Maahiset

Kohteesta Kontuwiki

Maahiset (engl. Gnomes) on nimitys, jota Tolkien käytti paremmin noldorina tunnetusta haltiakansasta varhaisemmissa kirjoituksissaan. Noldorin oma kieli (mytologian varhaisimmassa versiossa goldogrin, myöhemmin noldor) oli vastaavasti englanninkieliseltä nimeltään Gnomish eli maahiskieli. Tolkien käytti nimitystä "maahiset" vielä Tarun Sormusten herrasta kirjoittamisen aikana, mutta katsoi lopulta sen olevan liian harhaanjohtava ja jätti sen pois lopullisesta tekstistä.

Nimityksen käytöstä

Kadonneitten tarujen kirjassa haltiat jakautuivat kolmeen ryhmään: teleriin, joka nimestään huolimatta vastasi myöhempää vanyaria, noldoliin (myöhemmin noldor) ja solosimpiin (myöhemmin teleri). Noldolista käytettiin myös nimitystä maahiset.[1]

1930-luvun lopulla kirjoitetussa Quenta Silmarillionin versiossa (QS) eldarin toinen sukukunta esiteltiin seuraavasti: "Seuraavina tulivat noldor. Maahisiksi voimme heitä kutsua, sillä se nimi kertoo viisaudesta [engl. The Gnomes we may call them, a name of wisdom] – –".[2]

Tarun Sormusten herrasta liitteen F luonnoksessa Tolkien selitti käyttäneensä toisinaan sanaa Gnomes sanan Noldor käännöksenä ja sanaa Gnomish sanan Noldorin käännöksenä.[3] Myöhemmin hän päätti poistaa nämä sanat kokonaan teoksen tekstistä, koska katsoi niiden olevan "liian harhaanjohtavia". Liitteessä hän kertoi vielä käyttäneensä näitä sanoja "toisinaan (mutta en tässä kirjassa)". Ennen teoksen julkaisua hän poisti viittauksen sanoihin Gnomes, Gnomish myös liitteen tekstistä.[4]

Etymologia

Liitteen F luonnoksessa Tolkien perusteli sanan "maahiset" (Gnomes) käyttöä seuraavasti:

"Näin on tehty, sillä riippumatta siitä, mitä Paracelsus asiasta ajatteli (jos hän todella oli nimen keksijä), joidenkin mielissä maahinen viittaa edelleen Tietoon. Tämän kansan nimi suurhaltiakielellä, noldor, tarkoittaa 'niitä jotka tietävät'; sillä haltioiden kolmesta sukukunnasta noldor erottuivat alusta saakka tiedoillaan siitä, mitä maailmassa on tai on ollut – –"[5]

Huomautuksessa, joka on julkaistu sekä The History of Middle-earth -sarjassa että Kirjeissä, Humphrey Carpenter tai Christopher Tolkien kommentoi, että englannin gnome 'elämänohje, aforismi' on peräisin kreikan sanasta gnōmē 'ajatus, äly'; tietynlaista taruolentoa tarkoittava gnome puolestaan esiintyy 1500-luvulla eläneen Paracelsuksen[6] kirjoituksissa. Oxford English Dictionaryn mukaan jälkimmäisen sanan merkityksen oli luultavasti tarkoitus olla 'maassa asuva' eikä se liittynyt ensin mainittuun sanaan.[7]

Suomennos

Sana Gnomes esiintyy Tolkienin kirjekokoelmassa, jonka suomennoksessa se on käännetty "maahisiksi".[8] Vuonna 1944 kirjoitetussa kirjeessä Tolkien viittasi silloiseen noldorin kieleen ilmauksella elvish of the Gnomish dialect, joka on käännetty "haltiakielen maahismurteeksi".[9] Lisäksi Gnomish synonyyminä nimelle Goldogrin mainitaan teoksessa Tolkien: Maker of Middle-earth. Suomennoksessa käytetään käännöstä "maahiskieli".[10]

Viitteet

  1. HoMe I, s. 50.
  2. HoMe V, s. 214.
  3. HoMe XII, s. 76 (tekstiversio F 3).
  4. HoMe XII, s. 77.
  5. HoMe XII, s. 77. Lähes sama teksti siteerattuna myös: HoMe I, s. 43–44.
  6. Engl. Wikipedian mukaan hänen käyttämänsä sana oli gnomus.
  7. HoMe I, s. 44; J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 399 [ks. myös viitteet s. 559] (kirje 239).
  8. J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 103 (kirje 66).
  9. J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 136 (kirje 93).
  10. Carl F. Hostetter, "Haltiakielten keksiminen", teoksessa: Catherine McIlwaine, Tolkien: Mies joka loi Keski-Maan, s. 47.

Aiheesta muualla