Kontuwiki:Tikittää

Kohteesta Kontuwiki


Konnussa tikittää...

Tämä on Kontuwikin viikkosivu, jota useimmiten päivittää Tik (muutkin toki saavat!). Kunkin laatikon sisältö näkyy etusivulla kunakin viikonpäivänä. Osa perjantain, lauantain ja sunnuntain sisällöistä on arkistoitu

Keskustelusivulla voi tehdä ehdotuksia tulevasta sisällöstä.

Torstai

Pitkät pätkät

Matěj Čadil on vanginnut kuvaansa yhden Sormusten herran lauluista, Bilbon kävelylaulun Tie vain jatkuu jatkumistaan

Kiinnos­taako pit­ki­en artik­ke­lien tut­ki­minen? Tässä Kontu­wikin 23 tavu­määräl­tään pisintä Tolkien-aiheista sivua 1.4.2021, pois lukien Sindar - jalo kieli -kieli­opin sekä quenyan sana­luet­telojen (Q-S, S-Q) osat. Täällä koko tilasto. Nuolet ↓ ↑ kertovat muutoksista 18.3.2021 jälkeen, (*) on uusi listalla.

  1. Quenyan lyhyt kielioppi
  2. 3019
  3. Sanasto (KTK)
  4. Kirjeet
  5. Hake­misto (Silma­rillion)
  6. Quenyan korpus
  7. Quenya
  8. Sormus­runo
  9. Adûnaic – Númenorin kansan­kieli
  10. Kääpiökieli
  11. Galadriel
  12. Westron
  13. 3018
  14. Sananlaskut ja sanonnat (↑)
  15. Tarun Sormusten herrasta runot ja laulut (↓)
  16. The Lord of the Rings (Amazon)
  17. Elrosin sukupuu
  18. Kontu – osa
  19. Kullervon tarina
  20. Auringon vuodet
  21. Ihmiset
  22. Kääpiökielen sanaluettelo
  23. Suomennetut riimu- ja tengwar-kirjoitukset

Perjantai

Perjantaikuva

8. elokuuta 2021 ilmestyy Kersti Juvan kirjoittama kirja Tolkienin tulkkina, jossa hän kertoo Tarun Sormusten herrasta suomen­nos­työstä. Kirjan esittely Adlibriksen ja Suomalaisen kirjakaupan sivuilla. Kuva: Suomalainen.com

Lauantai

Lauantaikirjat

Lokakuussa 2021 ilmestyy suomen­nok­se­na Keskeneräisten tarujen kirjan kuvi­tettu laitos; kuvittajina John Howe, Alan Lee ja Ted Nasmith. Lue kirjan esittely WSOY:n sivuilta. Kansikuva: Alan Lee. Kuva: WSOY:n kuvapankki
Lokakuussa 2021 ilmestyy myös teoksen Kirjeitä Joulupukilta laajennettu laitos. Lue esittely WSOY:n sivuilta. Kuva: WSOY:n kuvapankki

Sunnuntai

Sunnuntain satunnainen

Finrod vannoo ystävyydenvalan Barahirille ja antaa tälle sormuksensa. Kuva © Anke Eißmann

Barahirin sormus (engl. Ring of Barahir), joka kolmannella ajalla tunnettiin myös nimellä Isildurin huoneen sormus (engl. ring of the House of Isildur), oli alun perin Finarfinin ja hänen huoneensa tunnus, ja Keski-Maassa sitä kantoi Finrod Felagund – tästä myös nimi Felagundin sormus (engl. Ring of Felagund). Sormus oli "tehty kahden käärmeen muotoon, ja käärmeiden silminä oli smaragdit ja niiden päät kohtasivat kultakukkaisen kruunun alla, jota toinen piti ylhäällä ja toinen ikään kuin yritti anastaa". Smaragdit olivat noldorin Valinorissa valmistamia jalokiviä.

Finrod antoi sormuksen Barahirille Bëorin huoneen herralle, kun tämä oli pelastanut Finrodin hengen Dagor Bragollachissa, merkiksi ystävyydenvalastaan Barahirille ja lupauksesta "tulla hänen ja kaiken hänen sukunsa avuksi hädässä".

Kun Barahir surmattiin Taur-nu-Fuinissa, örkit leikkasivat irti hänen kätensä, jossa sormus oli, ja aikoivat viedä sen Sauronille todisteeksi tehtävänsä täyttämisestä, mutta Barahirin poika Beren hyökkäsi örkkien leiriin, surmasi kättä esittelevän örkkipäällikön ja otti käden sormuksineen itselleen.

Myöhemmin Beren näytti sormuksen Thingolille osoitukseksi sukuperästään, ja näin välttyi tulemasta teloitetuksi. Lähdettyään hakeman Silmarilia Morgothin rautakruunusta Beren meni ensin Nargothrondiin. Lähestyessään vartioitua kaupunkia hän piti korkealla sormusta ja siksi Felagundin metsästäjät eivät surmanneet häntä, vaan veivät hänet valtiaansa eteen.

Finrod lunasti Barahirille antamansa lupauksen ja lähti auttamaan Bereniä Silmarilin haussa, mutta hän kuoli Sauronin tyrmässä Tol-in-Gaurhothilla puolustaessaan Bereniä ihmissusilta.

Toisella ajalla sormus kuului Númenorin kuninkaiden perintökalleuksiin, kunnes neljäs kuningas Tar-Elendil (k. 751 ta.) antoi sen vanhimmalle lapselleen, tyttärelleen Silmarienille. Näin sormus siirtyi Silmarienin ja hänen puolisonsa Valandilin jälkeläisille, Andúniën ruhtinaille, ja viimeisen ruhtinaan Amandilin poika Elendil vei sen mukanaan Keski-Maahan paetessaan Númenorin tuhosta.

Kolmannella ajalla sormus periytyi Elendililtä Pohjois-Valtakunnan hallitsijoille. Arthedainin viimeinen kuningas Arvedui antoi sen lossothin päällikölle vuonna 1975 ka. kiitokseksi avusta ja turvapaikasta sen jälkeen kun hän oli hävinnyt Noitakuninkaalle Pohjan ylängöllä ja joutunut pakenemaan pohjoiseen.

Arvedui menehtyi haaksirikossa, mutta dúnedain lunastivat sormuksen myöhemmin takaisin ja sitä säilytettiin Rivendellissä yhdessä muiden Elendilin huoneen perintökalleuksien (Narsilin kappaleet, Elendilin tähti ja Annúminasin valtikka) kanssa.

Kun Aragorn täytti kaksikymmentä vuotta, Elrond kertoi hänelle hänen oikean nimensä ja sukunsa, ja luovutti hänelle suvun perintökalleudet. "Tässä on Barahirin sormus", sanoi Elrond sormusta luovuttaessaan, "kaukaisen sukulaisuutemme merkki". Mutta Aragorn antoi sormuksen Arwenille kihlatessaan hänet vuonna 2980 ka. Arwen varmaankin piti sormusta koko loppuelämänsä ajan, mutta ei tiedetä mitä sille tapahtui hänen kuolemansa (121 na.) jälkeen – jättikö hän sormuksen lapsilleen vai veikö mukanaan hautaansa Lothlórienin Cerin Amrothiin?