Boromir

Kohteesta Kontuwiki

Tämä artikkeli käsittelee Sormuksen saattueen jäsentä, käskynhaltija Denethor II:n poikaa. Lukeaksesi muista samaa nimeä kantaneista, katso Boromir (täsmennyssivu).

Boromir (2978-3019 ka.) oli Gondorin toiseksi viimeisen hallitsevan käskynhaltijan Denethor II:n vanhempi poika. Hän oli yksi Sormuksen saattueen jäsenistä ja kuoli 26. helmikuuta 3019 ka. Parth Galenilla puolustaessaan hobitteja Sarumanin örkkejä vastaan.

Elämä

Boromir oli ylpeän ja kauasnäkevän käskynhaltija Denethorin ja varsin nuorena kuolleen Finduilasin esikoispoika. Hän muistutti isäänsä kasvoiltaan ja ylpeyskin oli isältä periytynyttä; mutta muuten hän ennemmin muistutti muinaista kuningasta Eärnuria, sillä hän ei ottanut vaimoa. Hän kunnioitti aseita ja oli peloton ja vahva, ja lähinnä häntä kiinnostivat taisteluista kertovat tarinat. Yleensä hänen rohkeutensa myös mitattiin pikkuveljeään suuremmaksi, vaikka näin ei ollutkaan.

Denethor kunnioitti enemmän Boromiria kuin Faramiria, vaikka Faramirissa virtasi enemmän númenorilaista verta kuin Boromirissa (vaikka äiti oli sama). Ehkäpä Denethor pitikin Boromirissa juuri tämän kunnianhimosta ja suorasta toimintatavasta. Eroistaan huolimatta veljekset kuitenkin rakastivat toisiaan ja heidän välillään ei ollut kilpailua eikä kateutta.

Boromir lähtee ratsastamaan kohti Rivendelliä. Kuva © Anke Eißmann.

Aikanaan Boromirista olisi tullut vahva käskynhaltija, ja kaikki uskoivat, hänen veljensä mukaan lukien, ettei kukaan voisi hänen tielleen asettua. Toisin kuitenkin kävi. Kun Faramir näki oudon unensa, useampaan otteeseenkin, tahtoi hän lähteä hakemaan neuvoa Rivendellistä. Mutta Boromir oli tätä vastaan ja lähti matkaan. Kauan hän etsi Rivendelliä; hevosensakin hän menetti. Ja viimein aikaisena aamuna päivänä jolloin Elrondin neuvonpito pidettiin, hän viimein löysi tiensä sinne.

Hän pääsi mukaan Neuvonpitoon, jossa käytiin aluksi Sormusten historia lävitse, sekä muut oudot tapahtumat jotka "sattumalta" olivat johdattaneet monet eri henkilöt Rivendelliin etsimään apua. Neuvonpidon aikana Boromir myös näki Sormuksen, ja näin hän joutui kovan paineen alle. Sormus, totta kai, houkutteli häntä.

"Mutta eikö oikeastaan kapinassa ole sinun terve järkesi?"[1] Kuva © John Howe (2004)(Lähde: John Howen kotisivut).

Tuli aika jolloin Sormuksen saattueen tuli lähteä. Boromir valittiin osaksi Saattuetta ja mukaan lähti myös tuleva kuningas Elessar. Boromirin oli tarkoitus suunnata Minas Tirithiin ja Saattueen reitti oli pitkään sama. Boromir myös houkutteli muitakin sinne, etenkin Frodoa. Saattue aikanaan joutui Parth Galenille. Siellä Frodo tahtoi vielä hetken miettimisaikaa suunnanvalinnan osalta: todellisuudessa hän pelkäsi, pelkäsi lähteä kohti Mordoria. Boromir oli myös jättänyt muut ja löysi Frodon; ja niin pääsi valloilleen Sormuksen synnyttämä paha, joka pitkään oli kytenyt Boromirin sisällä.

Hän kertoi mahdollisuuksista, tulevista sodista ja taisteluista ja kunniasta Frodolle; ja tämä kuunteli ja huomasi Boromirin tulleen hulluksi Sormuksen takia. Ja kun Boromir kävi uhkaavaksi, Frodo laittoi Sormuksen sormeensa ja pakeni. Boromir katui ja palasi takaisin muiden luokse. Toiset olivat jo huolestuneet, koska Frodo oli ollut poissa pidempään kun kuului olla. Niinpä kaikki lähtivät etsimään häntä, mutta vain Sam tajusi oikein, että Frodo palaisi takaisin veneille ja yrittäisi yksin Mordoriin. Lopulta he kuitenkin yhdessä pääsivät matkaan.

Boromir örkkinuolien haavoittamana. Kuva © John Howe (2004) (Lähde: John Howen kotisivut).

Toisaalla Boromir oli lähtenyt Pippinin ja Merrin perään Aragornin pyynnöstä. Poloiset hobitit joutuivat örkkijoukkion yllättämiksi ja Boromir joutui taisteluun näiden kanssa. Urhoollinen oli Boromir, mutta örkkejä oli liikaa. Hän puhalsi torveen, mutta mikään ei enää auttanut: hän sai osuman monista nuolista ja viimein hänen voimansa ehtyivät ja hän nojautui puuhun. Örkit pakenivat mukanaan Merri ja Pippin. Aikanaan Aragorn tuli paikalle ja hän sai kuulla Boromirin viimeiset sanat:

Aragorn polvistui hänen viereensä. Boromir avasi silmänsä ja yritti puhua. Viimein hän sai hitaasti lausutuksi joitakin sanoja. "Yritin ottaa Sormuksen Frodolta", hän sanoi. "Olen pahoillani. Olen maksanut." Hänen katseensa lipui kaatuneisiin vihollisiin; niitä oli ainakin kaksikymmentä. "He ovat poissa, puolituiset: örkit veivät heidät. Luulen että he ovat hengissä. Örkit sitoivat heidät." Hän piti tauon ja hänen silmänsä sulkeutuivat väsyneesti. Hetken kuluttua hän puhui taas.
"Hyvästi Aragorn! Mene Minas Tirithiin ja pelasta kansani! Minä olen epäonnistunut."
"Ei!" sanoi Aragorn, tarttui hänen käteensä ja suuteli häntä otsalle. "Sinä olet voittanut. Harvat ovat saavuttaneet sellaista voittoa. Jää rauhaan! Minas Tirith ei kukistu!"
Boromir hymyili.
"Mihin suuntaan he menivät? Oliko Frodo mukana?" kysyi Aragorn. Mutta Boromir ei enää puhunut.[2]
Boromirin lähtö. Kuva © Anke Eißmann (2003).

Boromir oli osoitus siitä, kuinka Sormus kalvaa mieliä ja saa siten pahaa aikaan. Boromirin mieli oli heikompi kuin veljensä, ja siksi hän melkein joutui pahan alistamaksi. Mutta lopuksi hän teki uljaan teon ja sai kunnioitettavan kuoleman – sankarin kuoleman.

Nimestä

Tolkien toteaa Sormusten herran liitteiden viitteissä, että nimi Boromir on quenyan ja sindarin sekamuoto,[3] mutta ei selitä nimen merkitystä sen tarkemmin.

Ilmeisesti kuitenkin quenyaa nimessä on sen loppuosa -mir, joka tarkoittaa 'jalokiveä' ja tunnetaan useista henkilönnimistä (myös muodossa mírë).[4] Nimen alkuosa on näin ollen sindaria ja todennäköisesti siinä on elementti bôr, boron 'vakaa, luotettava mies, uskollinen vasalli',[5] joka myös esiintyy useissa nimissä.[6] Nimen merkitys olisi näin ollen suunnilleen "uskollinen jalokivi".

Paul Strack huomauttaa, että puhtaasti sindarinkielisenä nimessä täytyisi esiintyä ns. "pehmeä mutaatio" eli nimen jälkimmäinen elementti -mir olisi muuttunut muotoon -vir ja nimi olisi näin ollen *Borovir.[7]

Aikaisempi etymologia

Tolkien käytti nimeä Boromir jo vuoden 1937 Quenta Silmarillionissa[8] sekä 1930-luvun lopun Beleriandin annaalien versiossa The Later Annals of Beleriand.[9] Tällöin Boromir oli yksi Maedhrosille uskollisena pysyneen itäläisten päällikön Borin (myöhemmin Bór) kolmesta pojasta. Myöhemmin Tolkien korvasi poikien nimet Borlas, Boromir ja Borthandos nimillä Borlach, Borlad ja Borthand.[10] Sittemmin Tolkien antoi nimen Boromir Bëorin kansaan kuuluneelle ihmismiehelle, Iki-Bëorin jälkeläiselle,[11] ja vasta myöhemmin kolmannella ajalla eläneelle käskynhaltijan pojalle.

Tolkien selitti niinikään 1930-luvulla kirjoitetuissa "Etymologioissa" silloisten Borin poikien nimet, jotka olivat tuolloin noldorinkielisiä. Nimi Boromir oli ikivanhaa alkuperää oleva vanha noldorilainen nimi, jota myös maahiset käyttivät; muinaisnoldorissa se oli muodossa Boronmíro, Boromíro[12] ja sen osat olivat boron 'vakaa, luotettava mies, uskollinen vasalli'[12] ja míro (< muinaisnoldorin míre; noldorin mîr) 'jalokivi'.[13] Nimen merkitys on siis sama, "uskollinen jalokivi", kuin Sormusten herran aikaisessa etymologiassa.

Katso myös

Viitteet

  1. TSH I/2.10., Saattue hajoaa, s. 559 / *** / *** / *** / *** / ***.
  2. TSH II/3.1., Boromirin lähtö.
  3. TSH, liitteiden viitteet, s. *** / *** / *** / *** / 1182 / *** (viite 82).
  4. Silm., Liite: Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 438 / 381 (s.v. mîr). Vrt. esim. Aldamir, Castamir, Elemmírë, Faramir.
  5. Etymologies s.v. BOR- (HoMe V, s. 353).
  6. Vrt. Bór, Borlas, Borondir.
  7. Paul Strack, Eldamo, s.v. Boromir (luettu 20.10.2020).
  8. QS 11 §151 (HoMe V, s. 287), QS 16 §15 (HoMe V, s. 310).
  9. Annaali 263 [463] (HoMe V, s. 134).
  10. Ks. HoMe XI, s. 240.
  11. Ks. Boromir (Boronin poika).
  12. 12,0 12,1 Etymologies s.v. BOR- (HoMe V, s. 353).
  13. Etymologies s.v. MIR- (HoMe V, s. 373).

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Voit auttaa Kontuwikiä lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia