Fingon

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Fingon oli noldoriin kuulunut haltia, Fingolfinin, Finwën pojan, esikoinen. Hänen nuorempi veljensä oli Turgon ja hänen sisarensa oli Aredhel Ar-Feiniel.[1] Fingonin luonteesta sanotaan, että hän oli veljensä Turgonin lailla sydämeltään uljas ja tulinen eikä mielellään heittänyt kesken sitä mihin oli ryhtynyt.[2]

Elämä

Katkera matka Keski-Maahan

Kun Fëanor kehotti noldoria lähtemään Amanista takaisin Keski-Maahan, Fingon oli yksi niistä joita Fëanorin sanat koskettivat. Hän ei tosin rakastanut Fëanoria, mutta hän halusi nähdä Keski-Maan laajat seudut ja koettaa siellä onneaan – kuten serkkunsa Galadriel.[3]

Fingonin läheisimpiä ystäviä Amanissa olivat Fëanorin pojan Maedhrosin lisäksi Galadrielin veljet Angrod ja Aegnor, jotka ilmeisesti Fingonin vaikutuksesta lähtivät Fëanorin perään. Itse asiassa Fingonin ansiota (tai syytä) oli myös se, että Fingolfin lähti Keski-Maahan. Fingolfin ei olisi halunnut hylätä valaria, mutta Fingon vaati häntä lähtemään ja lisäksi Fingolfin halusi pitää huolta kansastaan, joka muutoin olisi saattanut joutua Fëanorin johdettavaksi.[4]

Noldorin aloittaessa pitkän marssinsa Fingon kulki Fingolfinin kansan kärkijoukossa,[5] ja hän joutui mukaan Alqualondën taisteluun luultuaan, että teleri olivat hyökänneet Fëanorin joukkojen kimppuun.[6] Näin hän tuli auttaneeksi Fëanoria telerin laivojen anastamisessa ja jatkoi marssia päättäväisyytensä lisäksi myös siksi, että tunsi olevansa osallinen Alqualondën sukusurmaan.[2] Palkkioksi hän sai vain osuuden valarin vihasta, sillä purjehdittuaan meren yli Fëanor ei lähettänyt laivoja takaisin edes häntä hakemaan, vaikka Maedhros hänet isälleen erikseen mainitsi. Laivat poltettiin Losgarissa ja Fingon joutui seuraamaan isäänsä Helcaraxën jäärauman kauhuihin.[7]

Urotekoja Beleriandissa

Saavuttuaan Keski-Maahan Fingon asettui asumaan isänsä kanssa Hithlumiin, josta hän sai halllittavakseen Dor-lóminin.[8] Myöhemmin Fingolfin antoi Dor-lóminin palvelukseensa tulleen ihmisen, Hador Lórindolin hallittavaksi.

Fingon Thangorodrimilla. "Oi kuningas jolle linnut ovat rakkaat, ohjaa höyhenin koristettua nuolta ja sääli noldoria heidän hädässään!" © Jenny Dolfen.

Fëanorin kuoleman jälkeen Maedhros joutui Morgothin vangiksi ja hänet kahlehdittiin Thangorodrimin jyrkänteeseen. Fingon muisti heidän vanhan ystävyytensä ja lähti etsimään Maedhrosta. Sattuman kaupalla Maedhros kuuli Thangorodrimille vaeltaneen Fingonin laulun ja vastasi siihen. Niin Fingon löysi serkkunsa, mutta ei päässyt tämän luokse korkealle jyrkänteelle. Hän oli vähällä ampua Maedhrosin jousellaan, kun tämä pyysi päästä tuskistaan, mutta silloin kotkien kuningas Thorondor lensi paikalle ja kantoi Fingonin Maedhrosin luo. Morgothin kahletta hän ei kuitenkaan pystynyt irrottamaan, vaan hänen oli leikattava Maedhrosin käsi ranteesta poikki. Sitten Thorondor vei heidät Mithrimiin.[9]

Fingonin uroteko toi hänelle mainetta, mutta sen poliittiset seuraukset olivat paljon merkittävämmät: Maedhros luovutti Finwën huoneen yliherruuden Fingolfinille ja hänen jälkeläisilleen ja teki sovinnon Fingolfinin kanssa.[10]

Fingon jatkoi urotekojensa sarjaa, kun lohikäärme Glaurung hyökkäsi ensimmäisen kerran Angbandista sata vuotta Dagor Aglarebin taistelun jälkeen. Fingon ratsasti sitä vastaan jousimiehineen, piiritti sen ja ajoi sen takaisin pimeään kotiinsa kasvattamaan nahkaansa paksummaksi. Paljolti Fingonin ansiosta Beleriandissa säilyi rauha vielä parinsadan vuoden ajan.[11]

