Westron

Kohteesta Kontuwiki

Tämä artikkeli ei ole käytettävissä GFDL-lisenssillä.

Westron eli yhteiskieli (engl. Common Speech) oli laajimmalle levinnyt Keski-Maan kielistä, jota monet eri kansat käyttivät.

Seuraava esitys westronista on Helge K. Fauskangerin kirjoittama (Westron – The Common Speech) ja peräisin hänen Ardalambion-sivustoltaan. Suomennos julkaistaan Kontuwikissä tekijän luvalla.

Helge K. Fauskanger: Westron – yhteiskieli

Kieli jota Tarun Sormusten herrasta henkilöt oikeasti puhuivat, ja jolla Länsikairan Punainen kirja oli kirjoitettu, oli nimeltään adûni, jonka Tolkien käänsi englanniksi muotoon westron.[1] Tolkien selittää: "Kieli jota tässä tarinassa edustaa englanti, oli westron eli kolmannen ajan Keski-Maan läntisten osien "yhteiskieli". Tuon ajan kuluessa siitä oli tullut lähes kaikkien niiden puhuvien kansojen (paitsi haltioiden) äidinkieli, jotka asuivat Arnorin ja Gondorin vanhojen kuningaskuntien alueella eli kaikilla rannikkoseuduilla Umbarista pohjoiseen Forochelin lahdelle ja sisämaahan aina Sumuvuorille ja Ephel Dúathille saakka. Kieli oli levinnyt pohjoiseen Anduinin vartta ja vallannut maat Virran länsipuolella ja Vuorten itäpuolella Kurjenmiekkakentille asti. Sormuksen sodan aikoihin tuon ajan lopulla nämä olivat yhä sen alueen rajat jossa sitä puhuttiin äidinkielenä.[2] Gondorin westronissa oli vanhahtava sävy, mutta hobitit puhuivat kielen maalaismurretta. On myös todettu, että kaikki ne jotka olivat säilyttäneet oman kielensä, käyttivät kuitenkin westronia toisena kielenä, kuten drúedain (metsäläiset) ja rohirrim. Jopa örkit puhuivat kömpelöä westronia tarpeen tullen. Mordorissa Frodo ja Sam ymmärsivät mitä heitä etsiskelevät kaksi örkkiä puhelivat toisilleen, ja "koska ne olivat eri rotua, ne puhuivat yhteiskieltä joskin omaan tyyliinsä".[3] Westron on se kieli joka täytyy opetella ennen kuin astuu aikakoneeseen ja matkustaa kolmannelle ajalle. (Sen sijaan quenyan opiskelu olisi kuin opettelisi latinaa ennen Eurooppaan matkustamista: perille päästyä kovin moni ei ymmärtäisi saapujaa.)

Westron oli alun perin "ihmisten kieli vaikka haltioiden vaikutus oli sitä rikastuttanut ja pehmentänyt. Alkujaan se oli niiden kieli joita eldar kutsuivat nimellä atani eli edain, "Ihmisten isät", ja he kuuluivat Haltiamielten kolmeen sukukuntaan, jotka saapuivat länteen Beleriandiin ensimmäisellä ajalla". Toisella ajalla Númenorin adûnaic oli se kieli, jota puhuttiin linnoituksissa ja satamissa, joita númenorilaiset pitivät yllä Keski-Maan rannikolla, ja "johon sekoittui monia sanoja vähäisempien ihmisten kielistä. Vähitellen se kehittyi yhteiskieleksi joka levisi rannikoita myöten kaikkien niiden keskuuteen jotka olivat tekemisissä Westernessen kanssa".[4] Tämä prosessi jatkui Númenorin tuhon jälkeen: "Elendilin kansa oli vähäinen, sillä vain muutama suuri laiva oli päässyt pakoon tuhoa tai selviytyi merien myllerryksestä. He tosin löysivät läntisiltä rannoilta monia asukkaita, jotka olivat heille sukua kokonaan tai osaksi, sillä nämä polveutuivat merimiehistä ja linnoitusten ja satamien vartijoista, jotka oli lähetetty sinne menneinä päivinä. Siitä huolimatta dúnedain olivat enää pieni kansa muukalaisten keskellä. Siksi he käyttivät westronia kaikissa tekemisissään muiden ihmisten kanssa ja hallitessaan valtakuntia joiden valtiaita heistä oli tullut. Nyt tämä kieli levisi ja – – rikastui suuresti dúnedainin kielestä adûnaicista lainatuista sanoista sekä noldorista (eli sindarista).[5] Westron muuttui alkuperäisestä adûnaicista osaksi myös kielen laiminlyömisen vuoksi.[6] Númenorin eloonjääneet Uskolliset eivät rakastaneet suuresti adûnaicia, joka oli niiden Westernessen kapinallisten kuninkaiden kieli, jotka olivat yrittäneet tukahduttaa kaikki muut kielet. Kuitenkin "haltioiden vaikutus oli sitä rikastuttanut ja pehmentänyt".[7] Tolkienin mukaan westron oli "luonteeltaan yhtä sekalainen kuin nykyenglanti".[8] Haltiakielten vaikutteita westronissa voi luultavasti verrata lukuisiin ranskan sanoihin, jotka on omaksuttu englantiin.

Westronin rakenne

Tiedämme westronista hyvin vähän siitä yksinkertaisesta syystä, että Tolkien on kääntänyt sen englanniksi lähes kaikkialla. Muutama aito westronin sana annetaan TSH:n liitteessä F ja (suhteellisesti) paljon enemmän The Peoples of Middle-earth -teoksessa. Tolkien käänsi jopa hobittien nimet. Koskaan ei ollut olemassa hobitteja nimeltään Frodo, Sam, Pippin ja Merri; heidän oikeat nimensä olivat Maura, Ban, Razar ja Kali. Sana hobitti itsekin on vain käännös kolmannen ajan sanasta kuduk (peräisin muinaisenglannin sanasta holbytla 'kolossa-asuja' samoin kuin sanan kuduk uskotaan periytyvän samanmerkityksisestä arkaaisesta muodosta kûd-dûkan, joka oli yhä säilynyt rohirrimin kielessä). Maura ("Frodo") ystävineen eivät olisi tunteneet sanaa "hobitti"; he sanoivat kuduk.

Mitä tulee westronin fonologiaan ja rakenteeseen, David Salo toteaa (yksityinen tiedonanto): "Myöhäisen adûnaicin ja westronin [konsonantti]äänteet ovat lähes samat. Niille yhteisiä ovat p, b, t, d, k, g, m, n, ng, r, ph, th, s, z, h, y, l. TSH:ssa sanotaan, että westronissa ovat palataalit ch, sh, mutta vain sh tunnetaan aineistosta. Westronissa ovat myös hl-, hr-. Äännettä w ei tunneta westronista, mutta westronissa on v, joka puuttui adûnaicista. Ymmärrettävästi westronissa on voinut tapahtua muutos w > v. Westroninkieliset sanat eivät täysin eroa adûnaicilaisista: niihin kuuluu kolmikonsonanttisiksi kantasanoiksi oletettavissa olevia sanoja (gamba 'pukki', tapuk 'kaniini', galab 'peli tai riista', laban 'reppu', narag 'kääpiö', zilib tai zilbi 'voi') ja suuri määrä kaksikonsonanttisia: rama 'tölliläinen', zara 'vanha', bana 'puoli-', rapha 'takiainen (?)' [engl. burr].

Vokaalit muodostavat klassisen viiden vokaalin järjestelmän: lyhyet a, e, i, o, u ja pitkät â, î, ô, û; pitkää ê:tä ei tunneta yhdestäkään sanasta, mutta sen olemassaoloon viitataan Liite E:n viitteessä (Siinä todetaan, että jotkut westronin puhujat käyttivät diftongeja ei ja ou ê:n ja ô:n asemesta. Vaikka tämä ääntämistapa oli "melko laajalle levinnyt", sitä pidettiin epäkorrektina ja maalaismaisena. On turha sanoakaan, että tämä oli hobittien tavallinen ääntämistapa. Westronissa oli myös joitakin redusoituneita vokaaleja.

Westronissa ei ollut quenyan äänteitä ty, hy; gondorilaiset suurhaltiakielen puhujat käyttivät niiden asemesta äänteitä (kuten englannin sanassa church) ja sh. Westronissa ei ollut myöskään χ-äännettä (kuten saksan sanassa ach[9]). Tämän vuoksi puhtaasti sindarilaiset sanat Rochand, Rochan muuttuivat gondorilaisessa ääntämyksessä muotoon Rohan.

HoMe XII, s. 320 mainitsee erään myöhäisen fonologisen muutoksen. Pitkät konsonantit redusoituivat lyhyiksi vokaalien välissä: tunnas 'vartija' äännettiin tunas (mutta tavallisesti ei kirjoitettu niin). Tietyissä äänneyhdistelmissä konsonantit muuttuivat; sanan tunnas aikaisempi muoto oli tudnas.

Päätteet

Tekijän ilmaiseva pääte -a esiintyy sanoissa pûta 'puhaltaja', batta 'puhuja'. Pääte -a oli myös maskuliinipääte,[10] ainakin hobittimurteessa. Kääntäessään Punaista kirjaa Tolkien englantilaisti tällaiset nimet muuttamalla päätteeksi -o, esim. "Bilbo" aidosta hobittimuodosta Bilba. Päätteet -o ja -e olivat feminiinisiä. Tolkien on saattanut korvata päätteen -o muodolla -a.

Monikon pääte näyttää olleen -in kuten sanan cûbuc 'hobitti' mon. cûbugin[11] — Tolkien kokeili monia monikon päätteitä, kuten -a, -il, -en, ennen kuin päätyi muotoon -in. (Ajatus soinnittomien klusiilien muuttumisesta soinnillisiksi ennen tätä monikon päätettä, kuten cûbuc/cûbugin jäi ilmeisesti myöhemmin pois käytöstä.)

Näyttää siltä, että skandinaavisten kielten tavoin westron käyttää suffiksia itsenäisen määräisen artikkelin asemesta: Sûza 'Kontu' [engl. Shire], Sûzat [engl. The Shire].

Alkuperäisessä arkaaisessa westronissa on ilmeisesti ollut sijapäätteet, mutta kolmannen ajan loppuun mennessä päätteet olivat kadonneet. Nargian nimessä Phurunargian 'Kääpiökaivanto' on fossiloitunut muoto sanan narag 'kääpiö' monikon genetiivistä. David Salo spekuloi: "Koska adûnaicissa ei ole varsinaista genetiiviä, on otaksuttava että kolmannen ajan kuluessa adûnaic muuttui (suffiksien agglutinaation kautta) täysimittaiseksi sijamuotokieleksi ja sitten menetti sijapäätteet uudestaan. Nargian voisi olla *nargii (monikkovartalo, johon sisältyy vanha adûnaicin pääte -i) + an, vanha [adûnaicin] 'genetiivin' tunnus, joka on nyt liitetty sanan loppuun eikä alkuun."

Sanat raza 'muukalainen' [subst.], razan 'vieras, ulkomaalainen' [adj.] viittaavat nähtävästi adjektiivin päätteen -n olemassaoloon.

Menneen ajan partisiipilla on ehkä ollut pääte -nin; katso karnin alla.

Westronin pronomineja ei tunneta, mutta niistä tiedetään jotakin: "Westronissa tehtiin ero teitittelyn ja sinuttelun välillä jota englannin kieli ei tee. Poikkeuksena [olivat] hobitit, jotka käyttivät yksinomaan tuttavallista sinuttelumuotoa. Näin ollen esimerkiksi Peregrin Tuk sinutteli Minas Tirithissä kaikenarvoisia henkilöitä. Tämä tuttavallisten muotojen huoleton käyttely oli varmasti omiaan levittämään huhua että Peregrin oli omassa maassaan hyvin korkea-arvoinen henkilö."[12] Westronin pronominien erojen siirtäminen englantiin Tolkienin Punaisesta kirjasta tekemässä käännöksessä osoittautui mahdottomaksi.

Haltiakielten vaikutteet

Vahva haltiakielten vaikutus westroniin näkyy jopa pienessä korpuksessamme. Osan näistä sanoista ovat edainin esi-isät saattaneet lainata avarilta, ja ne ovat kulkeutuneet westroniin adûnaicin kautta, osan ovat ehkä dúnedainin maanpakolaiset lainanneet sindarista Númenorin tuhon jälkeen.

  • balc 'kauhea' näyttää olevan sukua sindarin sanalle balch 'julma', joka on peräisin muinaisesta juuresta ÑGWAL 'kidutus'.[13]
  • batta 'puhuja' on epäilyksettä sukua alkuhaltiakielen juurelle KWET, kantatelerin *PET 'puhua'; vrt. sindarin peth 'sana', lenitoituneena beth.
  • karnin *'leikattu' (eristetty alustavasti nimestä Karningul 'Rivendell') näyttää olevan sukua haltiakielen juurelle SKAR 'repiä, raastaa'; partisiipin pääte -nin muistuttaa myös hyvin paljon sindarin päätettä -nen (esim. dirnen, tirnen 'vartioitu, *valvottu' verbistä tir- 'vartioida, vahtia'; vrt. Talath Dirnen 'Vartioitu tasanko'.
  • nas 'kansa', HoMe XII, s. 320 mukaan lainattu joko sindarin sanasta nos tai quenyan sanasta nossë 'suku(kunta), perhe'. ("Haltiakielten lyhyestä o:sta tuli tällaisissa sanoissa a", ilmeisesti koska ne lainattiin adûnaic-kielenvaiheen aikana. Adûnaicissa oli vain pitkä ô, mutta lyhyt a; lainasanoissa muuttui vokaalin laatu eikä pituus.)
  • nîn 'vesi' on varmasti sukua haltiakielten juurelle NEN 'vesi'. Quenyan nén, sindarin nen, mon. nîn.
  • ras 'torvi' [engl. horn]; vrt. quenyan rassë 'sarvi', sindarin -ras esim. nimessä Caradhras 'Punasarvi'.
  • zîr 'viisas' muistuttaa hyvin paljon quenyan sanaa saira.

Westronin / hobittikielen sanasto

(Tolkienin itsensä selkeästi hylkäämiä kokeellisia muotoja ei ole listattu. Mikäli PM:ssa mainitut muodot ovat ristiriidassa Tarun muotojen kanssa, ne on korvattu jälkimmäisillä. "c" ja "k" tarkoittavat samaa klusiiliäännettä; molemmat on alla merkitty "k":lla.) [Hakasulkeissa on oheistettu mukaan Fauskangerilta puuttuvat, Tyalië Tyelelliéva #17:ssa julkaistut Tolkienin sanat samoin kuin osion kääntäjän omat lisähuomautukset.]


Adûni "westron" (PM s. 316) [-i-päätteestäkin päätellen luultavasti myös adjektiivi "läntinen"]

[aran "kuningas" (TT17); rohirrimin murteessa tûrak (PM s. 81)]

[arantha, aranthe "kuningatar" (TT17 s. 37)]

[*azûli "itäinen"; odotettavissa oleva (s.o. lähteissä mainitsematon) adjektiivi vastakohtansa Adûni pohjalta (ks. tätä)]

ba-, ban(a) "puoli" (PM s. 51), banakil, "puolituinen, hobitti" (alkup. LotR, Appendix F, loppuhuomautukset)

balc "hirveä" (KTK s. 426)

Banazîr "puoli-viisas (s.o., tyhmänpuoleinen)", Samvaisin koko etunimi westronissa (TSH Liite F, s. 975)

[Bannâtha Samvaisin kutsumanimen Ban kontulaisittain tyypillisempi lähtömuoto, "kuten meidän keskuudessamme Samin on Samuel" (PM s. 51). Loppuosa nâth(-a) (mukana mask. nimipääte -a?) saattaa em. sitaatin ja seemiläisen nimen valossa merkitä "kuuloa / kuulijaa" (vrt. sindarin rinnakkaisalveolaarinen lath-ra- < LAS-) tai "kutsuntaa, nimeä (sind. eneth) / jnkn nimistä" (mikäli -a < ad. -ôn). Tolkien on nimeä luodessaan ollut todennäköisesti tietoinen länsigermaanisesta sanasta (gi)nâtha "armo, myötätuki". Yhdysosaan ban- liittyen huom. niin ikään Bansil.]

[banno "kukkula, mäki" (TT17); mon. bannut (qq. Words of Westernesse s. 98)]

-bas "-la" (paikannimissä; engl. -wich) (PM s. 48)

[basto "leivos, kakku" (TT17); mon. bastun; haltiakielinen laina mahd. jo adûnaicissa]

[bat(t) "ilmaus, sane, sanonta" (TT17)]

batta "puhuja"? Oletettu yhdysosa nimessä Barabatta "Äkki-puhuja, Lörppö" (PM s. 52) [Adjektiivisen alkuosan bara- kanssa vertaa sindarin bara "tulinen, palava(henkinen), innokas".]

Bilba "Bilbo" (PM s. 50)

Bophîn "Boffin" (nimen varsinainen merkitys "on unohtunut") (alkup. LotR, Appendix F)

bolg- "pullistua" (PM s. 48)

Bralda-hîm "kerkeä/porhakka olut", sanaleikki Baranduin-joen westronilaista nimestä Branda-nîn; käännetty TSH:ssa pelkästään "Rankkivuoksi" [-(a)lda adjektiivinomainen pääte (engl. "apt to..."); vrt. halda sekä ylä-Anduinin Nahald, Trahald (alkup. LotR, Appendix F; PM s. 54)]

branda- "[valtakunnan] raja(maa)" [vrt. saksil. mark(a), mengl. mearc]; Brandagamba "Raja-buk (s.o. Rankkibuk)", Branda-nîn "Raja-vesi", Rankkivuon vanhempi nimi (alkup. LotR, Appendix F, loppuhuomautukset)

Bunga "Bungo", Bunga Labingi "Bungo Reppuli" (PM s. 48)

[dramar "seppä" (TT17); määr. yks. dramaris, määr. mon. dramarins (Words of Westernesse s. 85)]

[emma "äiti" (*TT17); adûnaicin sanasta ammê]

gad- "pysytellä, pysyä, jäädä". Nimessä Ranugad, ks. tätä.

galap, galab- merkitykseltään osaksi tai kokonaan yhtenevä engl. "game" kanssa (PM s. 48)

Galbasi "Gamgi" (alkup. LotR, Appendix F, loppuhuomautukset)

gamba "(vuohi)pukki, -buk", nimessä Brandagamba "Rankkibuk" (alkup. LotR, Appendix F, loppuhuomautukset)

[glibi "lihava, pulska" (TT17)]

gul *"laakso" (alustava eristys nimestä Karningul "Rivendell") (PM s. 83)

[halda "pitkä, korkea" (TT17); vrt. quenyan halda]

hamanullas tunnistamaton pieni, sininen kukka; yl. käännetty "lobeliaksi" (PM s. 47) [Andreas Möhn tulkitsee yhdyssanan osiksi ham(a) + nullas ja olettaa jälkimmäisen olevan sukua adûnaicin sanalle nûlu (Words of Westernesse s. 126).]

hîm(a) "olut" (PM s. 54). Nimessä Bralda-hîm (alkup. LotR, Appendix F, loppuhuomautukset).

hloth(o) "tupa, tönö", kaksihuoneinen asumus (PM s. 49)

hloth-ram(a) engl. cot-man, "tupamies" (PM s. 49). Hlothram = "Töllilä", Isäntä Töllin isoisän nimi. (alkup. LotR, Appendix F, loppuhuomautukset)

Hlothran "Tölli"; ks. Lothran

[i olla-verbin kanta tai vartalo (TT17[1])]

kali "iloluonteinen"; Kalimak nimi jonka merkitys on unohtunut, mutta sisältää selkeästi edellisen; Tolkienin Punaisen Kirjan "käännöksessä" nimeä Kalimak vastasi "Meriadoc" ja sen kutsumamuotoa Kali "Merri". (TSH Liite F, s. 975)

karnin "haljennut, halkaistu" (alustava eristys nimestä Karningul "Rivendell", PM s. 83)

kast "mathom(lahja)" (rohirrimin sanasta kastu ["aarre, kalleus" (TT17)]; muotoa kast käytettiin mitä luultavimmin vain hobittien murteessa) (alkup. LotR, Appendix F)

kastar kolikko, jonka arvosta tharni oli neljännes (PM s. 45)

[krassa "punainen"; määräinen muoto krassat (TT17)]

kuduk "hobitti" [ehkä < kûd-dûkan "kolo-asuja" (PM s. 69)], Pikkuväen nimitys itselleen; muut westronin puhujat käyttivät heikäläisistä muotoa banakil "puolituinen" (alkup. LotR, Appendix F, loppuhuomautukset)

laban "laukku, reppu"; Labingi "Reppuli" (PM s. 48); Laban-neg "Repunpää" (PM s. 83)

[lê- "naaras-" (TT17)]

[lêruccu "naaraskarhu" (TT17)]

[lêva "nainen, naaras" (TT17)]

[*lôm(a), *luom(a) "yö"; odotettavissa oleva (s.o. lähteissä mainitsematon) substantiivi (< ad. lômi)]

Lothram "Töllilä" (erisnimi) (PM s. 49)

Lothran "Tölli", hobittisuvun ja -tilan nimi (PM s. 49). Oik. yhdyssana, jonka osat ovat hlotho + rân. Tavattu myös muodossa Hlothran (alkup. LotR, Appendix F, loppuhuomautukset).

luthur, luthran "untuva" (PM s. 49)

Maura "Frodo" (PM s. 50). Sana maur- ei esiintynyt Tarun ajan yhteiskielessä, mutta rohirrimin arkaaisessa murteessa tällainen muoto tarkoitti "kokenutta, viisasta"; niinollen Tolkien käytti merkitykseltään vastaavaa germaanista nimeä Frodo.

narag- "kääpiö" (PM s. 58), arkaainen monikon genetiivi nargian esiintyy nimessä Phurunargian "Kääpiökaivanto" (TSH Liite F)

nas "väki" (ks. tudnas). Lainattu sana, jonka alkuperänä oli "luultavasti quenyan nossë tai sindarin nos `suku´ " (PM s. 320).

neg "pääte(kohta, -piste), päätös [II.]" (PM s. 83) [saattaa mahd. sisältää itsenäisenä sanana pitkän /e/:n - vrt. Lothran, têl]

nîn "vesi" [haltiakielinen laina]. Nimessä Branda-nîn; ks. branda-.

Ogmandab "Gorhendad", Ikäbukeja (PM s. 83) [PM s:lla 81 Tolkien kertoo nimen edellisen, syrjäytetyn kehitysmuodon Ogforgad yhteydessä tämän merkinneen "isoisoisää tai esi-isää".]

[onna "isä" (TT17); sindarin muodosta *onnor ?]

phârë *"(puhuttu) kieli"; Sôval Phârë "Yhteiskieli"

phur- "kaivaa" [oik. ylätyylinen synonyymi?]; phûru "kaivanto" (`jo Bilbon aikana käytöstä jäänyt sana´); Phurunargian "Kääpiökaivanto" (TSH Liite F; PM s. 44; PE17 ss. 35, 137)

pûta "puhkuja" (*pût- "puhkua, puhaltaa, töristää"?) Nimessä Raspûta, ks. ras-.

[pū̆tat, pū̆tant "puhke, puhallus"? (TT17[2])]

[râ- "uros-, koiras-" (*TT17)]

[ram(a) "mies" (*TT17); ks. Lothram]

[râmava "miehinen, miehekäs" (*TT17)]

[râmi "miespuolinen" (*TT17)]

rân "kylä, ryhmä mäkimaan asumuksia" (PM s. 49), ran(u) "koti(paikka)" (engl. -ham), Ranugad = "Hamfast, Koti-jäärä (`-kissa´)" (Liite F)

râph(a) "valvatti (s.o. maito-ohdake tai ruttojuuri)" (PM s. 60). Nimessä Zilbirâpha; ks. zilib-.

[râruccu "uroskarhu" (TT17)]

ras- "torvi"; Raspûta "Piipari" (PM ss. 45, 47)

raza "muukalainen"; razan "vieras, outo" (adj.) (PM s. 51)

Razanur Tûk "Peregrin Tuk" (PM s. 51); vrt. Razar

razar pieni punaomenalajike; Razar "Pippin" oli ed. sanaan yhdistetty nimi, mutta oli todellisuudessa lyhenne nimestä Razanur (PM s. 51)

ribadyan "synty-jäinen, -läs", ts. syntymäpäiväänsä juhliva henkilö (Kirjeet, K214) [ri- = etuliite? vrt. länsigerm. gi-, ir- & sindarin ed-onna- "pro-creare"; -(y)an < ad. anâ ?]

[rukku "karhu" (TT17); mannermurteellinen kehittymä adûnaicin alkumuodosta urug (mask. *urgû) – mahd. johtopäätteen edellä (tai avulla) pidennetystä vartalosta]

[*ruttu "vuori"; lähteistä löytymätön sana, jonka kehitys adûnaicin sanasta #urud "id." voidaan kuitenkin rekonstruoida sen foneettisen "kaksoissisaren" rukku (kts. yl.) kehityshistorian perusteella]

sôval *"yhteinen"; Sôval Phârë "Yhteiskieli" (PM s. 55) (Täyttä varmuutta siitä kumpi sanoista tarkoittaa kumpaa ei toistaiseksi ole.) [Westroniin vaikuttaneissa katalaanissa ja persiassa esiintyy molemmissa adjektiivin pääte -al.]

sûza asuttu vyöhyke, valtakunnan piiri; Sûzat "Kontu" (ed. substantiivin määräinen muoto) (PM s. 45)

tapuk "kaniini" (PM s. 49)

tarkil "númenorilaisista polveutuvainen ihminen" (TSH Liite F)

[têl "sarja, rivi; aakkosto" (TT17)]

tharantîn "neljäsosa" (PM s. 45)

tharni "neljännys(lääni)" (PM s. 45)

trah- hobittimurteen kanta; liittyy ilmeisesti "ahtaasta aukosta ryömimiseen" – ks. PM s. 54.

trân "smial" (oletettavasti ainoastaan hobittien käyttämä muoto; vrt. rohirrimin murteen trahan [tq. PM s. 49]). (TSH Liite F)

TUD "pitää silmällä, vahtia" (sananjuuri) (PM s. 320) [akt. part. *tudalda tai *tûda(n); pass. part. *tudnin, *tunnin]

tudnas "vahdisto, vartio". Sittemmin tunnas; ääntyi vielä myöhemmin puhekielessä lyhyellä /n/:llä, joskin kirjoitettiin kahdella; virheellinen asu tunas esiintyi kuitenkin Mazarbulin Kirjassa ja Tolkien ilmensi ko. "virhettä" käyttämällä engl. muotoa "gard" (< guard) liitesivuilla, joita ei lopulta julkaistu TSH:n mukana (ks. PM s. 320, TI s. 458).

Tûk "Tuk" (TSH Liite F, s. 974) ("Tukien itsensä mukaan heidän nimensä juontui vanhasta adjektiivista tûka "uskalias", mutta tämä arvaus vaikutti olevan perusteeton" (PM s. 46)

[tung "suuri" (adj.); tungat Väkevä (erisnimenä käytetty määräinen muoto; huom. elollisen käsitteen kanssa tässä käytetty määräisyyspääte -at päätteen -is sijaan – ks. dramar) (*TT17)]

[tûph "kate, katto" (TT17; mahdollisesti adûnaiciin lainatusta quenyan sanasta tópa)]

zara- "vanha"; Zaragamba "Ikäbuk" (alkup. LotR, Appendix F, loppuhuomautukset) [N.B: itsenäinen adjektiivi esiintyi pitkällä vartalovokaalilla vielä kessulaadun nimen Zâra-Tôbi "Vanha Tobo" sisältäneessä kohdassa (PM s. 51)]

zilib, zilbi- "voi"; Batti Zilbirâpha "Viljami Voivalvatti" (PM ss. 60, 52)

[*zinda, *zint "suora; ?rehti"; adûnaicin adjektiivin izindi ennustettava kehittymä westronissa]

zîr(a) "viisas"; Banazîr "Samvais" (TSH Liite F; PM s. 51) [zîr(a) vastaa henkilöön viittaavaa substantiivia zîrant; TT17:ssa mainitaan lisäksi adjektiivin vertailumuodot zîranda ja zîrôna, jotka saattavat olla komparatiivi ja superlatiivi]

Muita nimiä[14]

Viitteet

  1. Kersti Juva jätti nimen suomentamatta. Hän toteaa Tarun Sormusten herrasta liitteessä FII, että sen suomentaminen, samoin kuin nimien Rivendell ja Westernesse, osoittautui ylivoimaiseksi (TSH, liite F II, "Käännöksestä", s. *** / 974 / *** / *** / 1173 / ***) (suom. huom.).
  2. TSH, liite F I, "Kolmannen ajan kielet ja kansat", s. *** / *** / *** / *** / 1166-1167 / ***.
  3. TSH III/6.2., Varjojen maa, s. *** / *** / *** / *** / 954 / ***.
  4. TSH, liite F I, "Kolmannen ajan kielet ja kansat", s. *** / *** / *** / *** / 1167 / ***.
  5. HoMe XII, s. 33-34.
  6. HoMe XII, s. 315.
  7. TSH, liite F I, "Kolmannen ajan kielet ja kansat", s. *** / *** / *** / *** / 1166 / ***.
  8. J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 533 (kirje 347).
  9. KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 432 / 364 (viite 49).
  10. HoMe XII, s. 46.
  11. HoMe XII, s. 49 – cûbuc muuttui muotoon kuduk painetussa The Lord of the Rings -teoksessa.
  12. TSH, liite F II, "Käännöksestä", s. *** / *** / *** / *** / 1172 / ***. Kohdan suomennos on hieman alkutekstiä lyhyempi.
  13. HoMe V, s. 377.
  14. Tämä osuus on H. Fauskangerin alkuperäisen artikkelin alussa. Tekstiä on myös hieman muokattu.
  15. 15,0 15,1 HoMe XII, s. 316.
  16. 16,0 16,1 HoMe XII, s. 32.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia