Falas
Falas (sindarin 'ranta, vesiraja') oli alue ja valtakunta Beleriandin länsirannikolla Nevrastista etelään. Falasin halki virtasi alueen pohjoisosan kukkuloilta mereen kaksi jokea, Brithon ja Nenning. Brithonin suussa sijaitsi Brithombarin linnoitettu satama ja Nenningin suussa Eglarest. Näiiden välissä oli niemi, jonka kärjessä oli Barad Nimrasin torni.[1]
Haltiat asuttivat Falasin Suuren matkan Cuiviéneniltä päätyttyä Beleriandiin (1125 pv.). Kun Ossë suostutteli osan teleristä jäämään Tämänpuoleisille maille (1149 pv.), he jäivät Falasiin johtajanaan Círdan Laivanrakentaja ja asuivat Brithombarin ja Eglarestin satamissa. Heitä kutsuttiin nimellä falathrim, Falasin haltiat.[2]
Ennen Morgothin paluun jälkeen alkaneita Beleriandin sotia Falas oli Beleriandin runsasväkisimpiä alueita, sillä vain Menegrothissa ja Falasissa eli paljon haltioita yhdessä.[3]
Kääpiöt menivät harvoin Falasiin, "sillä he inhosivat meren ääntä ja pelkäsivät katsella vettä".[4]
Beleriandin sotien ensimmäisen taistelun (1497 pv.) jälkeen Morgothin palvelijat "vaelsivat mielensä mukaan kaikkialla paitsi Falasin muurein ympäröidyissä satamissa".[5] Satamat olivat saarroksissa samana valarin vuonna taisteltuun Dagor-nuin-Giliathiin saakka.[6]
Noldorin palattua Keski-Maahan Finrod Felagund, joka rakensi Nargothrondin kaupungin, hallitsi alueita Sirionilta merelle paitsi Falasia, jossa asuivat ne sindar jotka yhä vielä rakensivat laivoja. Finrodin avulla Falasin satamat rakennettiin uudestaan (65 av.), ja Finrod rakennutti Brithombarin ja Eglarestin välissä olevan niemen kärkeen Barad Nimrasin tornin.[7]
Seuraavan kerran Falas oli mukana laajoissa sotatoimissa seitsemän vuotta Dagor Bragollachin jälkeen (462 av.), kun Círdan toi laivoilla Falasista lisäjoukkoja Drengistin vuonoon auttaakseen Fingonia, jonka alueille Hithlumiin Morgothin joukot olivat hyökänneet.[8]
Falasin haltiat olivat myös Nirnaeth Arnoediadissa (472 av.) Fingonin joukkojen mukana.[9] Hävityn taistelun jälkeen örkit ja sudet hävittivät seuraavana vuonna Falasin ja piirityksen jälkeen myös satamakaupungit. Tällöin suuri osa Falasin kansasta sai surmansa tai joutui orjuuteen. Osa pääsi kuitenkin Círdanin ja Gil-galadin johdolla pakoon Balarin saarelle.[10] Falas jäi kuitenkin tämän jälkeen autioksi,[11] eikä sitä tiettävästi asutettu enää ennen Beleriandin uppoamista.
Nimestä
Sindarinkielinen sana falas tarkoittaa 'rantaa, vesirajaa'.[12]
Nimen kehityksestä
Ambarkantan Kartassa IV 1930-luvulta esiintyy vielä nimimuoto Falasse.[13]
Viitteet
- ↑ Silm., Beleriandin ja pohjoisten maiden kartta, s. [karttaliite] / [sisäkannet].
- ↑ Silm. 5, Eldamar ja eldaliën ruhtinaat, s. 67 / 48.
- ↑ Silm. 10, Sindar, s. 115 / 87.
- ↑ Silm. 10, Sindar, s. 112 / 83.
- ↑ Silm. 10, Sindar, s. 117 / 88.
- ↑ Silm. 13, Noldorin paluu, s. 130 / 100.
- ↑ Silm. 14, Beleriandista ja sen valtakunnista, s. 147 / 113.
- ↑ Silm. 18, Beleriandin häviö ja Fingolfinin tuho, s. 199-200 / 156-157.
- ↑ Silm. 20, Viides taistelu: Nirnaeth Arnoediad, s. 238 / 190.
- ↑ Silm. 20, Viides taistelu: Nirnaeth Arnoediad, s. 245 / 195.
- ↑ Silm. 21, Túrin Turambar, s. 265 / 214.
- ↑ Silm., Liite: Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 434 / 377 (s.v. falas); Etymologies s.v. PHAL, PHÁLAS- (HoMe V, s. 381); J. R. R. Tolkien: "Words, Phrases and Passages", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 62, 73, 97. Vrt. esim. nimet Tol Falas, Anfalas, Belfalas.
- ↑ HoMe IV, s. 249.
