Kuu

Kohteesta Kontuwiki
Kuu. Kuva: Martin Mark / Wikimedia Commons

Kuu (engl. Moon, quenyaksi Isil, sindariksi Ithil, valarin kielellä Phanaikelūth) on toinen valoista, jotka valar tekivät, kun Melkor ja Ungoliant olivat surmanneet Valinorin Kaksi puuta ja Valinor oli jäänyt pimeyteen.[1] Yavanna ja Nienna saivat kuitenkin Laurelinin kantamaan vielä yhden kultaisen hedelmän, josta siitä tehtiin Aurinko; Telperionin "lehdetön oksa" tuotti "yhden ainoan suuren hopeakukan". Yavanna otti hedelmän ja kukan haltuunsa; sitten puut kuolivat.[2]

Narsilionissa kerrotaan, miten Aulë ja hänen väkensä tekivät Laurelinin hedelmälle ja Telperionin kukalle astiat: Varda asetti ne taivaalle kulkemaan "Ilmenin alamaissa ja lähetti ne säädetyille reiteille Maan vyölle lännestä itään ja takaisin".[2] Kuun saari annettiin ohjattavaksi maia Tilionille, joka oli Oromën väkeen kuulunut metsämies, jolla oli hopeajousi ja joka rakasti hopeaa niin, että levätessään meni Lórieniin ja "makasi uneksuen Estën lampien rannoilla Telperionin häilyvien säteiden valossa". Tämän vuoksi hän pyysi itse saada pitää huolta "viimeisestä hopeakukasta".[3]

Kuu nousi taivaalle ennen aurinkoa vuonna 1500 pv.[4] ja valaisi jonkin aikaa yksin. Silloin "Yavannan unessa kauan odottaneista moni liikahti ja heräsi"[3] ja Fingolfin puhalsi hopeatorviinsa ja aloitti marssinsa Keski-Maassa.[5]

Kuu oli kulkenut seitsemän kertaa taivaan poikki ja oli päässyt äärimmäiseen itään, kun Aurinko nousi ensimmäisen kerran.[3] Tämän jälkeen Kuu ja Aurinko kulkivat yhdessä taivaalla, Aurinko lännestä itään ja Kuu idästä länteen Maan keskivaiheilla kohdaten – mutta Tilionin oikkujen vuoksi hänen vauhtinsa oli epätasainen eikä hän "pysynyt säädetyllä polulla vaan pyrki aina [Auringon laivaa kuljettavan] Arienin luo".[3] Tilion oli ihastunut Arieniin ja lähestyi tätä vaikka Auringon liekki kärvensi häntä "ja Kuun saari tummui".[3]

Tilionin olisi pitänyt Arienin tavoin kulkea Maan alitse noustakseen uudestaan idästä Auringon laskeuduttua, mutta Tilion kulki mielensä mukaan siellä sun täällä ja "matkasi yksin Ardan juurten luolien ja loukkojen kautta".[6]

Morgoth lähetti varjonhenkensä hyökkäämään Kuun kimppuun, mutta Tilion torjui hyökkäyksen.[6]

Muut nimet ja nimitykset

Viitteet

  1. Silm. 8, Valinorin pimeneminen, s. 89-91 / 67-68.
  2. 2,0 2,1 Silm. 11, Aurinko ja Kuu ja Valinorin vetäytyminen, s. 119 / 90.
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 Silm. 11, Aurinko ja Kuu ja Valinorin vetäytyminen, s. 120 / 90. – Vuoden 1979 laitoksessa "Hopea-Kukasta".
  4. Amanin annaalit (HoMe X, s. 131).
  5. Silm. 11, Aurinko ja Kuu ja Valinorin vetäytyminen, s. 121 / 91.
  6. 6,0 6,1 Silm. 11, Aurinko ja Kuu ja Valinorin vetäytyminen, s. 122 / 93. – Vuoden 1979 laitoksessa: "kuljeskeli yksin Ardan luolien ja loukkojen yllä".
  7. HoMe IX, s. 426, 431.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia