Smaug

Kohteesta Kontuwiki
J. R. R. Tolkien: Conversation with Smaug

Smaug oli Ereboria kolmannella ajalla hallinnut lohikäärme, jonka sanottiin olleen suurin kolmannen ajan lohikäärmeistä.[1]

Historia

Smaug lienee saanut alkunsa muiden lohikäärmeiden tavoin ensimmäisen ajan loppupuolella Angbandissa. Historiankirjojen ensimmäinen merkintä Smaugista on kuitenkin vasta kolmannen ajan vuodelta 2770,[2] jolloin se saapui Ereborille tuhoten siellä kukoistaneen kääpiöiden vuorenalaisen kuningaskunnan sekä läheisen Laakson kaupungin.[3]

Smaug oli pelottava vihollinen, sillä se ei ollut ainoastaan suuri ja voimakas vaan myös hyvin ovela, ja lisäksi se ymmärsi ja puhui yhteiskieltä. Se oli kullanpunainen ja suomupanssarin peittämä lukuun ottamatta pehmeää vatsaansa, jonka se oli verhonnut jalokivillä maatessaan kääpiöiden saleista kasaamansa aarteen päällä. Huolimatta aarteen suuresta määrästä se tunsi jokaisen esineen ja havaitsi välittömästi, jos jokin niistä katosi.[4] Sen aarrepeti oli vuoren alla suuressa kammiossa, ja siellä Bilbo Reppuli kohtasi sen kahdesti vuonna 2941 ka.[5]

Smaug nauraa. Kuva © DeepWoodian

Smaugin ylimielisyys koitui lopulta sen kohtaloksi – se esitteli Bilbolle kehuskellen jalokivipanssariaan, jolloin tarkkasilmäinen hobitti huomasi panssarissa olevan tyhjän kolon rinnan vasemmalla puolella.[6] Vuorella asuva rastas kuuli Bilbon puhuvan näkemästään kääpiöille,[7] ja Smaugin hyökätessä Järvikaupunkiin se lensi Bardin luokse kertomaan kuinka lohikäärmeen voi tappaa. Viimeinen suurista tulikäärmeistä ja aikansa mahtavin lohikäärme kohtasi loppunsa Mustan nuolen lävistämänä, ja sen ruho upposi Pitkäjärven mataliin vesiin.[8]

Nimestä

Smaug on käännös laaksonkielisestä nimestä Trāgu (hobittikielen ja rohirrimin kielen juuresta trah- 'kaivaa').[9] Käännöksen Tolkien selittää eräässä kirjeessään, joka julkaistiin Observer-lehdessä 20. helmikuuta 1938: "Lohikäärmeen nimenä – salanimenä – käytetään imperfektiä kantagermaanisesta verbistä smugan, joka tarkoittaa reiän läpi ahtautumista, eli kyseessä on matalamielinen filologinen hupi."[10]

Käännös ja alkuperäinen nimi ovat sukua nimelle Sméagol joka on käännetty Anduinin laakson kielistä peräisin olevasta nimestä Trahald 'kaivautuva' sekä sanalle smial (hobittikielessä trân, rohirrimin kielessä trahan).[11]

Lisänimet ja puhuttelunimet

Nimen kehityksestä

Lohikäärmeen nimi oli Pryftan varhaisimmassa säilyneessä Hobitin ensimmäisen luvun käsikirjoitusversiossa, niin sanotussa "Pryftan-fragmentissa" (engl. Pryftan Fragment).[17] Samaan, ensimmäiseen kirjoitusvaiheeseen kuuluneessa koneella kirjoitetussa käsikirjoituksessa, "Bladorthin-tekstissä" (engl. Bladorthin Typescrift) nimi Pryftan esiintyy yhä koneella kirjoitetussa tekstissä mutta Tolkien on myöhemmin muuttanut sen mustekynällä muotoon Smaug, jota hän käyttää kaikissa myöhemmissä käsikirjoituksissa.[18]

Viitteet

  1. TSH, liite A III, "Durinin heimo", s. *** / *** / *** / *** / 1109 / ***.
  2. TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. 483 / 938 / 459 / 566-567 / 1126 / ***.
  3. Katso Thorinin silminnäkijäkertomus Smaugin tulosta, Hobitti I, Odottamaton juhla, s. *** / *** / *** / 31-32 / ***.
  4. Hobitti XII, Sisäisiä tietoja, s. *** / *** / *** / 234, 236-237 / ***.
  5. Hobitti XII, Sisäisiä tietoja, s. *** / *** / *** / 234-236, 241-247 / ***. Vuosiluku: TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. 484 / 939 / 461 / 569 / 1127 / ***.
  6. Hobitti XII, Sisäisiä tietoja, s. *** / *** / *** / 246-247 / ***.
  7. Hobitti XII, Sisäisiä tietoja, s. *** / *** / *** / 248-249 / ***.
  8. Hobitti XIV, Tulta ja vettä, s. *** / *** / *** / 270-271 / ***. Ks. myös TSH, liite A III, "Durinin heimo", s. *** / *** / *** / *** / 1109 / ***.
  9. HoMe XII, s. 53; ks. myös artikkeli Trāgu.
  10. J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 43-44 (kirje 25).
  11. TSH, liite F II, "Käännöksestä", s. / / / / / 968
  12. Esiintyy ainoastaan kerran Tarun Sormusten herrasta liitteessä (TSH, liite A III, "Durinin heimo", s. *** / *** / *** / *** / 1109 / ***).
  13. Bilbo Reppulin Smaugia puhutellessaan käyttämä nimitys (Hobitti XII, Sisäisiä tietoja, s. *** / *** / *** / 244 / ***).
  14. 14,0 14,1 Bilbo Reppulin Smaugia puhutellessaan käyttämä nimitys (Hobitti XII, Sisäisiä tietoja, s. *** / *** / *** / 242 / ***).
  15. Bilbo Reppulin Smaugia puhutellessaan käyttämä nimitys (Hobitti XII, Sisäisiä tietoja, s. *** / *** / *** / 246 / ***).
  16. Bilbo Reppulin Smaugia puhutellessaan käyttämä nimitys (Hobitti XII, Sisäisiä tietoja, s. *** / *** / *** / 247 / ***).
  17. John D. Rateliff, The History of The Hobbit I, s. 9-10.
  18. John D. Rateliff, The History of The Hobbit I, s. 40-41, 44.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia