Menegroth

Kohteesta Kontuwiki
Thingolin hovi Menegrothissa. Kuva © steamey.

Menegroth eli Tuhannen luolaa[1] olivat Thingolin ja Melianin kätketyt salit Esgalduinin rannalla Doriathissa.

Historia

Menegrothin rakentaminen ja koristelu

Vuoden 1250 pv. tienoilla Beleriandiin tulleet kääpiöt, tarkemmin ottaen heistä Belegostin pitkäparrat,[2] rakensivat Menegrothin Thingolia varten Esgalduinin pohjoisrannalle Neldorethiin. Se louhittiin metsän keskellä olevaan kalliokukkulaan, jonka juurella joki virtasi.[3] Menegrothista näkyi ulospäin vain portti, jonne pääsi ainoastaan Esgalduinin yli vievää kivisiltaa pitkin. Portin takana "alkoivat leveät käytävät jotka veivät alas kallioon hakattuihin saleihin ja kammioihin, ja niin monta niitä oli ja niin suuria että tämä asumus sai nimen Menegroth, Tuhannen luolaa".[3]

Myös haltiat koristivat Menegrothia Melianin ohjeiden mukaan niin, että siinä tulivat tosiksi "Melianin näyt, merentakaisen Valinorin ihanuuden ja kauneuden kuvat".[4] Salien pylväät oli hakattu Oromën pyökkien muotoisiksi: niissä oli "runko, oksat ja lehdet, ja niihin ripustettiin kultalyhtyjä".[5] Saleissa eli satakieliä, jotka toivat mieleen Lórienin puutarhat. Koristeisiin kuului myös "hopealähteitä ja marmorialtaita ja erivärisistä kivistä sommitellut lattiat".[5] Seiniin, pylväisiin ja oksistoihin oli veistetty lintujen ja eläinten hahmoja, ja vuosien kuluessa salien seinille kertyi Melianin ja hänen neitojensa kutomia seinävaatteita: niiden kuvakudokset kertoivat valarin teoista ja monista Ardan tapahtumista sekä menneistä että tulevista.[5] Menegrothista sanottiinkin, että "sen kauniimpaa kotia ei ole ollut yhdelläkään kuninkaalla Meren itäpuolella".[5]

Menegrothin syvemmissä osissa oli asevarastoja "täynnä aseita: kalansuomujen kaltaiseksi taottua metallia, joka loisti kuin vesi kuutamossa, miekkoja ja kirveitä, kilpiä ja kypäröitä jotka itse Telchar oli takonut tai hänen mestarinsa vanha Gamil Zirak tai heitäkin taitavammat haltiasepot".[6] Syvällä Menegrothin uumenissa oli myös pajoja, joita käyttivät Thingolin palkkaamat kääpiösepät.[7]

Lähellä Menegrothin portteja kasvoi Neldorethin suurin puu, pyökki Hírilorn.[8]

Melianin vyön suojaan

Pitkään valmistumisensa jälkeen Menegroth oli Falasin ohella ainoa paikka Beleriandissa, jossa asui paljon haltioita yhdessä.[9] Niinpä örkit kiersivät sen ja jättivät sen rauhaan hyökätessään ensimmäisen kerran Beleriandiin Morgothin paluun jälkeen.[10] Örkit voitettiin Ossiriandissa, mutta niiden läntinen armeija oli voitokas ja ajoi Círdanin kansan Falasin satamiin. Sen vuoksi Melian ympäröi koko Doriathin – niin kuin maata sen jälkeen alettiin kutsua – "varjosta ja pelosta" nostattamallaan näkymättömällä muurilla, jota kutsuttiin nimellä Melianin vyö.[11] Tämän ansiosta Menegrothkin sai olla rauhassa vihollisten hyökkäyksiltä niin kauan kuin Vyö pysyi.

Nargothrondin esikuva

Menegroth toimi esikuvana Finrod Felagundille, kun hän rakennutti linnoituksensa Nargothrondin. Vieraillessaan Menegrothissa hän ihmetteli sen vahvuutta ja mahtavuutta, ihaili sen "aarrekammioita ja asevarastoja ja kivisalien lukemattomia pylväitä". Niinpä hänessä heräsi halu rakentaa samanlainen turvapaikka ja kerrottuaan ajatuksistaan Thingolille hän sai kuulla tältä Narogjoen luolista, jonne hän sitten linnoituksensa rakensi.[12]

Finrodin mukana Menegrothin-vierailulla oli hänen sisarensa Galadriel, joka rakastui siellä tapaamaansa Celeborniin ja jäi asumaan Menegrothiin Melianin luo.[13]

