Lothlórien

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä artikkeli käsittelee paikkaa Keski-Maassa. Lukeaksesi samannimisistä Valinorissa sijaitsevista puutarhoista katso Lórien (Valinor).

J. R. R. Tolkien: The Forest of Lothlorien in Spring

Lothlórien eli Lórien oli galadhrimin maa Keski-Maassa Celebrantin ja Anduinin välissä. Maan hallitsijoina Sormuksen Sodan aikaan olivat Galadriel ja Celeborn. Ennen heitä aluetta hallitsi Amroth.

Mallornit

Lórien tunnettiin kultakukkaisista mallorn-puistaan. Puut istutettiin Lórieniin toisen ajan vuoden 800 jälkeen, kun Númenorin kuninkaanperijä Aldarion toi mallornin terhoja Gil-galadille Lindoniin. Koska ne eivät itäneet Lindonissa lahjoitti Noldorin Korkea kuningas niitä sukulaiselleen Galadrielille, joka toi ne silloiselle asuinseudulleen Lórieniin.

Lórienissa puut kasvoivat pian, mutta niistä ei koskaan tullut yhtä ylväitä kuin Nísimaldarin leudossa laaksossa Númenorin länsiosissa.[1]

Nimet

Tarussa Sormusten herrasta Legolas kääntää nimen Lothlórien puolittain "Kukka-Lórieniksi" (engl. Lórien of the Blossom),[2] mutta Puuparta "Unenkukaksi" (engl. the Dreamflower).[3] Liitteen F alaviitteen (suomennoksen loppuviite 81) mukaan Lórien on alkuperältään "todennäköisesti salohaltiakieltä", josta se on "omaksuttu sindariin". Lisäksi Silmarillionista tiedetään, että myös vala Irmon asuinpaikan nimi on Lórien. Tämä valinorilainen paikannimi on quenyaa ja sen merkityksen tiedetään liittyvän uneen, vaikka varsinaista käännöstä ei olekaan tiedossa.

Nimeä kommentoidaan useissa muissa kirjoituksissa, joista Christopher Tolkien on julkaissut otteita Keskeneräisten tarujen kirjassa. Kokonaisena on julkaistu ainakin Words, Phrases and Passages -kommentaarin selitys, jossa yhdistyy sekä nimen salohaltiakielinen alkuperä että yhteys Valinorin Lórieniin. Selityksen mukaan valtakunnan alkuperäisin salohaltiakielinen (nandorinkielinen) nimi oli Lindóri(n)and 'laulajien maan laakso'. Kun Galadriel oli tuonut maahan mallorneja, se sai uuden, 'kultaan' viittaavan nimen Lóri(n)and. Tämä nimi muutettiin valinorilaisen nimen vaikutuksesta muotoon Lórien, joka edelleen sindarilaistettiin lisäämällä etuliitteeksi sindarin loth 'kukka'. [4] Eräs toinen kirjoitus kertoo lisäksi, että muutos Lórinandista Lórieniksi "lienee Galadrielin itsensä tekoa".[5] Irmon puutarhan ja Galadrielin valtakunnan välillä oli monia yhtäläisyyksiä: Valinorin Lórien oli valarille lepopaikka, ja Galadriel oli tehnyt omasta maastaan "turvapaikan, rauhan ja kauneuden saarekkeen".[5] Lisäksi Irmon tehtävä näkyjen, unien ja mielihalujen valtiaana sopi yhteen Lothlórienissa ylläpidetyn, haltioiden toiveiden mukaisen tilan kanssa.[4]

Muita Tarussa Sormusten herrasta esiintyviä Lórienin nimiä: Laurelindórenan, Kultainen metsä, Dwimordene.

Muissa kirjoituksissa mainittuja aikaisempia tai muita nimiä: Lórinand, Laurenandë, Glornan, Nan Laur, Lindórinand.

Viitteet

  1. KTK 231
  2. TSH I/2.6., *** / *** / 452 / *** / ***
  3. TSH II/3.4., *** / *** / 81 / *** / ***
  4. 4,0 4,1 J. R. R. Tolkien: "Words, Phrases and Passages", toim. Christopher Gilson, Parma Eldalamberon, 2007, nro 17, s. 48
  5. 5,0 5,1 KTK 346–347 [viite 5]