Doriath (kieli)

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä artikkeli ei ole käytettävissä GFDL-lisenssillä.

Doriath on yksi J. R. R. Tolkienin luomista haltiakielistä, jota puhuttiin Doriathin valtakunnassa Beleriandissa. Legendariumin kehittyessä kielen paikan valtasi kuitenkin sindar.[1]

Johdannoksi

Artikkelin on kirjoittanut Helge K. Fauskanger, ja se on peräisin hänen Ardalambion-sivustoltaan.[2] Suomennos on julkaistu tekijän luvalla. Artikkelin loppuosana oleva Doriathin sanasto julkaistaan Kontuwikissä erikseen.

Kielen nimi doriath ei esiinny painetuissa Tolkienin teosten suomennoksissa; englanninkielisissä lähteissä siitä käytetään joko haltiakielistä nimeä Doriathrin tai englanninnettua muotoa Doriathric[3] Tämän artikkelin suomentaja ei halua sanoa viimeistä sanaa kielen nimeämiskysymykseen, vaan siitä voidaan vielä hyvinkin keskustella ja suomennos voidaan vaihtaa, jos niin parhaaksi katsotaan.

Doriath – Lúthienin äidinkieli

Kaikki mitä Doriathin kielestä tiedetään, on noin kahdeksankymmentä sanaa Etymologioissa[4] sekä pari sanaa Silmarillionin luvussa 21.[lähde?] Kuitenkin doriath oli aikoinaan kieli, jota puhuttiin sen kuningas Thingolin hovissa, joka hallitsi Beleriandia neljätuhatta Auringon vuotta ja jonka tytär oli "kaunein kaikista Ilúvatarin lapsista".[5] Doriathin on täytynyt olla Lúthien Tinúvielin äidinkieli. Kun hän myöhemmin opetteli Berenin käyttämän ihmiskielen, tämä jopa kysyi, miksi hän vaivautui, "sillä hänen oma kielensä oli rikkaampi ja kauniimpi".[6]

Tulisiko doriathia pitää erillisenä haltiakielenä vai eräänä sindarin muotona? Etymologiat kirjoitettiin kauan ennen kuin Tolkien lopulta tajusi, että kymriltä kuulostava kieli hänen mytologiassaan ei ollut noldorin Valinorista tuoma kieli, kuten hän oli ajatellut yli kolmenkymmenen vuoden ajan, vaan Keski-Maan harmaahaltioiden kieli. Niinpä äkkiä sindar ja doriath joutuivat paljon aiempaa läheisempään yhteyteen. Säilyikö doriath erillisenä kielenä tämän perusteellisen muutoksen kourissa? Myöhemmin Tolkien puhuu "Doriathin sindarista"[6]. Mutta Silmarilionissa, mukaan lukien ne osat jotka Tolkien korjasi Tarun Sormusten herrasta valmistumisen jälkeen, doriathinkieliset nimet ja ilmaukset säilyvät: Mablung, Nauglamîr, Dagnir Glaurunga, Dior. Ainakin mitä näihin nimiin tulee, Etymologioiden doriath selviytyi mytologian kypsään vaiheeseen saakka. Ehkä Etymologioissa vilahtelevaa doriathin kieltä voi pitää sindarin arkaaisena muotona, vaikka sillä vaikuttaa olevan joitakin omia erityispiirteitään ja se eroaa Etymologioiden "muinaisnoldorista" (ON, Old Noldorin) eli "muinaissindarista" (Old Sindarin). Doriath kuuluu varmasti samaan kantatelerin haaraan, joka johtaa sindariin, mutta se näyttää kasvattaneen oman haaransa selvästi ennen kuin päästiin klassiseen harmaahaltiakieleen, ja se on lähempänä kantateleriä kuin sindar. Mutta se mitä pidetään erillisenä kielenä ja mitä murteena, on usein muiden kuin lingvististen tekijöiden sanelemaa. Ehkä poliittisella päätöksellä doriath on sindarin, Thingolin alaisten kielen, muoto – vaikka kuningas halveksikin harmaahaltiakielen pohjoista murretta.[7]

Lúthienin laulu The Lays of Beleriand -teoksessa[8] näyttää kuitenkin olevan puhdasta sindaria. (Siinä on julkaistu Tarua Sormusten herraa myöhäisempi lähde.) Tästä ja muista syistä johtuen jotkut asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Etymologioiden doriath – joka on tässä artikkelissa käsitelty kieli – ei enää ole "pätevä" kieli Tolkienin vanhemmiten omaksumassa mytologiansa lingvistisessä skenaariossa. Tämän näkemyksen mukaan doriathin kieli pitäisi nykyään kuvitella ainoastaan Tarun Sormusten herrasta perusteella tunnetun sindarin erääksi erityisen arkaaiseksi variantiksi, ja Etymologioiden doriath tulisi pääpiirteissään hylätä vanhentuneena käsitteenä – lukuun ottamatta joitakin yllä lueteltuja nimiä, jotka Tolkien ilmiselvästi siirsi sindariin lopettaessaan doriathin olemassaolon erillisenä kielenä. Asiassa ei voi saavuttaa aivan lopullista päätelmää (katso kuitenkin s.v. roth doriathin sanastossa). Tässä käsitelty kieli oli ainakin Doriathin kieli eräässä Tolkienin alati kehittyvän skenaarion vaiheessa.

Voisimme lainata erään myöhäisen lähteen kommenttia Salatun kuningaskunnan kielestä: "Doriathin kieli – – oli vielä Túrinin päivinä vanhakantaisempi kuin muualla käytetty. Eräs asia (kuten Mîm pani merkille) josta Túrin ei koskaan päässyt eroon huolimatta kaunastaan Doriathia kohtaan oli kieli jonka hän oli omaksunut kasvattivuosinaan. Vaikka hän oli ihminen, hän puhui kuin Salatun Kuningaskunnan haltia, mitä vastaisi meidän aikanamme se, että esiin putkahtaisi ihminen, jonka kieli ja jonka saama koulutus miehuuteen saakka olisi peräisin jostakin eristäytyneestä maasta, jossa puhuttu englanti olisi säilynyt lähempänä Elisabet I:n kuin Elisabet II:n hovin kieltä.”[9]

Doriathin rakenne

Doriathin rakenteeseen liittyen voimme tehdä seuraavan huomion: siinä missä sindar ilmaisee omistussuhteita ainoastaan sanajärjestyksen avulla (Ennyn Durin 'Ovet Durin(in)'), doriathissa on yhä erillinen genetiivi, jonka pääte on -a. Se esiintyy piirtokirjoituksessa, jonka eräät doriathilaiset haltiat kaiversivat kiveen Túrinin haudalla: Túrin Turambar Dagnir Glaurunga 'Túrin Turambar Glaurungin surma' (käännetty Silmarillionin hakemistossa [engl. Glaurung's Bane]). Tolkienin mukaan sindarin päätteetön genetiivi vastaa luultavasti muinaisen kielen taivutettuja muotoja, joten tässä suhteessa tavallisen sindarin puhuja pitäisi tosiaankin doriathia arkaaisena.

Etymologioiden (juuri NAUK) mukaan "[doriathin] genetiivi -a(n) edelsi" sanaa jota se määrittää. Käsitelty sana on Nauglamîr 'Kääpiökäädyt', sananmukaisesti *'kääpiön kääty' (naugla + mîr). Kuitenkin tässä kuvattu sanajärjestys ei voi olla ainoa mahdollinen, vrt. Dagnir Glaurunga.

Monikon genetiivin pääte oli -ion, kuten sanassa region 'paatsamien' (myös nimenä Region). Vrt. Quenyan -ion, kuten sanassa Silmarillion 'Silmarilien (tarina)'. Mutta myöhemmän tulkinnan mukaan -ion oli ehkä maata tai aluetta tarkoittava pääte, vrt. sindarin Eregion.

Siinä missä sindar tyypillisesti muodostaa substantiivien monikkomuotoja vokaalinmuunnoksella englannin tapaan (man/men tai goose/geese), doriathissa on monikon pääte -in. Sindarissa (kuten englannissa) vokaalinmuutokset ovat alun perin umlaut-ilmiöitä, jotka on laukaissut muinainen monikon pääte joka sisälsi i-vokaalin. Joten taas kerran doriathia voi nimittää arkaaiseksi sindariin verrattuna.

'Eld 'haltia, elda, mon. Eldin
orth 'vuori', mon. orthin
roth 'luola', mon. rodhin (loppukonsonantin soinnillisuus juuressa ROD on säilynyt vokaalien välissä – ehkä doriathissa ei voinut esiintyä sananloppuisia soinnillisia spirantteja)
urch 'örkki', mon. urchin

Tunnetaan myös tapaus regorn 'paatsama', mon. regin (reg-orn on sananmukaisesti 'paatsama-puu', ja monikon pääte on liitetty suoraan vartaloon reg 'paatsama'; vrt. myös monikon genetiivi region). Tätä monikon päätettä ei saa sekoittaa adjektivaalipäätteeseen, joka esiintyy sanassa ngorthin 'kauhea' < ngorth 'kauhu' (variantti -en sanassa lómen 'kaikuva' < lóm 'kaiku').

Doriathissa ei näytä olevan tavalliselle sindarille luonteenomaisia umlaut-ilmiöitä. Sanan urchin lopputavussa oleva i ei saa u:ta muuttumaan y:ksi assimilaation nojalla, kun taas sindarissa orch, mon. yrch (joka vastaa arkaaisia muotoja kuten urkô, mon. urkî tai urkôi).

Kuitenkin Etymologiat ainakin vihjaavat, että doriath oli yhdessä suhteessa sindarin kaltainen. Toisinaan Etymologioissa on luetteloitu vaihtoehtoisia muotoja: Dolmed' ja Ndolmed (vuoren nimi), gol ja ngol 'viisas, maaginen', gold ja ngold 'noldo, golo ja ngolo 'taikuus, tieto'. Juuret ovat NDOL ja NGOL, joten vaihtoehtoiset muodot heijastavat alkuperäistä sananalkuista konsonanttiyhtymää. Ehkä samoin kuin sindarissa alkuperäinen yhtymä vaikuttaa siihen, mitä muotoa käytetään tiettyjen partikkelien jälkeen, vrt. sindarin golodh 'noldo, mutta i ngolodh '(tietty) noldo [määräinen muoto]. Samoin doriathin gold voi esiintyä muodossa ngold tietyissä ympäristöissä.

Eräs doriathin sana herättää erikoisen kysymyksen: olivatko Doriathin haltiat hylänneet quendin kaksitoistalukujärjestelmän ja omaksuneet meille tutun kymmenjärjestelmän? War of the Jewels -teoksen mukaan[10] kaikki haltiat kaikkina aikoina käyttivät kaksitoistajärjestelmää; kuitenkin nimi Menegroth on käännetty "Tuhannen luolaa" (Etymologioiden mukaan[11] elementit ovat meneg + roth, ilmeisesti 'tuhat' + 'luola[t]'). Mutta kaksitoistalukujärjestelmässä luku 1000 ei ole mitenkään erikoinen. Se ilmaistaisiin merkintänä 6-11-4 (eli 6 x 144 + 11 x 12 + 4 x 1). Tuhat ei olisi lainkaan "tasaluku". Ensimmäinen nelinumeroinen luku kaksitoistalukujärjestelmässä on 1728 (12 x 12 x 12). Tämä olisi ilmauksena "suuri luku" kaksitoistalukujärjestelmän mukaan ajattelevalle samoin kuin 1000 on meille. Voisiko olla niin, että käännös "Tuhannen luolaa" on idiomaattinen ja tarkkaan sanoen epätarkka, ja että Menegroth itse asiassa tarkoittaa '1728 luolaa'? Jos näin on asianlaita, tarkka käännös ei yksinkertaisesti sopisi kieleemme.

Viitteet

  1. Katso: Sindar - jalo kieli (Ulkoinen historia).
  2. Doriathrin – the mothertongue of Lúthien (Ardalambion).
  3. HoME V, s. 375 [H.K. Fauskangerin viite].
  4. HoME V, s. 347-400.
  5. Silm. 4, Thingol ja Melian, s. 65 / ***.
  6. 6,0 6,1 HoME XII, s. 369.
  7. HoME XII, s. 369, 372.
  8. HoME III, s. 354.
  9. HoME XI, s. 312.
  10. HoME XI, s. 423.
  11. Etymologies s.v. ROD (HoME V, s. 384).