Noldorin korkea kuningas

Angbandin piiritys päättyi viimein Dagor Bragollachiin, Äkkiliekin aisteluun, jota johti voimissa ja pahuudessa vahvistunut Glaurung. Fingolfin ja Fingon työnnettiin Ered Wethrinille eivätkä he päässeet auttamaan Finarfinin poikia.[12] Fingolfin luuli kaiken olevan menetetty: hän ratsasti Angbandin porteille, haastoi Morgothin kaksintaisteluun ja kaatui.[13] Fingonista tuli nyt Fingolfinin huoneen herra ja noldorin korkea kuningas. Hän hallitsi edelleen Hithlumia, mutta poikansa Ereinionin (eli Gil-galadin) hän lähetti Círdanin hoiviin.[14]

Seitsemän vuotta Dagor Bragollachin jälkeen Morgoth hyökkäsi Hithlumiin. Eithel Sirion piiritettiin ja piirityksen aikana kaatui sen komentaja Galdor, joka oli hallinnut Dor-lóminia ensin Fingolfinin ja sitten Fingonin vasallina Dagor Bragollachissa kaatuneen isänsä Hadorin jälkeen.[15]

Fingon joutui ahtaalle Morgothin hyökkäyksessä, joka ulottui Hithlumin tasangolle saakka. Hän sai kuitenkin viime hetkellä apua Drengistin vuonoa ylös purjehtineelta Falasin haltioiden sotajoukolta, ja örkit ajettiin pois Hithlumista. Húrinista tuli nyt Dor-lóminin herra Fingonin alaisuudessa.[16]

Lukemattomat kyyneleet

Fingon ja Gothmog
Kuva © Ted Nasmith

Morgoth lupasi Fingonin päästä suuren palkkion,[17] mutta salamurhaajan ase ei häntä kaatanut, vaan hän menehtyi Nirnaeth Arnoediadin taistelussa. Berenin ja Lúthienin antaman esimerkin rohkaisemana Maedhros kokosi laajan liiton, jonka oli tarkoitus hyökätä Angbandiin.[18] Sotasuunnitelman mukaan Maedhros houkuttelisi ensin Morgothin joukot Anfauglithiin ja Fingon iskisi sitten niiden sivustaan Hithlumista.[19] Kävi kuitenkin niin, että Morgoth onnistui houkuttelemaan Fingonin joukot liikkeelle liian aikaisin, ja vaikka Angbandin porteille saakka ehtinyt Fingonin hyökkäys olikin vähällä onnistua, itäläisten petoksen ansiosta liiton joukot joutuivat erilleen ja ne tuhottiin lähes täysin.[20] Fingon joutui vetäytymään Angbandista ja hänet saarrettiin. Lopulta, koko henkivartiostonsa kaaduttua, Fingon joutui taistelemaan yksin balrogien johtajaa Gothmogia vastaan. Toinenkin balrog tuli Gothmogin avuksi ja ne hakkasivat Fingonin maahan ja talloivat hänen sinihopeaisen lippunsa.[21] Hänen ruumiinsa lienee joutunut muiden Nirnaeth Arnoediadissa kaatuneiden mukana Haudh-en-Ndenginiin. Turgonista hänen veljestään tuli noldorin korkea kuningas.[22]

Viitteet

  1. Silm. 5, Eldamar ja eldaliën ruhtinaat, s. 70 / ***; Silm., sukupuu Finwën huone, s. 383 / ***.
  2. 2,0 2,1 Silm. 9, Noldorin pako, s. 106 / ***.
  3. Silm. 9, Noldorin pako, s. 99-100 / ***.
  4. Silm. 9, Noldorin pako, s. 100 / ***.
  5. Silm. 9, Noldorin pako, s. 102 / ***.
  6. Silm. 9, Noldorin pako, s. 104 / ***.
  7. Silm. 9, Noldorin pako, s. 106-107 / ***.
  8. Silm. 14, Beleriandista ja sen valtakunnista, s. 145, 148 / ***.
  9. Silm. 13, Noldorin paluu, s. 134-136 / ***.
  10. Silm. 13, Noldorin paluu, s. 135 / ***.
  11. Silm. 13, Noldorin paluu, s. 142-143 / ***.
  12. Silm. 18, Beleriandin häviö ja Fingolfinin tuho, s. 189 / ***.
  13. Silm. 18, Beleriandin häviö ja Fingolfinin tuho, s. 190-191 / ***.
  14. Silm. 18, Beleriandin häviö ja Fingolfinin tuho, s. 192 / ***.
  15. Silm. 18, Beleriandin häviö ja Fingolfinin tuho, s. 199 / ***.
  16. Silm. 18, Beleriandin häviö ja Fingolfinin tuho, s. 199-200 / ***.
  17. Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 204 / ***.
  18. Silm. 20, Viides taistelu: Nirnaeth Arnoediad, s. 236 / ***.
  19. Silm. 20, Viides taistelu: Nirnaeth Arnoediad, s. 237 / ***.
  20. Silm. 20, Viides taistelu: Nirnaeth Arnoediad, s. 239-241 / ***.
  21. Silm. 20, Viides taistelu: Nirnaeth Arnoediad, s. 242 / ***.
  22. Silm. 20, Viides taistelu: Nirnaeth Arnoediad, s. 246 / ***.


Edeltäjä:
Fingolfin
Noldorin Korkea Kuningas
456 av. - 472 av.
Seuraaja:
Turgon

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia