Aurinko ja Kuu ja Valinorin vetäytyminen (Silmarillion)
Sisältö
- Esiö
- Sisällys
- Kuvat
- Esipuhe
- Toisen laitoksen esipuhe
- J. R. R. Tolkienin kirjeestä
- Ainulindalë
- Valaquenta
- Quenta Silmarillion
- 1. Aikojen alku
- 2. Aulë ja Yavanna
- 3. Haltioiden tulo ja Melkorin vangitseminen
- 4. Thingol ja Melian
- 5. Eldamar ja eldaliën ruhtinaat
- 6. Fëanor ja Melkorin vapautuminen
- 7. Silmarilit ja noldorin napina
- 8. Valinorin pimeneminen
- 9. Noldorin pako
- 10. Sindar
- 11. Aurinko ja Kuu ja Valinorin vetäytyminen
- 12. Ihmiset
- 13. Noldorin paluu
- 14. Beleriandista ja sen valtakunnista
- 15. Noldor Beleriandissa
- 16. Maeglin
- 17. Ihmisten tulo länteen
- 18. Beleriandin häviö ja Fingolfinin tuho
- 19. Beren ja Lúthien
- 20. Viides taistelu: Nirnaeth Arnoediad
- 21. Túrin Turambar
- 22. Doriathin tuho
- 23. Tuor ja Gondolinin tuho
- 24. Eärendilin matka ja Vihan sota
- Akallabêth
- Mahtisormukset ja kolmas aika
- Liitteet
Aurinko ja Kuu ja Valinorin vetäytyminen[1] (engl. Of the Sun and Moon and the Hiding of Valinor) on Silmarillionin osan Quenta Silmarillion yhdestoista luku.[2]
Sisällysluettelo
Luvun tapahtumat
Aluksi kerrotaan valarin kokouksesta Tuomiopiirissä Puiden tuhoamisen jälkeen.[3] Kun valar kuulevat noldorin paosta, Manwë kehottaa Yavannaa ja Niennaa yrittämään virvoittaa Puita, mutta nämä onnistuvat vain saamaan kummankin puun tuottamaan yhden hedelmän ennen kuin ne kuolevat.[4]
Näistä hedelmistä valar tekivät taivaalle uudet valot, Auringon ja Kuun,[5] joiden syntymästä, nimistä ja laivoista sekä niiden ohjaajista Tilionista ja Arienista samoin kuin niiden ensimmäisistä matkoista taivaalla kerrotaan seuraavaksi.[6]
Valarin nähtyä miten Morgoth hyökkäsi Kuuta vastaan he päättävät linnoittaa Valinorin, jonka varustamisesta ja sulkemisesta ulkomaailmalta kerrotaan luvun lopussa.[7]
Lukuun liittyvä kuvitus
- "Auringon ensimmäinen sarastus" (Ted Nasmithin kuva Silmarillionin vuoden 2018 kuvitetussa laitoksessa).[8]
Huomautuksia suomennokseen
Vuoden 2018 laitoksessa on laaja muutos vuoden 1979 laitoksen tekstiin:
- 1979: Sillä Tilion ei juuri viipynyt Valinorissa vaan kiiti usein yli läntisen maan, yli Avatharin, Aramanin tai Valinorin ja kuljeskeli yksin Ardan luolien ja loukkojen yllä.[9]
- 2018: Sillä Tilion ei juuri viipynyt Valinorissa vaan useimmiten kiiti yli läntisen maan, yli Avatharin tai Aramanin tai Valinorin, ja syöksyi kuiluun Ulko-Ulapan takana ja matkasi yksin Ardan juurten luolien ja loukkojen kautta.[10]
- engl. For Tilion tarried seldom in Valinor, but more often would pass swiftly over the western land, over Avathar, or Araman, or Valinor, and plunge in the chasm beyond the Outer Sea, pursuing his way alone amid the grots and caverns at the roots of Arda.
Viitteet
- ↑ Kirjoitusasu vuoden 1979 laitoksessa: "Aurinko ja Kuu ja Valinorin Vetäytyminen".
- ↑ Silm. 11, Aurinko ja Kuu ja Valinorin vetäytyminen, s. 118-124 / 89-94.
- ↑ Silm. 11, Aurinko ja Kuu ja Valinorin vetäytyminen, s. 118-119 / 89.
- ↑ Silm. 11, Aurinko ja Kuu ja Valinorin vetäytyminen, s. 119 / 89-90.
- ↑ Silm. 11, Aurinko ja Kuu ja Valinorin vetäytyminen, s. 119-120 / 90.
- ↑ Silm. 11, Aurinko ja Kuu ja Valinorin vetäytyminen, s. 120-123 / 90-91, 93.
- ↑ Silm. 11, Aurinko ja Kuu ja Valinorin vetäytyminen, s. 123-124 / 93-94.
- ↑ Silm. 11, Aurinko ja Kuu ja Valinorin vetäytyminen, s. – / 92. – Nasmith on julkaissut kuvan myös internet-sivuillaan. Kuva on tekijän luvalla myös tähän artikkeliin liitettynä.
- ↑ Silm. 11, Aurinko ja Kuu ja Valinorin vetäytyminen, s. 122 / –.
- ↑ Silm. 11, Aurinko ja Kuu ja Valinorin vetäytyminen, s. – / 93.
Aiheesta muualla
- Silmarillion - 11. Aurinko ja Kuu ja Valinorin vetäytyminen (keskustelu luvusta Vihreän Lohikäärmeen Lukutuvassa, 6.8.2018- ).
Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia
