Drúedain

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä artikkeli käsittelee drúedain-kansaa; lukeaksesi Keskeneräisten tarujen kirjan kansaa käsittelevästä samoin otsikoidusta osiosta, katso Drúedain (KTK).

Drúedain oli ihmiskansa, jonka kuuluisimmat edustajat lienevät Drúadanin metsässä kolmannen ajan lopulla eläneet Ghân-buri-Ghânin johtamat metsäläiset, jotka auttoivat rohirrimin sotajoukon Paasilaakson kautta Minas Tirithin avuksi Sormuksen sodassa. Kolmannen ajan lopulla drúedainilla oli kuitenkin takanaan jo pitkä historia – kansaa oli asunut niin Beleriandissa kuin Númenorissakin.

Ulkomuoto

Drúedain olivat hyvin lyhyitä ja pulskempia kuin muut edain. He eivät näyttäneet muiden ihmisten mielestä kovinkaan kauniilta ja heidän puheensa tuli syvältä kurkusta. Heidän vatsansa oli laaja ja kasvot yleensä parrattomat tai vain harvojen karvojen peitossa.

Tolkien näkee paljon vaivaa esittääkseen, että Drû-kansalla ja hobiteilla ei ole mitään yhteistä. Yksi perustavaa laatua oleva ero on mm. ikä. Drû ei elänyt juuri yli 60-vuotiaaksi.

Ensimmäisen ajan drúedain

Drúedain olivat ensimmäisten länteen vaeltaneiden ihmisten joukossa, ja he asuttivat laajalti ainakin Valkoisten vuorten seutuja ennen kuin myöhemmin saapuneet suurikokoisempien ihmisten kansat anastivat suurimman osan heidän asuinseuduistaan. Osa drúedainista vaelsi jo varhain aina Beleriandiin saakka, mutta haltiat kohtasivat heitä ilmeisesti vasta paljon myöhemmin.

Drúedain seurasivat ja palvelivat (jos niin voidaan sanoa) Halethin kansaa ensimmäisellä ajalla Beleriandissa. He olivat kuitenkin varsin itsenäistä kansaa ja heillä sanottiin olevan taikavoimia.

Drúedain elivät ainakin Brethilin metsässä, jossa heitä kutsuttiin Drûg-kansaksi, sillä luultavasti he kutsuivat itseään oman kansansa kielellä Drughuiksi. Metsissä he elivät pienissä perheryhmissään pysyen erillään muiden tekemisistä.

Drúedain tappoivat kaikki örkit ja muut Morgothin hirmut metsistään ja siksi heidät kutsuttiin Vihan sodan jälkeen muun edainin mukana Númenoriin. He olivat siis neljäs ihmisheimo, joka Númenorissa asui, vaikka sitä ei usein mainita. Númenorissa heidät laskettiin ihmeisesti Halethin kansaan kuuluviksi. Ainakin osa drúedainista noudatti kutsua, mutta useat siirtyivät ilmeisesti itään.

Tarina Drû-kansan taikavoimista

Ensimmäiselle ajalle sijoittuu myös Tolkienin pisin kuvaus Drû-kansasta. Tarinassa eräs Drû jätti metsälle lähtiessään Halethin kansaan kuuluvan isäntänsä pihaan itseään esittävän patsaan. Hän sanoi patsaan vartioivan taloa ryösteleviltä örkeiltä sillä aikaa kun hän oli poissa. Tietenkin isäntäväki suhtautui tähän lievästi epäillen.

Isäntäväki heräsi yöllä, kun pihalla oli örkkejä, jotka olivat juuri sytyttämässä taloa palamaan. Silloin he näkivät nurkan takaa hyökkäävän Drû-miehen, joka tappoi lyhyessä ajassa kaikki örkit, sammutti tulen ja poistui sitten.

Hetken päästä, kun isäntäväki oli varma, ettei lähistöllä ollut enempää örkkejä, he menivät ulos katsomaan tilannetta ja näkivät, että patsaan, joka oli samassa paikassa ja asennossa, johon Drû oli sen jättänyt, jalat olivat mustat ja nokeentuneet.

Kun aamu sarasti ja Drû palasi, olivat hänen jalkansa siteissä. Metsän miehen jalat olivat palaneet ja kun hän kuuli, mitä yöllä oli tapahtunut, kertoi hän asettaneensa osan voimistaan patsaaseen.

Drúedain toisella ajalla

Toisella ajalla drúedainia tiedetään asuneen Halethin kansan kanssa Númenorissa sekä Andrastin niemimaan vuorilla.

Toisen ajan ensimmäisen vuosituhannen lopusta lähtien Númenoriin siirtyneet drúedain muuttivat kuitenkin vähin äänin takaisin Keski-Maahan.

"Suuri saari ei enää tunnu varmalta jalkojen alla", sanoi eräs Númenorissa asunut Drû Aldarionille. Ilmeisesti he vaistosivat pimeyden saapuneen saarelle. Luultavasti viimeiset Drû-kansan jäsenet poistuivat Númenorista Haltioiden ja Sauronin sodan aikoihin noin vuonna 1700 ta.

Kolmannen ajan drúedain

Kolmannella ajalla koko Drû-kansaa, olivat he eläneet Númenorissa tai eivät, sanottiin drúedainiksi. Tuolloin heitä eli enää hyvin vähän.

Andrastin asutuksesta Tolkien ei enää mainitse tuolta ajalta, mutta Valkoisilla vuorilla, Gondorin ja Rohanin rajalla heitä yhä eli.

Rohanin ratsastajat kohtasivat drúedainin matkallaan Pelennorin kenttien taisteluun maaliskuussa 3019 ka., ja he olivat nähneet myös Púkel-miehiä eli patsaita, joita Drû-kansa oli tehnyt. Drúadanin metsän villi-ihmiset auttoivat Pelennorin kenttien taisteluun ratsastavaa Rohirrimin sotajoukkoa ohittamaan tiellään olevat örkit Paasilaakson salaista tietä pitkin[1]

Heimon johtaja oli nimeltään Ghân-buri-Ghân; kun Sormuksen sota oli ohi, kuningas Elessar lahjoitti Drúadanin metsän hänelle ja hänen kansalleen "heidän omakseen ikuisiksi ajoiksi" ja julisti sen koskemattomaksi sanoen: "älköönkä tästälähin kukaan astuko [siihen] vastoin heidän tahtoaan"[2]

Nimistä

Nimi drúedain on haltioiden antama ja se erottaa kansan muusta edainista, jotka pääsivät toisen ajan alussa Númenoriin. Halethin kansa käytti heistä nimitystä drûg, joka oli peräisin d0rúedainin kielestä. Heidän varsinainen omakielinen nimensä oli drughu, josta on johdettu myös sindarin drû (monikot drúin ja drúath). Sana drû jäi pois käytöstä ja esiintyy vain nimityksissä drúnos 'drû-kansan suku' ja drúwaith 'drû-väen erämaa'.

Quenyassa drughu muuttui muotoon ja siitä edelleen muotoon rúatan (mon. rúatani) kun siihen lisättiin sana atan osoittamaan, että kansa kuului ataniin (edainiin)[3]

Örkit kutsuivat drúedainia nimellä oghor-hai[4]

Villi-ihmiset, metsän miehet

Keskustellessaan rohanilaisten kanssa Ghân-buri-Ghân käyttää itse itsestään (ja heimostaan) nimitystä Wild Man / Wild Men. Tämä englanninkielinen termi on tosin suomennettu toisinaan myös "metsän miehet",[5] etenkin Ghânin omissa repliikeissä.

Keskeneräisten tarujen kirjassa Wild Men suomennetaan yleensä 'villi-ihmiset',[6] mutta kerran (Tarun Sormusten herrasta tekstiin liittyvässä kohdassa) 'metsän miehiksi'.[7] Keskeneräisten tarujen kirjan suomennoksesta on myös jätetty pois yksi lause, jossa Wild Men esiintyy: "[Ghân-buri-Ghân] called his people 'Wild Men' (not without irony)".[8]

Ghânin ironisuuden tekee ymmärrettäväksi se, että nimitystä "villi-ihmiset" käytettiin myös muista kansoista ja kansojen ryhmistä, joita saattoi kutsua myös pimeänihmisiksi, joita drúedain eivät missään nimessä olleet.[9]

Viitteet

  1. TSH III/5.5., Rohirrimin ratsastus, s. *** / 723-727 / *** / *** / ***.
  2. TSH III/6.6., Jäähyväisiä, s. *** / 845 / *** / *** / ***.
  3. KTK 4.I, Drúedain, s. 526 [viite 6].
  4. KTK 4.I, Drúedain, s. 518.
  5. TSH III/5.5., Rohirrimin ratsastus, s. *** / *** / 123-126, 128 / *** / ***.
  6. KTK 3.V, Taistelut Rautkymin Kahlaamolla, s. 505; KTK 4.I, Drúedain, s. 525, 528 [viitteet 9, 13, 14].
  7. KTK 4.I, Drúedain, s. 525.
  8. Unfinished Tales, s. 384; suom. "[Ghân-buri-Ghân] kutsui kansaansa 'metsän miehiksi' (jokseenkin ironisesti)" (vrt.KTK 4.I, Drúedain, s. 525).
  9. Näistä merkityksistä, katso täsmennyssivu Villi-ihmiset.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia