Imrahil

Kohteesta Kontuwiki
Imrahil. Kuva © Jan Pospíšil.

Imrahil[1] (2955 ka. - 34 na.[2]) oli Dol Amrothin suuriruhtinaana Sormuksen sodan aikaan ja taisteli urheasti niin Pelennorin kentillä kuin Mustan portin edustallakin.

Suku ja olemus

Imrahil syntyi vuonna 2955 ka. Hänellä oli kaksi vanhempaa sisarta, Ivriniel[2] ja Finduilas, joista jälkimmäinen avioitui Gondorin käskynhaltijan Denethor II:n kanssa.[3] Imrahilista tuli Dol Amrothin 22. suuriruhtinas levottomien aikojen alla, oletettavasti isänsä Adrahilin kuollessa vuonna 3010.[2] Suuriruhtinaana hän kuului Gondorin merkittävimpiin ylimyksiin ja käskynhaltijan neuvonantajiin.

Jo Sormuksen sodan kuluessa Imrahil ystävystyi kaukaisen sukulaisensa (kuningas Thengelin vaimo Morwen polveutui suuriruhtinaista) Rohanin kuninkaan Éomerin kanssa, ja sodan jälkeen Éomer otti hänen nuorimman lapsensa ja ainoan tyttärensä Lothírielin vaimokseen.[4] Imrahilin muita lapsia olivat Elphir, Erchirion ja Amrothos, mutta hänen vaimostaan ei ole tietoa. Hän kuoli 99-vuotiaana Neljännen Ajan vuonna 34, suuriruhtinaana häntä seurasi esikoisensa Elphir.[2]

Kohdatessaan Imrahilin Minas Tirithissä haltia Legolas huomasi heti, että "tämän miehen suonissa tosiaan virtasi haltiaverta",[5] ja vahvisti näin Dol Amrothin tarustossa periytyneen tiedon, jonka mukaan suvun perustaja Imrazôr oli nainut haltianeito Mithrellasin.[6]

Legolas totesi vielä Gimlille, että Imrahil oli "salskea ylimys ja suuri ihmisten päällikkö".[7]

Sormuksen sodassa

Sormuksen sodan syttyessä Imrahil johdatti 700 jalkamiestä ja komppanian joutsenritareitaan Minas Tirithin turvaksi[8] ja toimi käskynhaltija Denethorin neuvostossa suunnittelemassa sotatoimia.[9]

Imrahil hoitaa haavoittunutta Faramiria. Kuva © Anke Eißmann.

Sormusaaveiden ajettua Rammas Echorin puolustajat pakoon Imrahil, joka johti vastahyökkäystä vetäytyjien turvaksi, pelasti Faramirin Haradin ratsumiesten kynsistä, irrotti eteläisten ampuman nuolen, tyrehdytti verenvuodon[10] ja kantoi haavoittuneen kaupunkiin.[11] Piirityksen aikana Imrahil kulki "loistavassa sotisovassaan" Gandalfin kanssa varustuksilla rohkaisemassa kaupungin puolustajia.[12]

Pelennorin kenttien taistelussa Imrahil johti uloshyökkäystä[13] ja kohtasi taistelukentällä Théodenin ruumista kantavan saattueen; hän näki myös Éowynin, jota luultiin kuolleeksi, ja huomasi tämän olevan yhä elossa.[14] Järjestettyään apua neidolle hän palasi taisteluun, joka päättyi viimein illansuussa kaupungin puolustajien voittoon.[15]

Taistelun jälkeen Imrahil neuvoi Aragornia odottamaan toistaiseksi kaupungin ulkopuolella Denethorin ylpeyden vuoksi,[16] mutta saavuttuaan sisään kaupunkiin hän sai kuulla Denethorin kuolleen. Aragorn ei kuitenkaan halunnut ottaa käskyvaltaa itselleen, vaan kehotti Imrahilia hallitsemaan kaupunkia siihen asti, kunnes sormusaaveiden haavoittama Faramir heräisi.[17]

Pelennorin kentillä saadun voiton jälkeen pidetyssä neuvottelussa Imrahil esiintyi käskynhaltijana ja muistutti riittävän puolustuksen jättämisestä Minas Tirithin turvaksi, kun Lännen armeija marssisi kohti Morannonia.[18] Hän ei kuitenkaan jäänyt kaupunkiin, vaan johti ritareitaan marssilla taisteluun Mustan portin edustalle.[19]

Sodan jälkeen

Sauronin tuhon jälkeen Imrahil osallistui Cormallenin kentällä Sormuksen viejien kunniaksi järjestettyyn juhlaan,[20] Lännen päälliköiden palattua kaupunkiin hän osallistui kuningas Elessarin kruunajaisiin[21] ja ratsasti vielä Edorasiin kuningas Théodenin hautajaisiin mutta ei enää jatkanut Rivendelliä kohti vaan palasi ilmeisesti kotiinsa Dol Amrothiin.[22]

Neljännellä ajalla Imrahil ja Ithilienin suuriruhtinaaksi nimitetty Faramir olivat kuningas Elessarin johtavat komentajat, ja yhä jatkuvissa taisteluissa itäläisiä ja eteläisiä vastaan jompikumpi heistä toimi "tavallisesti sotilaallisena komentajana paikan päällä kuninkaan poissaollessa".[23] Dol Amrothin suuriruhtinasta pidettiin kuitenkin kuninkaan jälkeen uudelleen perustetun valtakunnan suurimpana ylimyksenä.[24]

Nimestä

Tolkienin mukaan Imrahil on númenorilainen nimi,[25] mutta sen merkityksestä ei ole tarkkaa tietoa. Carl F. Hostetter ja Patrick H. Wynne yhdistävät päätteen -hil (vrt. myös Adrahil, Edrahil [sindaria mutta merkitys epäselvä], Ar-Zimrahil, Eruhil) adûnaicin kieleen ja arvelevat sen merkitykseksi 'perillinen, seuraaja, poika/tytär'. Nimen alkuosan Imra- perusteella he arvelevat sen tarkoittavan 'Imrazôrin perillistä'.[26]

Viitteet

  1. Suomennoksen (TSH III/5.6., Taistelu Pelennorin pelloilla, s. *** / 737 / *** / *** / 875 / ***) perusteella Imrahililla olisi ollut myös lisänimi "Kaunis", mutta alkutekstissä (LoTR III/5.6., s. 8462005) on pieni alkukirjain: Imrahil the fair.
  2. 2,0 2,1 2,2 2,3 HoMe XII, s. 221.
  3. TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1090 / ***.
  4. TSH, liite A II, "Eorlin huone", s. *** / *** / *** / *** / 1107 / ***.
  5. TSH III/5.9., Viimeinen neuvottelu, s. *** / *** / *** / *** / 902 / ***.
  6. KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 338, 340-341 / 286, 288; KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 429-430 / 361 (viite 39).
  7. TSH III/5.9., Viimeinen neuvottelu, s. *** / *** / *** / *** / 903 / ***.
  8. TSH III/5.1., Minas Tirith, s. *** / 672 / *** / *** / 797 / ***.
  9. TSH III/5.4., Gondorin piiritys, s. *** / *** / *** / *** / 843-844 / ***. Imrahil muistutti neuvoston kokouksessa Cair Androsin puolustamisesta pohjoisesta kohdistuvaa uhkaa vastaan mutta Denethor ei suostunut lähettämään sinne lisää joukkoja.
  10. TSH III/5.8., Parannuksen tarha, s. *** / *** / *** / *** / 894 / ***.
  11. TSH III/5.4., Gondorin piiritys, s. *** / 714-715 / *** / *** / 848-849 / ***.
  12. TSH III/5.4., Gondorin piiritys, s. *** / 718 / *** / *** / 852 / ***.
  13. Lähtiessään taisteluun Imrahil kohtasi Gandalfin, joka oli menossa pelastamaan Faramiria roviolta; Gandalf kehotti Imrahilia kiiruhtamaan taisteluun kaikki miehet mukanaan (TSH III/5.7., Denethorin rovio, s. *** / 741 / *** / *** / 881 / ***).
  14. TSH III/5.6., Taistelu Pelennorin pelloilla, s. *** / 736 / *** / *** / 874-875 / ***.
  15. TSH III/5.6., Taistelu Pelennorin pelloilla, s. *** / 737-739 / *** / *** / 877 / ***.
  16. TSH III/5.8., Parannuksen tarha, s. *** / 749-750 / *** / *** / 891 / ***.
  17. TSH III/5.8., Parannuksen tarha, s. *** / *** / *** / *** / 891-892 / ***.
  18. TSH III/5.9., Viimeinen neuvottelu, s. *** / *** / *** / *** / 911 / ***.
  19. TSH III/5.9., Viimeinen neuvottelu, s. *** / *** / *** / *** / 912 / ***, TSH III/5.10., Musta portti aukeaa, s. *** / *** / *** / *** / 918, 922 / ***.
  20. TSH III/6.4., Cormallenin kenttä, s. *** / *** / *** / *** / 985 / ***.
  21. TSH III/6.5., Käskynhaltija ja kuningas, s. *** / *** / *** / *** / 996 / ***.
  22. TSH III/6.6., Jäähyväisiä, s. *** / *** / *** / *** / 1008 / ***.
  23. J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 407 (kirje 244).
  24. J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 406 (kirje 244).
  25. TSH, liite E I, "Sanojen ja nimien ääntäminen", s. *** / *** / *** / *** / 1151 / ***.
  26. Carl F. Hostetter – Patrick Wynne, An Adûnaic Dictionary, Vinyar Tengwar 25, 1992, s. 16 s.v. †hil*.