Min-Rimmon

Kohteesta Kontuwiki

Min-Rimmon, "Rimmonin huippu"[1] (engl. Peak of the Rimmon) tai pelkästään Rimmon,[2] oli viides Gondorin kokkovaara Ered Nimraisilla, kolmanneksi viimeinen Gondorin alueella sijainnut ennen Rohanin rajaa.[3] Se oli yksi kolmesta vanhimmasta kokkopaikasta Amon Dînin ja Eilenachin lisäksi.[4]

Min-Rimmon mainitaan Tarussa Sormusten herrasta kahdesti kokkovaarojen luetteloissa: Gandalfin nähtyä kokkojen syttymisen[5] ja kerrottaessa rohirrimin ratsastuksesta kohti Minas Tirithiä.[6] Théodenin sotajoukko leiriytyi Min-Rimmonin juurelle 12. maaliskuuta 3019 ka.[7]

Ghân-buri-Ghân muistelee, miten muinaiset "kivitalolaiset" (gondorilaiset) "kulki Drúadanin halki Rimmoniin suurilla vaunuilla."[8]

Aragornin kruunajaisiin kerääntyi valtava väenpaljous, "sillä kaikkialle Gondoriin, Min-Rimmonista Pinnath Geliniin ja kaukaisille meren rannikoille oli kiirinyt sana."[9] Tässä Min-Rimmon esiintyy vertauskuvana Gondorin länsirajalle Valkoisten vuorten pohjoispuolella (vaikka ennen Rohanin rajaa, Meringjokea, oli vielä kaksi kokkovaaraa, Calenhad ja Halifirien).

Nimestä

Tolkien kertoo Tarun Sormusten herrasta liitteessä F, että Rimmon kuuluu nimiin, joiden alkuperä on hämärä ja jotka todennäköisesti "periytyvät muinaisilta ajoilta ennen kuin númenorilaisten laivat vielä kyntivät meriä".[10]

Viitteet

  1. Kirjoitusasu Keskeneräisten tarujen kirjassa: "Rimmonin Huippu".
  2. Ghân-buri-Ghânin mainitsemana sekä liitteessä F, ks. alla.
  3. Min-Rimmon kartalla, ks. TSH, Karttaliite (Rohanin, Gondorin ja Mordorin kartta).
  4. KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 411 / 345.
  5. TSH III/5.1., Minas Tirith, s. *** / *** / *** / *** / 774 / ***, vrt. KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. *** / 359 (viite 31).
  6. TSH III/5.3., Rohanin kutsunta, s. *** / *** / *** / *** / 832 / ***.
  7. TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. 489 / 943 / 467 / 576 / 1132 / *** (annaali: 12. maaliskuuta 3019). Suomennoksessa virheellisesti "Minrimmonin".
  8. TSH III/5.5., Rohirrimin ratsastus, s. *** / *** / *** / *** / 861 / ***.
  9. TSH III/6.5., Käskynhaltija ja kuningas, s. *** / *** / *** / *** / 996 / ***.
  10. TSH, liite F I, "Kolmannen ajan kielet ja kansat", s. *** / *** / *** / *** / 1167 / 962. Vuoden 2023 laitoksen korjattu sanamuoto.