Beren Menegrothissa

Ensimmäinen ihminen joka koskaan kävi Menegrothissa tai edes koko Doriathissa, oli Beren, johon Menegrothin loisto teki suuren vaikutuksen.[14] Hänet vietiin Thingolin valtaistuinsaliin kuninkaan puhuteltavaksi ja sinne hän myös palasi menetettyään Carcharothille oikean kätensä, joka yhä piteli Silmarilia.[15]

Túrin Menegrothissa

Toinen ihminen Menegrothissa oli Túrin, jonka hänen äitinsä lähetti Thingolin luo pakoon Dor-lóminista Nirnaeth Arnoediadin jälkeen.[16] Pitkän ja vaarallisen matkan jälkeen "Túrin tuli suurelle sillalle, joka johtaa Esgalduinin yli, ja kulki Thingolin asunnon porteista".[17]

Túrin asui yhdeksän vuotta Menegrothin saleissa ja sen jälkeen vietti kolme vuotta Doriathin rajoilla taistelemassa örkkejä vastaan.[18] Palattuaan Menegrothiin hän joutui aterialla riitaan Saeros-nimisen haltian kanssa.[19] Kun Saeros sai surmansa paetessaan Túrinia, Túrin lähti maanpakoon Menegrothista,[20] eikä enää koskaan palannut sinne. Túrinin lähdettyä Thingol istui asiasta oikeutta "valtaistuimellaan salissa".[21]

Morwen ja Nienor Menegrothissa

Túrinin äiti Morwen ja sisarensa Nienor saapuivat myös Menegrothiin,[22] mutta he lähtivät sieltä etsimään Túrinia kuultuaan tämän olleen tuhoutuneessa Nargothrondissa.[23]

Húrinin käynti Menegrothissa

Viimein myös Húrin, Morwenin puoliso ja Túrinin ja Nienorin isä, tuli Menegrothiin päästyään lähtemään Angbandista pitkän vankeutensa jälkeen, ja heitti Thingolin jalkojen juureen Nargothrondista hakemansa Nauglamírin,[24] josta sittemmin tuli Doriathin tuhon siemen.

Thingolin kuolema

Kuningas Thingol kuoli Menegrothin syviin kammioihin tehdyissä pajoissa, jonne hän oli kutsunut Nogrodin kääpiöitä takomaan Nauglamírin uudeksi ja kiinnittämään siihen Silmarilin. Kun kääpiöt halusivat ottaa korun itselleen, Thingol pilkkasi heitä, mistä raivostuneet kääpiöt kävivät häneen käsiksi ja surmasivat hänet.[25] Lähes kaikki kääpiöt saivat surmansa pakomatkalla, mutta hengissä säilyneet väittivät että syypää oli yksin Thingol, joka ei ollut halunnut maksaa heille asiaankuuluvaa palkkaa vaan murhautti viattomat kääpiöt.[26]

Melianin lähtö ja Menegrothin ryöstö

Thingolin kuoltua Melian lähti Keski-Maasta eikä hänen voimansa enää suojellut Doriathia. Niinpä pakoon päässeiden Thingolin murhaajien valheiden yllyttämien kääpiöiden sotajoukko pääsi Menegrothiin asti, ylitti suuren sillan ja kävi taisteluun haltioita vastaan Menegrothin sisällä. Kääpiöt perivät voiton, ja niin "Thingolin salit hävitettiin ja ryöstettiin".[27]

Dior Menegrothissa, lopullinen tuho

Berenin ja Lúthienin poika Dior Eluchíl muutti sitten Doriathiin ja hallitsi Menegrothissa, joka alkoi vähitellen toipua hävityksestä.[28] Kun hän vanhempiensa kuoltua sai Lúthienin kantaman Silmarilin, Fëanorin pojat vaativat sitä itselleen. Kun Dior ei vastannut pyyntöön, Fëanorin pojat hyökkäsivät yllättäen Doriathiin keskellä talvea. Jälleen Menegrothissa taisteltiin: Dior ja hänen vaimonsa saivat surmansa, mutta niin myös Celegorm, Curufin ja Caranthir Fëanorin pojista.[29]

Tämä hyökkäys merkitsi kuitenkin Doriathin loppua.[29] Ilmeisesti myös Menegroth autioitui, ja viimein Vihan sodan jälkeen se upposi Meren aaltoihin niin kuin suuri osa Beleriandia.[30]

Nimestä

Sindarinkielisen nimen Menegroth alkuosa meneg on lukusana 'tuhat',[31] loppuossa groth tarkoittaa 'kaivausta, maanalaista asuntoa'.[32]

Kuvia Menegrothista

Teoksen Húrinin lasten tarina sivulla 91 on Alan Leen koko sivun värikuva Menegrothin portista ja sinne johtavasta kivisillasta.[33]

Viitteet

  1. Ks. myös Silm., Hakemisto, s. 389 / *** (johdanto)}}. Kirjoitusasu Silmarillionin vuoden 1979 laitoksessa: "Tuhannen Luolaa" (Silm. 4, Thingol ja Melian, s. 65 / ***; Silm. 10, Sindar, s. 111 / ***; Silm. 21, Túrin Turambar, s. 252 / ***; Silm., Hakemisto, s. 415 s.v. Menegroth, s. 426 s.v. Tuhannen Luolaa / ***). Thousand Caves on suomennettu 22. luvussa (neljästi) myös helpommin taivutettavaan muotoon Tuhannen Luolan Linna (Silm. 22, Doriathin tuho, s. 291, 292, 295, 298 / ***). Vrt. myös "Menegrothin Luolat" (engl. Caves of Menegroth) Silm. 14, Beleriandista ja sen valtakunnista, s. 149 / ***.
  2. Amanin annaalit (HoMe X, s. 92-93).
  3. 3,0 3,1 Silm. 10, Sindar, s. 111 / ***.
  4. Silm. 10, Sindar, s. 111-112 / ***.
  5. 5,0 5,1 5,2 5,3 Silm. 10, Sindar, s. 112 / ***.
  6. HLT 4, Túrinin lähtö, s. 78.
  7. Silm. 22, Doriathin tuho, s. 293 / ***.
  8. Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 214 / ***. Ks. myös Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 232 / ***; HLT 5, Túrin Doriathissa, s. 83.
  9. Silm. 10, Sindar, s. 115 / ***.
  10. Silm. 10, Sindar, s. 115-116 / ***. Ks. myös artikkeli Beleriandin sotien ensimmäinen taistelu.
  11. Silm. 10, Sindar, s. 116 / ***.
  12. Silm. 13, Noldorin paluu, s. 140 / ***.
  13. Silm. 13, Noldorin paluu, s. 139-140 / ***; Silm. 15, Noldor Beleriandissa, s. 155-156, 158 / ***.
  14. Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 206 / ***.
  15. Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 230 / ***.
  16. Silm. 21, Túrin Turambar, s. 249 / ***; HLT 4, Túrinin lähtö, s. 69-71, 74-75.
  17. HLT 4, Túrinin lähtö, s. 74.
  18. Silm. 21, Túrin Turambar, s. 249-250 / ***; HLT 4, Túrinin lähtö, s. 76-79; HLT 5, Túrin Doriathissa, s. 80-85.
  19. Húrinin lasten tarinan mukaan Túrinin ja Saerosin riita syttyi, kun Túurin "meni illansuussa saliin" ja istuutui "valtakunnan vanhimpien pöytään" Saerosin paikalle (HLT 5, Túrin Doriathissa, s. 86). Tämän tarkemmin Menegrothia ei kohtauksessa kuvata.
  20. Silm. 21, Túrin Turambar, s. 250-251 / ***; HLT 5, Túrin Doriathissa, s. 86-92.
  21. HLT 5, Túrin Doriathissa, s. 93.
  22. Silm. 21, Túrin Turambar, s. 271 / ***; HLT 10, Túrin Nargothrondissa, s. 172.
  23. Silm. 21, Túrin Turambar, s. 273 / ***; HLT 14, Morwenin ja Niënorin matka Nargothrondiin, s. 200-202.
  24. Silm. 22, Doriathin tuho, s. 291-292 / ***.
  25. Silm. 22, Doriathin tuho, s. 293-294 / ***.
  26. Silm. 22, Doriathin tuho, s. 294 / ***.
  27. Silm. 22, Doriathin tuho, s. 295-296 / ***.
  28. Silm. 22, Doriathin tuho, s. 297 / ***.
  29. 29,0 29,1 Silm. 22, Doriathin tuho, s. 298 / ***.
  30. Silm. 24, Eärendilin matka ja Vihan sota, s. 317 / ***.
  31. D. Salo, A Gateway to Sindarin, 2004, s. 273.
  32. Silm., Liite: Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 435 s.v. groth (grod) / ***. Ks. myös HoMe XI, s. 415. Vanhemman, 1930-luvulla kirjoitetussa "Etymologioissa" esiintyvän selityksen mukaan kyseessä oli doriathinkielinen sana roth, joka on peräisin juuresta ROD- 'luola' (Etymologies s.v. ROD-, HoMe V, s. 384).
  33. HLT 5, Túrin Doriathissa, s. 91.