Tom Bombadilin seikkailut

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä artikkeli käsittelee koko kirjaa. Kirjan samannimisestä runosta, katso Tom Bombadilin seikkailut (runo).

Tom Bombadilin seikkailut
Kansikuva: Pauline Baynes

Tom Bombadilin seikkailut (engl. The Adventures of Tom Bombadil) on J. R. R. Tolkienin pieni runokokoelma, joka ilmestyi alun perin vuonna 1962. Alice Martinin ja Panu Pekkasen suomennos ilmestyi itsenäisenä teoksena 17. syyskuuta 2012[1] ja vuonna 2014 teoksen Satujen valtakunta laajennetussa laitoksessa.[2]

Teoksen syntyhistoria

Vuonna 1961 J. R. R. Tolkienin 89-vuotias täti Jane Neave kirjoitti hänelle ja kysyi, voisiko sisarenpoika kirjoittaa pienen kirjan, jonka päähenkilönä on Tom Bombadil ja joka on sen kokoinen, että hänen kaltaisensa vanhat tädit pystyisivät ostamaan sen joululahjaksi.[3]

Tolkien vastasi pyyntöön ja julkaisi seuraavana vuonna runokokoelman Tom Bombadilin seikkailuista. Pauline Baynesin kuvittama teos sisältää kuusitoista runoa, jotka Tolkien on suurimmaksi osaksi kirjoittanut 20- ja 30-luvuilla. Poikkeuksia ovat runo 2 (Bombadil Goes Boating 'Bombadil lähtee purjehtimaan'), joka on kirjoitettu erityisesti tätä kokoelmaa varten ja runo 12 (Cat 'Kissa'), jonka hän kirjoitti 1956 lapsenlapselleen Joan Anne Tolkienille.

Jane Neave ehti siis nähdä pyyntönsä toteutumisen. Hän kuoli vuonna 1963.

Runojen sisäinen historia

Teoksen esipuheessa kerrotaan runojen "sisäisestä historiasta". Ne ovat peräisin Länsikairan Punaisen kirjan marginaaleista ja sivujen tyhjistä kohdista.[4] Runot 4, 12[5] ja 13 ovat tällaisia fragmentteja Konnun perimätiedosta.[4] Myös runo 10 on perinteinen kontulaisruno.[4] Runot 3 ja 5 ovat Bilbo Reppulin käsialaa, runo 7 Samvais Gamgin, samoin luultavasti runot 8 ja 11.[6] Bukinmaalaista alkuperää ovat runot 1 ja 2,[7] mutta runot 6 ja 16 ovat alun perin Gondorista asti ja runo 14 perustuu Rivendellin perimätietoon.[8] Runo 15 on kokoelman myöhäisin, se on hobittialkuperää mutta kirjoitettu vasta neljännellä ajalla.[9]

Suomentamisen vaiheita

The Adventures of Tom Bombadil on sikäli poikkeuksellinen Tolkienin teos, että sen suomennos ilmestyi vasta viisikymmentä vuotta alkuteoksen ilmestymisen jälkeen. Tämä johtuu lähinnä kirjan runomuotoisuudesta, joka hankaloittaa melkoisesti käännöstyötä. Tarun Sormusten herrasta ja muiden vanhojen Tolkien-suomennosten runokäännökset tehneen oivallisen Panu Pekkasen kuoltua vasta Alice Martin, joka on suomentanut myös muita Tolkienin runoja, vastasi haasteeseen.

Kuitenkin muutama runoista oli harrastajavoimin käännetty ja julkaistu jo aiemmin Suomen Tolkien-seuran Legolas-lehdessä (perikunnan ja HarperCollinsin luvalla, luonnollisesti). Ensin julkaistiin lehdessä 1/2000 Mikko Kivipuron jossain määrin lyhennelty käännös "Bombadil lähtee retkelle" runosta Bombadil Goes Boating, sitten vuonna 2001 lehden juhlanumerossa #23 saatiin runoja tuhdimpi paketti, peräti kolme kappaletta: "Aarre" (The Hoard), "Viimeinen laiva" (The Last Ship) ja "Merikello" (The Sea-bell); kaikki E.K. Pakarisen taidokkaasti kääntäminä ja vieläpä Tonja Goldblattin kauniisti kuvittamina.

Ennen Alice Martinin suomennoksen ilmestymistä jotakin oli silti käännetty myös "virallisesti" Kersti Juvan auktoriteetilla: ei yhtään runoa, mutta muutama runoissa esiintyvä termi löytyy Juvan kääntämästä David Dayn Tolkien-oheiskirjasta Tolkienin maailma (1980). Kirjassa esitellään muun muassa naukuhuulet (engl. mewlips), hobittirunojen ilkeät suoaaveet, joista kertoo yhdeksäs runo Naukuhuulet. Samasta runosta tunnetaan myös synkkien metsien kasvi hirttoyrtti (gallows-weed) ja naukuhuulten vaivaamien lettojen varikset, vaakut (gorcrows). Kolmannesta runosta Harhailua on käännetty runon matkaajasankarin kohtaamat hupaisat hyönteisvihulaiset surisarvet (hummerhorns) ja humalaiset (dumbledors).

Sisällys

Sivunumerot viittaavat vuoden 2012 laitoksen ja Satujen valtakunnan (2014) sivuihin.

Kuvitus

Tolkien toivoi Tom Bombadilin seikkailujen kuvittajaksi Pauline Baynesia jo siinä vaiheessa, kun hän keskusteli kirjaideasta sen alkuunpanijan, tätinsä Jane Neaven kanssa. Tolkien totesi 4. lokakuuta 1961 kirjoittamassaan kirjeessä tädilleen, että "alkuperäisestä runosta – – voisi saada sinua miellyttävän kelpo kirjasen, mikäli Pauline Baynes kuvittaisi kunkin säkeistön".[10] Allen & Unwinin hyväksyttyä kirjasuunnitelman Tolkien esitti Rayner Unwinille Baynesia kirjan kuvittajaksi.[11] Tolkien esitteli runoja Baynesille,[12] joka piti Tolkienia jonkin aikaa jännityksen vallassa.[13] Heinäkuussa 1962 Baynes oli kuitenkin hyväksynyt kuvitussopimuksen ja työ pääsi käyntiin.[14]

Kirjan suomennoksen kuvitus on kuvattu Pauline Baynesin omasta ensipainoskappaleesta, jota säilytetään Yhdysvalloissa Williams Collegen Chapin-kirjastossa.[15]

Satujen valtakunnassa julkaistu Tom Bombadilin seikkailut on puolestaan Alan Leen kuvittama.

Bibliografisia tietoja

Alkuteos

Suomennos

Tom Bombadilin seikkailut : ja muita runoja Länsikairan Punaisesta kirjasta / J. R. R. Tolkien ; kuvittanut Pauline Baynes ; suomentanut Alice Martin ; Tarussa Sormusten herrasta julkaistut runot suomentanut Panu Pekkanen. - Helsinki : WSOY, 2012. - 64 s. : kuv.
ISBN 978-951-0-37540-2
Vuonna 1962 ilmestynyt englanninkielinen alkuteos: The Adventures of Tom Bombadil : and other verses from The Red Book.

Satujen valtakunta / J. R. R. Tolkien ; kuvittanut Alan Lee ; suomentaneet Kersti Juva, Alice Martin, Panu Pekkanen ja Vesa Sisättö: [säkeet suomentaneet Alice Martin (s. 275, 277, 278 ja 329) ja Johanna Vainikainen-Uusitalo (s. 316)].– Helsinki : WSOY, 2014. – 340 s. : kuv ; 23 cm
ISBN 978-951-0-40689-2 (sid.)
Englanninkielinen alkuteos: Tales from the Perilous Realm
Osat: Roverandom, Maamies ja lohikäärme, Tom Bombadilin seikkailut, Seppä ja Satumaa, Niukun lehti, Saduista

Tom Bombadilin seikkailut : ja muita runoja Länsikairan Punaisesta kirjasta ; [Suomentanut Alice Martin ; Tarussa Sormusten herrassa julkaistut runot (5, 7 ja 10) suomentanut Panu Pekkanen]. – s. 139-211.

Viitteet

  1. Tom Bombadilin seikkailut (Risingshadow.net).
  2. Ks. Satujen valtakunta.
  3. Tolkienin vastaus tätinsä kirjeeseen: Kirjeet, s. 387 (kirje 231) (4. lokakuuta 1961).
  4. 4,0 4,1 4,2 TBS, Esipuhe, s. 7 / 143.
  5. Runo 12 on esipuheessa numero 11. Korjauksesta, ks. Kissa (runo) : Ulkoinen historia : Runon numero ja maininta esipuheessa.
  6. TBS, Esipuhe, s. 7 / 144. – Runo 11 on esipuheessa numero 12. Korjauksesta, ks. Fastitocalon (runo) : Ulkoinen historia : Runon numero ja maininta esipuheessa.
  7. TBS, Esipuhe, s. 8-9 / 145-146.
  8. TBS, Esipuhe, s. 8 / 145.
  9. TBS, Esipuhe, s. 9 / 146-147.
  10. Kirjeet, s. 387 (kirje 231).
  11. Kirjeet, s. 388 (kirje 233) (15.11.1961).
  12. Kirjeet, s. 392 (kirje 235) (6.12.1961).
  13. Ks. Kirjeet, s. 395 (kirje 237) (12.4.1962 Rayner Unwinille: "...ellei Pauline Baynes niistä innostu, en osaa nähdä niitä 'kirjana'").
  14. Kirjeet, s. 398 (kirje 238).
  15. Esittelyteksti kirjan suojapäällyksen etuliepeessä.

Aiheesta muualla

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia