Celebrimbor

Kohteesta Kontuwiki
Celebrimbor. Kuva © Jenny Dolfen. Lähde: Jenny Dolfen Art.

Celebrimbor oli Curufinin Fëanorin pojan poika, joka takoi mahtisormukset. Hänen tarinansa on monin paikoin epäselvä ja keskeneräinen, mutta Silmarillionissa, Keskeneräisten tarujen kirjassa ja Tarussa Sormusten herrasta esiintyvistä maininnoista voidaan kuitenkin rakentaa melko johdonmukainen kertomus – jonka täydennykseksi on kuitenkin kiinnitettävä huomiota selontekoon tarinan kehityksestä.

Elämä ja teot

Syntymä ja nuoruus Amanissa

Edellä mainituissa teoksissa esiintymättömän myöhäisen tekstin mukaan Celebrimbor syntyi Amanissa ja seurasi isäänsä maanpakoon, mutta hänen äitinsä jäi Amaniin Finarfinin kansan mukana.[1]

Beleriandissa

Celebrimborin elämästä ensimmäisen ajan auringon vuosina Beleriandissa tiedetään vain, että hän "kielsi isänsä teot ja jäi Nargothrondiin", kun Curufin ja Celegorm karkotettiin kaupungista Finrodin kuoleman jälkeen.[2]

Eregioniin

Toisella ajalla Celebrimbor asui Ost-in-Edhilissä, Eregionin eli Paatsamalan haltiakaupungissa ja tuli tunnetuksi mestariseppänä.[3] Hänen kerrotaan rakastaneen käsityötä melkein yhtä kiihkeästi kuin kääpiö, ja hänestä tuli yksi Eregionin tärkeimmistä käsityöläisistä[4] ja hän oli läheisissä suhteissa Khazad-dûmin kääpiöiden, erityisesti Narvin kanssa.[5] Vuosien kirjassa häntä nimitetään jopa "Eregionin valtiaaksi".[6] Kääpiö Narvin kanssa hän valmisti myös Morian länsiportin.[7]

Eregionissa Celebrimbor ja muut haltiasepät perustivat veljeskunnan nimeltään Gwaith-i-Mírdain, "Kultaseppien kansa", joka sai paljon valtaa Eregionissa.[8]

Sauron ja mahtisormukset

Ystävälliseen valeasuun pukeutunut Sauron tuli Eregioniin ja sai Gwaith-i-Mírdainin otteeseensa: vuosien 1350-1400 ta. välillä Gwaith-i-Mírdain kaappasi vallan Eregionissa;[9] Sauron opetti myös Celebrimboria, joka takoi haltiain Kolme sormusta, Naryan, Nenyan ja Vilyan. Celebrimbor oli altis Sauronin houkutuksille, sillä hän "tahtoi sydämessään kilpailla Fëanorin kanssa taidossa ja maineessa".[8] Celebrimbor takoi nämä sormukset yksin, mutta hänen toisissa töissään, jotka olivat ihmisten yhdeksän sormusta ja kääpiöiden seitsemän sormusta Sauron auttoi häntä.[10]

Mutta lähdettyään Eregionista vuoden 1500 ta. tienoilla Sauron takoi Valtasormuksen ja hänen pantuaan sen sormeensa haltiat tunnistivat hänet. Celebrimbor kapinoi Sauronia vastaan ja luopui Kolmesta sormuksesta: Galadriel sai Nenyan ja Gil-galad kaksi muuta.[11]

Celebrimborin kuolema. Kuva © Peter Xavier Price.

Sota Sauronia vastaan ja kuolema

Kuultuaan Celebrimborin katumuksesta Sauron ryhtyi sotaan haltioita vastaan hän sai surmansa kun Sauronin joukot hyökkäsivät Eregioniin ja hävittivät sen;[12] Celebrimbor ajoi ensin Sauronin etujoukot takaisin, mutta hänen joukkonsa ja apuun tulleen Elrondin joukot suljettiin Eregionin ulkopuolelle ja Sauron pääsi valloittamaan ja tuhoamaan Eregionin.[13] Viimeinen taistelu käytiin kuitenkin Eregionissa Gwaith-i-Mírdainin talon ovella: Celebrimbor jäi vangiksi ja häneltä saatiin kiduttamalla tieto siitä, kenelle kääpiöiden seitsemän sormusta oli annettu.[10] Kun Celebrimbor ei suostunut kertomaan minne haltiain sormukset oli annettu, Sauron antoi surmata hänet.[10]

Viimeisenä nöyryytyksenä Celebrimborille jatkaessaan sotaa Sauron piti lippunaan seipäässä riippuvaa, örkinnuolien lävistämää Celebrimborin ruumista.[10]

Tarinan kehityksestä

Celebrimborin hahmo syntyi vasta Tarua Sormusten herrasta kirjoitettaessa ja Tolkien muutti hänen taustaansa moneen kertaan.[14] Keskeneräisten tarujen kirjan kertomuksessa "Galadrielista ja Celebornista" Celebrimbor on "noldorilainen taitoniekka" joka kuului Galadrielin ja Celebornin väkeen, mutta tekstin toimittaja Christopher Tolkien toteaa, että hänen seuraamassaan tekstissä Celebrimbor oli alun perin "yksi Gondolinin eloonjääneistä, Turgonin suuria rakentajia",[15] mutta tekstiä oli muokattu sopimaan myöhempään käsitykseen, jonka mukaan Celebrimbor oli Fëanorin jälkeläinen.[5]

Tolkien kirjoitti myöhemmin omaan Kuninkaan paluun kappaleeseensa Vuosien kirjan maininnan kohdalle pohdinnan Celebrimborin syntyperästä. Tässä (ja vain tässä) hän päätyi siihen, että Celebrimbor oli Curufinin poika, joka seurasi isäänsä maanpakoon Amanista, vaikka hänen äitinsä oli kieltäytynyt ottamasta osaa kapinaan, mutta täysin erilainen kuin isänsä ja kieltäytyi lähtemästä tämän mukana maanpakoon.[16] Tähän perustuvat maininnat Celebrimborin ja hänen isänsä välirikosta painetussa Silmarillionissa.[17]

Mutta vuodelta 1968 tai hieman sen jälkeen peräisin olevassa kirjoituksessaan, joka käsittelee eldarin 'kättä' tarkoittavia sanoja, Tolkien selittää nimen Celebrimbor etymologiaa ja sanoo, että Celebrimbor oli teleriin kuulunut haltia, joka oli yksi kolmesta Celebornia maanpakoon seuranneesta teleri-haltiasta ja muutti Eregioniin kuultuaan Moriasta löytyneestä mithrilistä.[18] Mutta toisaalla samassa esseessä Tolkien sanoo Celebrimborin olleen sinda, joka väitti polveutuvansa Daeronista.[19]

Näin ollen Celebrimborin tarinan voi syystä sanoa jääneen pahasti kesken.

Nimestä

Sindarinkielinen nimi Celebrimbor (Celebrin-baur) tarkoittaa "hopeanyrkkiä": celeb 'hopea', paur 'nyrkki'.[18] Viitaten tarinaversioon, jonka mukaan hän kuului teleriin, nimi oli sindarisoitu telerinkielisestä nimestä Telperimpar, joka oli quenyaksi Tyelpinquar.[18]

Liite: Elessar

Aragornin kantaman vihreän jalokiven, Elessarin, synnystä on olemassa kaksi tarinaa. Toisen mukaan se oli Eärendilin kantama kivi, jonka teki Enerdhil, gondolinilainen jalokiviseppä, ja jonka Olórin toi takaisin Keski-Maahan,[20] mutta toisen tarinan mukaan Celebrimbor (joka tässä tarinassa on syntyjään gondolinilainen), teki sen jäljennökseksi Enerdhilin tekemästä ja antoi Galadrielille, jota hän rakasti.[21]

Viitteet

  1. ↑ HoMe XII, s. 317 [viite 7]. Ks. myös "Tarinan kehityksestä" alla.
  2. ↑ Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 220 / 174.
  3. ↑ Silm., Mahtisormukset ja kolmas aika, s. 356 / 296.
  4. ↑ Suomennoksessa "päärakentajia", alkutekstissä the chief artificer of Eregion, ennemmin ehkä "käsityöläinen, (seppä)" kuin "rakentaja".
  5. ↑ 5,0 5,1 KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 322 / ***.
  6. ↑ TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1119 / ***, vrt. KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 323 / ***.
  7. ↑ Kun Sormuksen saattue tuli Länsiportin luo, he näkivät Celebrimborin nimen portin piirtokirjoituksessa: Minä, Narvi, tein ne. Paatsamalan Celebrimbor piirusti merkit (TSH I/2.4., Matka pimeydessä, s. *** / *** / *** / *** / 319, 320 (kuva) / ***, vrt. KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 322 / ***).
  8. ↑ 8,0 8,1 KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 324 / ***.
  9. ↑ Tämän kanssa käy yksiin Vuosien kirjan maininta Celebrimborista "Eregionin valtiaana".
  10. ↑ 10,0 10,1 10,2 10,3 KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 326 / ***; Silm., Mahtisormukset ja kolmas aika, s. 359 / 299.
  11. ↑ KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 325 / ***.
  12. ↑ Silm., Mahtisormukset ja kolmas aika, s. 359 / 299.
  13. ↑ KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 325-326 / ***.
  14. ↑ HoMe XII, s. 317 [viite 7].
  15. ↑ Engl. among Turgon's greatest artificers, suomennos "käsityöläinen" olisi ehkä parempi; Celebrimbor ei ollut tunnettu rakentajana vaan seppänä.
  16. ↑ HoMe XII, s. 317-318 [viite 7].
  17. ↑ Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 220 / ***; Silm., Mahtisormukset ja kolmas aika, s. 356 / 296.
  18. ↑ 18,0 18,1 18,2 HoMe XII, s. 318 [viite 7].
  19. ↑ HoMe XII, s. 319 [viite 7].
  20. ↑ KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 341-342 / ***.
  21. ↑ KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 343-345, 346 / ***.
Noudettu kohteesta ”https://kontu.wiki/w/index.php?title=Celebrimbor&oldid=89001”