Joulupukin kirje 1930

Tämä artikkeli kertoo J. R. R. Tolkienin teoksen Kirjeitä Joulupukilta maailmasta

Joulupukin kirje 1930 sisältää edellisvuoden tavoin kaksi kirjettä, joista ensimmäinen on kirjoitettu marraskuussa ja toinen jouluna.

Ensimmäinen kirje

Kirje (nähtävästi kortti) on päivätty "Marraskuun 28:ntena 1930" (engl. Nov 28^th 1930) ja siinä Joulupukki kiittää Tolkienin lapsia saamistaan monista kirjeistä ja pyytää näitä kertomaan tarkemmin toiveistaan. Hän lähettää kiitokset myös "Reddylle ja karhuille ja kaikille eläimille". Reddy, karhut ja muut eläimet ovat varmaan lasten leluja.

Lopuksi Joulupukki lähettää terveisiä Napakontiolta, jolla on ollut hinkuyskä, mutta joka on jo paranemaan päin. Allekirjoituksena on F(ather) N(icholas) C(hristmas), suom. "Nikolaos Joulupukki".

Kirjekuori

Kirjekuoressa lukee J. & M. & C. Tolkien¨ ilman osoitetta. Oikeassa alanurkassa on teksti By messenger ("postitontun kuljettamana"). Postimerkkiä ei ole; sen sijaan postimerkin paikalla on punainen sinetti.

Toinen kirje

Varsinainen joulukirje on päivätty "Maailman laella Pohjoisnavalla jouluna 1930, saatu valmiiksi vasta jouluaattona joulukuun 24:ntenä" (engl. Top of the World / N(orth) P(ole) / Christmas 1930 / December 23rd?! Not finished until Christmas Eve. 24th) ja sen puhutteluna on "Hyvät lapset" (engl. My dears).

Kirjeessä Joulupukki kertoo Napakontion sairastumisesta ja siitä, että tartuntavaaran vuoksi se ei ole voinut osallistua lahjojen lajitteuun ja paketointiin, mutta on siivonnut Joulupukin reen ja huolehtinut poroista. Näissä toimissa se oli vähällä hautautua lumeen ja tuli uudestaan kipeäksi.

Seuraavaksi Joulupukki kertoo lumipojille (eli lumimiesten lapsille) ja napapennuille pidetystä juhlasta ja muistuttaa, että lumipojat eivät ole "lumesta tehtyjä lumiukkoja vaikka puutarhurimme, jota ikänsä vuoksi kutsutaan Lumiukoksi, joskus piirtää lumesta tehdyn lumiukon nimikirjoituksen sijaan". Tästä voisi saada sellaisen kuvan, että myöskään Lumiukko ei ollut lumesta tehty, vaikka joulun 1927 alla Napakontio pudotti hänet jyrkänteeltä alas ja hän meni niin pahasti rikki, että Joulupukin mukaan heidän "täytyy tehdä uusi puutarhuri". Napapennut mainitaan nyt ensimmäisen kerran. Seuraavan vuoden kirjeessä esitellään tarkemmin Paksu ja Valkotukka, Napakontion veljenpennut.

Napakontiolle juhla teki hyvää; kun tuli paukkukaramellin paukauttamisen aika, se heitti huovan yltään, "loikkasi ilmaan ja on ollut terve siitä asti". Kuntoon tultuaan se on alkanut jälleen aiheuttaa häiriötä muun muassa riitelemällä Lumiukon kanssa, jonka se tuuppasi "lumilinnansa katon läpi", ja käärimällä "tuhmien lasten paketteihin lahjojen sijaan jääkimpaleita", jotka sitten sulivat lämpimässä varastossa.

Lopuksi Joulupukki toteaa, että voisi kertoa vielä isästään Jouluvaarista (engl. Grandfather Yule) ja siitä miksi "meidän molempien nimi on Nikolaos pyhimyksen mukaan", mutta kiireen vuoksi hän jättää tarinan sikseen. Jälkikirjoituksessa hän toteaa vielä, että "Chrisin on turha pelätä minua" (Christopher on nyt kuusivuotias).

Kirjekuori ei ilmeisesti ole säilynyt; ainakaan siitä ei ole kuvaa kirjassa.

Kuva

Kirjeen mukana on myös totuttuun tapaan kolmiosainen kuva, jonka yläosassa lumipojat ja napapennut juhlivat Napakontion toipumista. Kuvateksti (ei suomennoksessa) kertoo: Party of Snowboys and Polar-cubs to celebrate P.B's recovery ("Lumipoikien ja napapentujen juhla N.K:n paranemisen kunniaksi").

Keskiosassa on kaksi kuvaa: vasemmalla Joulupukki löytää lumeen hautautuneen Napakontion ja oikealla Napakontio istuu huopa yllään jalat vesihauteessa. Taustalla näkyy hänen sänkynsä.

Alaosassa neljä lumipoikaa ja neljä napapentua paukauttaa isoa paukkukaramellia. Oikealla seisoo Joulupukki, vasemmalla Napakontio, joka on juuri heittämässä huopaa yltään.

Viitteet

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia