Jane Neave

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Emily Jane Neave, o.s. Suffield (1872-1963) oli J. R. R. Tolkienin äidinpuoleinen täti. Hän työskenteli koulunopettajana Birminghamissa ja nuoremman sisarensa Mabelin palattua Etelä-Afrikasta opetti myös kotona tämän poikia Ronaldia ja Hilarya.[1] J. R. R. Tolkien muistelee tätinsä antamaa geometrian opetusta eräässä kirjeessään.[2]

Skotlannista Nottinghamshireen

Jane Suffield avioitui vuosien 1901 ja 1904 välissä (?) vakuutusvirkailija Edwin Neaven kanssa, mutta Edwin kuoli jo vuonna 1909.[3]

Jane piti yhteyttä sisarenpoikiinsa; he osallistuivat yhteiselle Sveitsin-matkalle vuonna 1911, ja ainakin Ronald piti kovasti tädistään. Ilmeisesti hän vieraili tämän luona Skotlannissa. Jane toimi St Andrewsin yliopiston erään naisten collegen valvojana 1910-luvun alussa.[1]

Vuoteen 1914 mennessä Jane Neave oli kuitenkin muuttanut Gedlingiin Nottinghamshireen, missä hän työskenteli tuttaviensa Brookes-Smithin perheen omistamalla Phoenix-maatilalla. Hilary Tolkien oli myös töissä samalla maatilalla.[4]

Repunpäässä (ja muissa "koloissa")

Ennen vuotta 1923 Jane oli hankkinut toisen maaatilan Dormstonista Worcestershirestä. Se sijaitsi erään kujan päässä ja paikalliset kutsuivat sitä nimellä Bag End.[4] Hän asui Bag Endissä vielä vuonna 1937, kun Tolkien lähetti hänelle Hobitin tekijänkappaleen.[5] Myöhemmin hän asui asuntovaunussa Hilary Tolkienin tilalla Eveshamin lähistöllä ja sittemmin Walesissa nuoremman serkkunsa luona.[4]

Myös Tolkien kertoi nimen Bag End (suom. Repunpää) ja tätinsä maatilan välisestä yhteydestä kirjeessään Ken Jacksonille, joka oli pyytänyt lupaa nimen Bag End käyttämiseen talon nimenä. Tolkien antoi luvan (jota hänen mukaansa ei olisi edes tarvinnut pyytää) ja kertoi, että Bag End oli alun perin "sen [Dormstonissa] Worcestershiressä sijainneen talon paikallinen nimi, jossa tätini Jane Neave asui: vanha rähjäinen kartano epäsiistin kujan päässä, joka ei johtanut minnekään muualle."[6]

Muistoja Sumuvuorten ukkosista ja hiisien luolasta

J. R. R. Tolkien kertoi tädistään kirjeessä Joyce Reevesille vuonna 1961:

Arvostan teräviä ja sydämeltään vahvoja naimattomia tätejä. – – Ammattilaistäti voi hyvin olla varsin uusi keksintö, mutta minä olin sikäli onnekas, että itselläni oli sellainen jo varhain: hän oli yksi ensimmäisistä naisista, joka hankki itselleen tieteellisen oppiarvon. Hän on nyt yhdeksänkymmentävuotias, mutta kävi vielä muutama vuosi sitten kasvitieteellisellä tutkimusmatkalla Sveitsissä.[7]

Tolkien kuvailee kirjeessään vielä nuoruusaikojensa matkaa Sveitsiin ja matkalla sattunutta kivivyöryä ja vaikeaa yötä, jolloin he eksyttyään nukkuivat karjavajassa – tapahtumia jotka Tolkienin mukaan löysivät tiensä Hobittiin.[8]

Tom Bombadilin seikkailut

Jane Neave tuli vaikuttaneeksi merkittävällä tavalla J. R. R. Tolkienin kirjoitustyöhön, kun hän vuonna 1961 – lähes yhdeksänkymmenen vuoden ikäisenä – kirjoitti sisarenpojalleen ja kysyi "voisitko kirjoittaa pienen kirjan, jonka päähenkilönä olisi Tom Bombadil". Tolkien piti ideaa hyvänä ja ryhtyi pohtimaan mahdollisuutta, että alkuperäisestä Tom Bombadil -runosta[9] saisi "sinua miellyttävän kelpo kirjasen, mikäli Pauline Baynes kuvittaisi kunkin säkeistön.[10]

Allen & Unwin suostui kokoamaan runokirjan[11] ja Tolkien lähetti myöhemmin runojaan tätinsä nähtäväksi.[12] Hän kertoi vielä heinäkuussa 1962 kirjasuunnitelman etenemisestä kirjeessään – jossa hän myös kehotti tätiään pitämään sekin jonka oli tälle lähettänyt: Jane Neave olisi palauttanut sekin, jotta rahoilla olisi voitu ostaa pyörätuoli reumasta kärsivälle Edithille.[13]

Vielä yksi Tolkienin tädilleen kirjoittama kirje (vuodelta 1962) löytyy Tolkienin kirjekokoelmasta.[14] Jane Neave kuoli seuraavana vuonna 91 vuoden ikäisenä, mutta hän ehti nähdä Tom Bombadilin seikkailut valmiina. Kirja ilmestyi 22. marraskuuta 1962,[15] Ennakkokappale oli lähetetty Jane Neavelle jo 6. marraskuuta.[16]

Viitteet

  1. 1,0 1,1 The J. R. R. Tolkien Companion and Guide II, s. 637.
  2. Kirjeet, s. 473 (alaviite) (kirje 294).
  3. The J. R. R. Tolkien Companion and Guide II, s. 638. Geni-sivuston mukaan (Emily Jane Suffield [Geni], haettu 26.2.2013; Edwin Neave [Geni], haettu 26.2.2013) avioliitto solmittiin elokuussa 1905. Geni-sivuston mukaan vuonna 1872 syntynyt Edwin Neave kuoli 37-vuotiaana toukokuussa 1909.
  4. 4,0 4,1 4,2 The J. R. R. Tolkien Companion and Guide II, s. 638.
  5. The J. R. R. Tolkien Companion and Guide I, s. 201-202; II, s. 638.
  6. Two letters signed ("J. R. R. Tolkien") to Ken Jackson concerning a production of The Hobbit and the source of the name "Bag-End" (Tolkien Library); ks. myös The J. R. R. Tolkien Companion and Guide I, s. 716.
  7. Kirjeet, s. 387-388 (kirje 232).
  8. Kirjeet, s. 388 (kirje 232). Tolkien viittaa selvästi Thorinin seurueen kokemaan ukkosmyrskyyn Sumuvuorilla ja yöpymiseen luolassa, josta hiidet kaappasivat heidät (Hobitti, s. *** / *** / *** / 66-71 / ***).
  9. The Adventures of Tom Bombadil, Oxford Magazine 52,13, 1934, s. 464-465. Teksti on julkaistu uudestaan: RC, s. 124-127. Ks. myös The J. R. R. Tolkien Companion and Guide II, s. 23-25.
  10. Kirjeet, s. 387 (kirje 231).
  11. Kirjeet, s. 388 (kirje 233).
  12. Tolkienin kirje Jane Neavelle 22. marraskuuta 1961 (Kirjeet, s. 389-391 (kirje 234)).
  13. Kirjeet, s. 396-399, erit. s. 396, 398 (kirje 238).
  14. Päivätty 8.-9. syyskuuta 1962 (Kirjeet, s. 401-404 (kirje 241)).
  15. The J. R. R. Tolkien Companion and Guide I, s. 601.
  16. The J. R. R. Tolkien Companion and Guide I, s. 600.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia