Arda

Kohteesta Kontuwiki
Ardan luominen. Kuva © Ted Nasmith.

Arda ("Valtakunta") oli haltiakielinen nimi Maalle, kun sitä ajateltiin Esikuningas Manwën hallitsemana valtakuntana.[1] Keski-Maa oli osa Ardaa, kun taas koko maailmankaikkeudesta käytetään nimeä .

Tolkienin tarusto oli alun perin suoraviivainen "litteän maailman" mytologia. Myöhemmin tilannetta mutkisti kertomus Númenorin tuhosta, jonka yhteydessä Maa sai pyöreän muotonsa, sekä Tolkienin pyrkimys muuttaa maailmankuvaa realistisemmaksi jo tuhoa edeltäneellä ajalla. Julkaistun Silmarillionin maailmankuva, jossa on piirteitä sekä "litteästä maailmasta" että realistisemmasta universumista, on osittain vaikeasti tulkittavissa.

Ardan historia jakautuu ajanlaskun perusteella kolmeen suureen jaksoon: "aikaan ennen aikaa", puiden vuosiin ja auringon vuosiin. Lisäksi haltioiden ja ihmisten historia jaettiin ajoiksi kutsuttuihin kausiin.

Maantiede

Silmarillionin mukaan Maa tehtiin alun perin litteäksi, mutta Númenorin tuhon yhteydessä Kuolemattomat maat otettiin pois maailmasta ja Maa pyöristettiin nykyiseen pallon muotoonsa (Maailman muuttuminen). Tämän jälkeen ainoastaan Suora tie johti entiseen Länteen. Maan ja taivaiden alkuperäiseen rakenteeseen kuuluneista osista Silmarillionissa mainitaan ainakin Ekkaia (ympäröivä meri),[2] Ilmen (tähtien valtakunta, jonka alaosissa myös aurinko ja kuu liikkuivat)[3] ja Maailman muurit.[4] Pimeyden kerrotaan vallinneen sekä äärimmäisessä pohjoisessa että etelässä (Manan pimeys). Arda on osa maailmankaikkeutta, Eäa.

Tolkienin kertomukset sijoittuvat Amanin ja Keski-Maan mantereille. 1930-luvulla kirjoitetussa Ambarkantassa ja siihen liittyvissä kartoissa esiintyy myös kaksi muuta mannerta, Pimeä maa etelässä ja Auringon maat idässä. Näihin mantereisiin ei kuitenkaan ole suoria viittauksia myöhemmissä kirjoituksissa.

Historia

Ainurin soiton jälkeen Ilúvatar esitti ainurille näyn Maailmasta, joka oli syntynyt heidän soitostaan. Ainur näkivät, että Maailmaan tulisivat asumaan Ilúvatarin lapset, haltiat ja ihmiset, jotka olivat lähtöisin yksin Ilúvatarin ajatuksista. Heidän asuinsijakseen valittu paikka, Arda, sijaitsi Maailmassa, "Ajan syvyyksi[ssä], lukemattomien tähtien keske[llä]".[5]

Ilúvatar teki näystä olevaisen maailman, Eän. Monet ainurin mahtavimmista laskeutuivat Eäan; heitä kutsutaan valariksi, Maailman mahdeiksi. Valar huomasivat, että Eän tarina oli vasta alussa, ja että näky oli ollut vain enne, joka heidän olisi tehtävä todeksi.[6] He työskentelivät pitkään "laskemattomassa ja unohdetussa ajassa", "Eän mailla jotka ovat laajemmat kuin haltia tai ihminen ajatella saattaa", kunnes koitti hetki, jolloin he ryhtyivät valmistamaan Ardaa, Maan valtakuntaa. Valar laskeutuivat Maan päälle ja ottivat itselleen näkyvät hahmot.[7][8] Heidän mukanaan oli muita henkiä, samanlaisia kuin he itse mutta vähemmän mahtavia, ja heitä kutsuttiin maiariksi.[9]

Myös Melkor oli tullut Eäan ja vaati itselleen Ardan herruutta. Hänkin laskeutui lopulta Ardaan näkyvässä muodossa ja kamppaili valaria vastaan.[10] Kun haltiat ja ihmiset määrättyinä hetkinä ilmestyivät, Ardasta tuli näyttämö Melkorin ja Ilúvatarin lasten väliselle konfliktille.[11]

Ardan lopusta ja sen jälkeisistä tapahtumista esitetään Tolkienin kirjoituksissa monenlaisia näkemyksiä (katso esimerkiksi artikkeli Ainulindalë (Silmarillion)). Kertomuksen Athrabeth Finrod ah Andreth ja siihen liittyvän selitysosan mukaan haltiat eivät tienneet, milloin tai miten Ardan tarina päättyisi, mutta olivat varmoja, että sen kesto olisi rajallinen. Lopun ajateltiin tarkoittavan myös haltioiden häviötä, sillä sekä heidän henkensä että ruumiinsa kuuluivat Ardaan. Tästä syystä ihmisillä ei ollut haltioiden mielestä syytä kadehtia heidän näennäistä kuolemattomuuttaan.[12]

Käsitteen kehitys

Ilun (maailman) poikkileikkaus Ambarkantan mukaan.

Ennen Tarun Sormusten herrasta aloittamista kirjoitetussa Ambarkantassa Tolkien kuvasi yksityiskohtaisesti silloisen käsityksensä mytologiansa maailmankaikkeudesta. Ambarkantan kosmos, Ilu, sijaitsi Tyhjyydessä, josta sitä erotti pallonmuotoinen kuori, Maailman Muurit. Kuoren sisällä, Vaiyan ympäröimänä, olivat maa ja taivas, jotka olivat muodoltaan kaksi pallonpuoliskoa. Tähdet sekä myöhemmin myös kuu ja aurinko liikkuivat taivaan ylemmässä kerroksessa, Ilmenissä.

1940-luvun jälkipuoliskolla, Tarun Sormusten herrasta ollessa vielä kesken, Tolkien harkitsi ensimmäisen kerran kosmologiansa muuttamista yhteensopivaksi nykyisen tieteellisen maailmankuvan kanssa. Hän kirjoitti Ainulindalësta uuden version (C*), jonka hän nimesi "pyöreän maailman versioksi" lähettäessään käsikirjoituksiaan Katherine Farrerille luettavaksi.[13] Tässä versiossa aurinko on ollut olemassa alusta saakka ja kuun synty liittyy varhaisiin taisteluihin valarin ja Melkorin välillä.[14]

Tolkien jätti kuitenkin toistaiseksi radikaaleimmat uudistussuunnitelmat sivuun.[15] Seuraavissa Ainulindalën versioissa (C, D) hän palasi osittain aiempaan maailmankuvaan, mutta säilytti silti erään huomattavan muutoksen: haltioiden ja ihmisten asuinpaikka (josta käytetään nyt nimeä Arda) ei enää ollut itsessään koko maailmankaikkeus, vaan ainoastaan osa suurta universumia.[16] Tähän maailmankaikkeuteen kuului "lukemattomia tähtiä" ja "tulipyöriä".[17] Christopher Tolkien kysyy kommenteissaan Ainulindalën käsikirjoituksiin: "Miten tämä voisi sopia ajatukseen (IV.241, 243) Tinwë-mallësta, tähtien polusta, joka on sama kuin Ilmen, 'keskinen ilma', Ilun taivaan toinen osa?"[18] Muokatessaan muita Silmarillionin tekstejä 1950-luvun alussa Tolkien joka tapauksessa sekä säilytti tekstien viittaukset Ilmenin kaltaisiin vanhan maailmankuvan osiin että teki muutoksia, jotka huomioivat Ardan aseman Eän osana. Ilmeniä hän kuvasi edelleen tähtien valtakunnaksi.[19] Christopher Tolkienin mukaan näitä kahta eri käsitystä tähtien luonteesta on mahdotonta sovittaa yhteen.[20][21]

1940-luvun lopun ja 1950-luvun alun kirjoituksissa Ardan selitetään tarkoittavan "Maata" (engl. Earth).[22] Tämän perusteella Ardan voisi ajatella vastaavan lähinnä Ambarkantan käsitettä Ambar, joka on vain yksi osa Ilua. Toisaalta Ambarkantan kaavion I otsikon sana Ilu on joskus myöhemmin korjattu muotoon Arda, mistä voidaan Christopher Tolkienin mukaan päätellä, että Arda säilytti Ilun keskeiset piirteet.[23]

Tolkien näyttää seuraavan kerran palanneen kosmologisten kysymysten pariin 1950-luvun lopulla, useita vuosia Tarun Sormusten herrasta julkaisun jälkeen.[24] Hän oli vuosien mittaan tullut vakuuttuneeksi siitä, että Silmarillionin tulisi antaa maailmankaikkeudesta ainakin pääpiirteissään totuudenmukainen kuva.[25] "Tähtitieteen kannalta absurdi" kertomus auringon ja kuun tekemisestä olisi hylättävä.[26] Tämän myöhäisen käsityksen mukaisissa kirjoituksissa Ardan määritellään tarkoittavan meidän aurinkokuntaamme kokonaisuudessaan,[27] kun taas Maa-planeetta on nimeltään Ambar tai Imbar.

Tämän vaiheen pohdinnat eivät kuitenkaan lopulta johtaneet uusiin versioihin Silmarillionin kertomuksista. Christopher Tolkien arvelee, että hänen isänsä saattoi päätyä siihen tulokseen, että alkuperäisen mytologian osat liittyivät toisiinsa liian tiiviisti, jotta kaivatut muutokset olisivat mahdollisia.[28] Julkaistun Silmarillionin maailmankuva perustuu näin ollen 1940-luvun lopun ja 1950-luvun alun teksteihin ja sisältää myös näiden kirjoitusten sisäiset ristiriidat.

Turmeltunut Arda

Turmeltunut Arda (engl. Arda Marred) tarkoittaa Ardaa sellaisena kuin se on, Melkorin toimien osittain pilaamana.[29] Käsite mainitaan kerran Silmarillionissa:

"Se [Silmarillion] kertoo kuinka korkeasta ja kauniista vajottiin pimeyteen ja hävitykseen, mutta sellainen on aina ollut Turmeltuneen Ardan kohtalo"[30]

Ardan turmeluksen luonne on keskeinen teema niissä pohdiskelevissa kirjoituksissa, jotka Tolkien kirjoitti Tarun Sormusten herrasta julkaisemisen jälkeen.[31]

Nimi

Quenyankielinen nimi Arda käännetään useissa lähteissä 'valtakunta' (engl. the Realm,[32][33] kingdom[34]). Lisäksi yleisnimi arda on käännetty 'seutu' (engl. region),[35] 'mikä tahansa enemmän tai vähemmän rajattu tai määritelty alue, seutu'.[36] Quendi and Eldarin mukaan Arda oli käännös valarinkielisestä nimestä Aþāraphelūn 'osoitettu asuinpaikka'.[36]

Ardaa kutsutaan Silmarillionissa myös Ardan valtakunnaksi[37] (engl. Kingdom of Arda, toinen kirjoitusasu Ardan Valtakunta[38]) ja Maan valtakunnaksi.[39]

Viitteet

  1. Christopher Tolkienin ilmoittama määritelmä (Silm., Hakemisto, s. 393 / ***). Athrabethin sanastossa J. R. R. Tolkien antaa nimelle Arda selityksen "'kingdom', sc. the 'kingdom of Manwë'" (HoMe X, s. 349).
  2. Silm. 1, Aikojen alku, s. 40 / ***.
  3. Silm. 11, Aurinko ja Kuu ja Valinorin vetäytyminen, s. 119–120, 122 / ***.
  4. Silm. 24, Eärendilin matka ja Vihan sota, s. 320 / ***.
  5. Silm., Ainulindalë, s. 16–17 / ***.
  6. Silm., Ainulindalë, s. 19–20 / ***.
  7. Silm., Ainulindalë, s. 20 / ***.
  8. Silm., Valaquenta, s. 25 / ***.
  9. Silm., Valaquenta, s. 31 / ***.
  10. Silm., Ainulindalë, s. 21–22 / ***.
  11. Tolkien käytti Athrabethin selitysosassa ilmausta "the principal Drama of Creation: the war of the Eruhín (The Children of God), Elves and Men, against Melkor" (HoMe X, s. 330).
  12. HoMe X, s. 311–312, 331–332.
  13. HoMe X, s. 39.
  14. HoMe X, s. 43.
  15. HoMe X, s. ix.
  16. HoMe X, s. 28–29.
  17. HoMe X, s. 28–29; Silm., s. 17 / ***.
  18. HoMe X, s. 29.
  19. HoMe X, s. 61–62, 135 (Amanin annaalit); HoMe X, s. 156–157 (Quenta Silmarillion).
  20. HoMe X, s. 135.
  21. Katso myös: muista epäselvyyksistä 1950-alun tekstien maailmankuvassa, HoMe X, s. 39, 63–64; J. R. R. Tolkienin myöhemmistä kommenteista koskien Annals of Amanin maailmankuvaa, HoMe X, s. 370, 373.
  22. Esimerkiksi HoMe X, s. 7, 12.
  23. HoMe IV, s. 242; HoMe X, s. 29.
  24. HoMe X, s. x, 370.
  25. HoMe X, s. 370, 375.
  26. HoMe X, s. 370.
  27. HoMe X, s. 337, 375.
  28. HoMe X, s. 383.
  29. HoMe X, s. 241, 331.
  30. Silm. 24, Eärendilin matka ja Vihan sota, s. 320 / ***.
  31. HoMe X, s. 203.
  32. J. R. R. Tolkien: "Eldarin Roots and Stems", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 180.
  33. J. R. R. Tolkien: "Words, Phrases and Passages", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 22.
  34. HoMe X, s. 349.
  35. TSH, liite E II, "Kirjoittaminen", s. *** / *** / 498 / *** / 1160 / 956.
  36. 36,0 36,1 HoMe XI, s. 401–402.
  37. Silm., s. 37 / ***.
  38. Silm., s. 20 / ***.
  39. Silm., s. 25 / ***.