa oman mahtinsa ja ajautui palvelemaan myös Sauronia. Hän kuului todennäköisesti Aulën maiariin, sillä Aulë valitsi hänet lähtemään Keski-Maahan Heren Istarionin mukana.[6]
Aulën väki mainitaan myös Auringon ja Kuun astioiden tekijöinä Aulën apuna.[7]
Aulë ja haltiat
Haltioista hänen parhaita ystäviään ovat noldor, jotka oppivat häneltä eniten. Tämän vuoksi häntä kutsutaan myös nimellä "Noldorin ystävä".[8] Noldorista rakkain Aulëlle oli seppä Mahtan, Fëanorin puolison Nerdanelin isä, jolta myös Fëanor oppi metallin pakotusta ja kivenhakkuuta.[9] Aulëlle omistautuneita haltioita kutsuttiin nimellä aulendur, "Aulën palvelija".[10]
Kääpiöt
Ennen haltioiden heräämistä Aulë halusi itselleen oppilaita, joille hän voisi välittää tietojaan ja taitojaan, ja niin hän teki salaa eräässä salissa Keski-Maan vuorten alla kääpiöiden Seitsemän isää. Mutta Ilúvatar moitti häntä siitä, että hän oli ylittänyt voimansa ja valtansa, sillä hänen luomuksensa saattoivat elää ja toimia vain hänen ajatustensa kautta. Aulë katui ja tarjosi tekemänsä olennot Ilúvatarille ja valmistautui murskaamaan ne vasarallaan. Silloin kääpiöt anoivat häneltä armoa, ja Ilúvatar sanoi ottaneensa lahjan vastaan ja antaneensa kääpiöille oman tahdon.[11]
Seitsemän isää joutuivat kuitenkin nukkumaan kiven sisässä, kunnes haltiat olivat heränneet, mutta herättyään heistä tuli kääpiöiden kansojen perustajia, ja he pitivät Aulëa aina isäntänään. He kutsuivat häntä "Aulë Tekijäksi", ja omalla kielellään nimellä Mahal. Kääpiöiden kertomuksen mukaan Aulë oli luvannut heidän isilleen, että Ilúvatar pyhittää heidät ja ottaa Lopun tultua Lasten joukkoon. Silloin he saavat auttaa Aulëa tekemään Ardan uudelleen Dagor Dagorathin jälkeen. Ja vaikka haltiat uskoivat, että kuoltuaan kääpiöt palaavat kiveen, josta heidät on tehty, kääpiöt itse sanoivat, että Aulë kokoaa heidät omiin saleihinsa Mandosiin odottamaan maailman loppua.[12]
Aulëa kutsuttiin toisinaan nimellä Návatar, "kääpiöiden isä", ja kääpiöitä nimitettiin vastaavasti "Aulën lapsiksi", Aulëonnar.[13]
Aulën töitä
Ardan alkuaikoina Aulë teki Yavannan pyynnöstä Valarin lamput, Illuinin ja Ormalin.[14] Kun Melkor oli kukistettu Mahtien mittelössä, Aulë takoi Angainorin, kahleen, jolla Melkor sidottiin.[15] Hän valmisti väkensä kanssa myös astiat Laurelinin viimeiselle hedelmälle, Auringolle, ja Telperionin viimeisille kukalle, Kuulle.[7]
Viitteet
- ↑ Silm., Valaquenta, s. 26 / ***.
- ↑ 2,0 2,1 Silm., Valaquenta, s. 28 / ***.
- ↑ Silm., Ainulindalë, s. 20 / ***.
- ↑ Silm., Valaquenta, s. 32 / ***.
- ↑ Silm., Valaquenta, s. 34 / ***.
- ↑ KTK 4.II, Istari, s. 537 / 450.
- ↑ 7,0 7,1 Silm. 11, Aurinko ja Kuu ja Valinorin vetäytyminen, s. 119 / ***.
- ↑ Silm., Valaquenta, s. 28 / ***; Silm. 1, Aikojen alku, s. 43 / ***; Silm. 5, Eldamar ja eldaliën ruhtinaat, s. 69 / ***.
- ↑ Silm. 6, Fëanor ja Melkorin vapautuminen, s. 75 / ***.
- ↑ HoMe XII, s. 365-366.
- ↑ Silm. 2, Aulë ja Yavanna, s. 48-49 / ***. Katso myös: J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 361-362 (kirje 212).
- ↑ Silm. 2, Aulë ja Yavanna, s. 49 / ***.
- ↑ HoMe XII, s. 391 [viite 22].
- ↑ Silm. 1, Aikojen alku, s. 37 / ***.
- ↑ Silm. 3, Haltioiden tulo ja Melkorin vangitseminen, s. 59 / ***.
| Valar | |
|---|---|
| Valar | Manwë | Ulmo | Aulë | Oromë | Námo | Irmo | Tulkas |
| Valier | Varda | Yavanna | Nienna | Estë | Vairë | Vána | Nessa |
Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia
